köyhyys http://vilhelmiinakylm.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132631/all Tue, 16 Oct 2018 07:43:09 +0300 fi Boikotoikaa inttiä! http://arnokotro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262589-boikotoikaa-inttia <p>Varusmiehet on petetty, jälleen kerran. Vaalikausi on lopuillaan, eikä korjausta asevelvollisten taloudelliseen ahdinkoon saatu; edes oikeistokonservatiivisella hallituksella ei ollut silmää varusmiesten rahahuolille. Suomi 100 -juhlavuosi ja Puolustusvoimien 100-vuotisjuhlinta olisivat tarjonneet luontevan tilaisuuden hoitaa asepalvelusta suorittavien toimeentulo kuntoon.</p><p>Mutta kun ei niin ei.</p><p>Tilanne on sanalla sanoen häpeällinen. Ensimmäisen puolen vuoden ajan varusmies saa päivärahaa 5,10 euroa. Muutama vuosikymmen sitten päiväraha oli epävirallisesti sidottu&nbsp;<em>kahvi, munkki ja tupakka-aski -</em>indeksiin, nyt ei päästä edes siihen.&nbsp;</p><p>Samalla kun muu yhteiskunta on vaurastunut, varusmiesten kurjuus on syventynyt.</p><p>Nykyisillä päivärahoilla on vaikea selvitä velkaantumatta. Jos varusmies tekee lomapäivänä pääkaupunkiseudulla yhden seutuliikennematkan bussilla (4,20 e), loppupäiväksi jää 90 senttiä. Kaksi matkaa vie jo konkurssiin. Jos hän asuu yksin, päiväraha ei riitä ruokaan, ei kotivakuutukseen, ei puhelinlaskuun...</p><p>Niinpä monet palveluksessa olevat turvautuvat pikavippeihin, joissa on kohtuuttomat korot ja niin lyhyt takaisinmaksuaika, että ne ovat tuhon tie.</p><p>Toki joukossa on paljon onnekkaitakin. Ne miehet, jotka ovat sattuneet syntymään riittävän varakkaaseen perheeseen, saavat usein apua vanhemmiltaan ja selviävät palveluksesta taloudellisesti.</p><p>Ei siis tarvitse edes puuttua siihen, että armeija aiheuttaa räikeän epätasa-arvon sukupuolten välille. Asepalvelus johtaa huomattavaan eriarvoisuuteen myös saman sukupuolen sisällä, kun kotitaustan merkitys korostuu.</p><p>Valitettavasti voikin tiivistää, että mikään yksittäinen instituutio ei tuota yhteiskuntaan niin paljon eriarvoisuutta kuin Puolustusvoimat.</p><p>Vertailun vuoksi: muissa Pohjoismaissa päivärahat ovat suunnilleen kolminkertaiset. Niissä palveluksen päättävälle maksetaan myös tuhti kotiuttamisraha, jonka turvin selviää alkuajat siviilissä.</p><p>Välillä ministerien toiminta varusmiehiä vastaan on suorastaan törkeää. Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre piti aikoinaan tärkeänä, että palvelusajalta ei kerry eläkettä &ndash; vaikka samalla päätettiin, että eläke karttuu kun opiskelee, hoitaa kotona lapsia tai on ansiopäivärahalla työttömänä. Puolustusministeri Elisabeth Rehn puolestaan poisti kotiuttamisrahan, joten palveluksen päätteeksi varusmiehet putoavat tyhjän päälle.</p><p>Kotiuttamisrahan palauttaminen, päivärahojen korottaminen kohtuullisiksi ja eläkekertymän käyttöönotto eivät maksaisi mahdottomia. Hallituksella oli esimerkiksi varaa keventää upporikkaiden perintö- ja lahjaveroa 12 miljoonalla eurolla. Pelkästään tuolla summalla olisi saatu kaikille palveluksen päättäville 300 euron kotiuttamisraha ja sen päälle vielä euron korotus päivärahoihin.</p><p>Vaikea kuvitella, että ökyrikkaat tarvitsivat noita rahoja enemmän kuin pikavippien kanssa painivat asevelvolliset.</p><p>Varusmiesten onneton tilanne ei vain näytä kiinnostavan ketään, olipa taloudessa hyvät tai huonot ajat tai puikoissa mikä hallitus ja eduskunta hyvänsä. Tarvitaankin ilmeisesti kunnon protesteja. Täytyy toivoa, että varsinkin köyhien perheiden lapset alkaisivat boikotoida inttiä.</p><p>Boikotin kevytversio on se, että vapautus otetaan näennäisesti mielenterveyssyillä. Mutta toivottavasti nuorista miehistä löytyy niin paljon ryhtiä ja rohkeutta, että yhä useampi valitsisi jalkapantarangaistuksen tai jopa vankilan.</p><p>Koululaitoksenkin on tehtävä osansa. Koulussa nuoria pitää kannustaa kriittiseen ajatteluun ja kyseenalaistamaan syrjiviä ja seksistisiä rakenteita, jollainen nykymuotoinen asevelvollisuus on.</p><p>Jos protesti alkaisi levitä, sen sentään luulisi herättelevän poliitikkoja huomaamaan, että sukupuoli-apartheidiin perustuva ja köyhien perheiden nuoret ahtaalle ajava asevelvollisuusmalli on tullut tiensä päähän, ja tilalle saadaan nykyaikainen ja tasa-arvoinen puolustusratkaisu &ndash; muiden Euroopan maiden tapaan.</p><p>On niitä boikotteja pantu pystyyn pienemmistäkin syistä.</p><p>&nbsp;</p> Varusmiehet on petetty, jälleen kerran. Vaalikausi on lopuillaan, eikä korjausta asevelvollisten taloudelliseen ahdinkoon saatu; edes oikeistokonservatiivisella hallituksella ei ollut silmää varusmiesten rahahuolille. Suomi 100 -juhlavuosi ja Puolustusvoimien 100-vuotisjuhlinta olisivat tarjonneet luontevan tilaisuuden hoitaa asepalvelusta suorittavien toimeentulo kuntoon.

Mutta kun ei niin ei.

Tilanne on sanalla sanoen häpeällinen. Ensimmäisen puolen vuoden ajan varusmies saa päivärahaa 5,10 euroa. Muutama vuosikymmen sitten päiväraha oli epävirallisesti sidottu kahvi, munkki ja tupakka-aski -indeksiin, nyt ei päästä edes siihen. 

Samalla kun muu yhteiskunta on vaurastunut, varusmiesten kurjuus on syventynyt.

Nykyisillä päivärahoilla on vaikea selvitä velkaantumatta. Jos varusmies tekee lomapäivänä pääkaupunkiseudulla yhden seutuliikennematkan bussilla (4,20 e), loppupäiväksi jää 90 senttiä. Kaksi matkaa vie jo konkurssiin. Jos hän asuu yksin, päiväraha ei riitä ruokaan, ei kotivakuutukseen, ei puhelinlaskuun...

Niinpä monet palveluksessa olevat turvautuvat pikavippeihin, joissa on kohtuuttomat korot ja niin lyhyt takaisinmaksuaika, että ne ovat tuhon tie.

Toki joukossa on paljon onnekkaitakin. Ne miehet, jotka ovat sattuneet syntymään riittävän varakkaaseen perheeseen, saavat usein apua vanhemmiltaan ja selviävät palveluksesta taloudellisesti.

Ei siis tarvitse edes puuttua siihen, että armeija aiheuttaa räikeän epätasa-arvon sukupuolten välille. Asepalvelus johtaa huomattavaan eriarvoisuuteen myös saman sukupuolen sisällä, kun kotitaustan merkitys korostuu.

Valitettavasti voikin tiivistää, että mikään yksittäinen instituutio ei tuota yhteiskuntaan niin paljon eriarvoisuutta kuin Puolustusvoimat.

Vertailun vuoksi: muissa Pohjoismaissa päivärahat ovat suunnilleen kolminkertaiset. Niissä palveluksen päättävälle maksetaan myös tuhti kotiuttamisraha, jonka turvin selviää alkuajat siviilissä.

Välillä ministerien toiminta varusmiehiä vastaan on suorastaan törkeää. Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre piti aikoinaan tärkeänä, että palvelusajalta ei kerry eläkettä – vaikka samalla päätettiin, että eläke karttuu kun opiskelee, hoitaa kotona lapsia tai on ansiopäivärahalla työttömänä. Puolustusministeri Elisabeth Rehn puolestaan poisti kotiuttamisrahan, joten palveluksen päätteeksi varusmiehet putoavat tyhjän päälle.

Kotiuttamisrahan palauttaminen, päivärahojen korottaminen kohtuullisiksi ja eläkekertymän käyttöönotto eivät maksaisi mahdottomia. Hallituksella oli esimerkiksi varaa keventää upporikkaiden perintö- ja lahjaveroa 12 miljoonalla eurolla. Pelkästään tuolla summalla olisi saatu kaikille palveluksen päättäville 300 euron kotiuttamisraha ja sen päälle vielä euron korotus päivärahoihin.

Vaikea kuvitella, että ökyrikkaat tarvitsivat noita rahoja enemmän kuin pikavippien kanssa painivat asevelvolliset.

Varusmiesten onneton tilanne ei vain näytä kiinnostavan ketään, olipa taloudessa hyvät tai huonot ajat tai puikoissa mikä hallitus ja eduskunta hyvänsä. Tarvitaankin ilmeisesti kunnon protesteja. Täytyy toivoa, että varsinkin köyhien perheiden lapset alkaisivat boikotoida inttiä.

Boikotin kevytversio on se, että vapautus otetaan näennäisesti mielenterveyssyillä. Mutta toivottavasti nuorista miehistä löytyy niin paljon ryhtiä ja rohkeutta, että yhä useampi valitsisi jalkapantarangaistuksen tai jopa vankilan.

Koululaitoksenkin on tehtävä osansa. Koulussa nuoria pitää kannustaa kriittiseen ajatteluun ja kyseenalaistamaan syrjiviä ja seksistisiä rakenteita, jollainen nykymuotoinen asevelvollisuus on.

Jos protesti alkaisi levitä, sen sentään luulisi herättelevän poliitikkoja huomaamaan, että sukupuoli-apartheidiin perustuva ja köyhien perheiden nuoret ahtaalle ajava asevelvollisuusmalli on tullut tiensä päähän, ja tilalle saadaan nykyaikainen ja tasa-arvoinen puolustusratkaisu – muiden Euroopan maiden tapaan.

On niitä boikotteja pantu pystyyn pienemmistäkin syistä.

 

]]>
72 http://arnokotro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262589-boikotoikaa-inttia#comments Kotimaa Asepalvelus Eriarvoisuus köyhyys Turpo Tue, 16 Oct 2018 04:43:09 +0000 Arno Kotro http://arnokotro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262589-boikotoikaa-inttia
Asiakasmaksujen korotukset osuvat kipeästi ikääntyneisiin http://outialanko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262027-asiakasmaksujen-korotukset-osuvat-kipeasti-ikaantyneisiin <p>Keskustan, kokoomuksen ja sinisten hallitus korotti terveydenhuollon asiakasmaksuja vuonna 2016 kerralla melkein 30 %. Tuore Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen <a href="https://thl.fi/fi/web/sote-uudistus/talous-ja-politiikka/optimi-terveys-ja-sosiaalitalouden-uutiskirje/2018/ikaantyneiden-koyhyys-on-yleisempaa-kun-terveyteen-kaytettyja-menoja-otetaan-huomioon#.W7T6stod_qk.twitter">tutkimus</a> osoittaa, että ikääntyneiden köyhyys on luultua yleisempää, kun terveyteen käytettyjä menoja otetaan huomioon.</p><p>Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksujen nostaminen sekä lääkekustannusten omavastuiden korottaminen ovat vaikeuttaneet kaikkein köyhimpien ihmisten tilannetta. Myös THL:n tutkimus osoittaa, että hallitus on toimillaan lisännyt erityisesti ikääntyneiden pienituloisten köyhyyttä. Asiakasmaksujen noston seurauksena maksuhäiriöiden määrä on ennätyslukemissa: vuonna 2016 ulosottoon päätyi lähes 400 000 sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksua.</p><p>Tutkijoiden mukaan terveyskeskusmaksuja ei kannattaisi olleenkaan periä, sillä niistä tulee köyhälle kynnys, joka estää ajoissa hoitoon hakeutumisen ja hoitamattomat sairaudet tulevat yhteiskunnalle kalliiksi</p><p>Hallituksen suunnitelmissa on pakottaa kunnat korottamaan asiakasmaksuja sen jälkeen, kun sotelainsäädäntö on hyväksytty. Lakiesityksen mukaan asiakasmaksut pitää jokaisen maakunnan alueella &rdquo;harmonisoida&rdquo;. Tämä tarkoittaa, että saman maakunnan alueella ei voi olla käytössä erisuurisia asiakasmaksuja.</p><p>Tällä hetkellä Helsinki ei kerää terveyskeskusmaksuja, koska olemme halunneet helpottaa pienituloisimpien pääsyä lääkäriin. Nykyinen asiakasmaksujen lainsäädäntö jättää kunnille harkintavaltaa asiakasmaksujen käyttöönotossa ja suuruudessa. Soten läpimeno tekisi lopun tästä harkintaoikeudesta.</p><p>Sote-uuudistuksen tarkoituksena oli kaventaa terveyseroja. On selvää, että hallituksen esitys toimisi päinvastoin. Pienituloiset sairastavat enemmän kuin hyvin tienaavat. Siksi he kärsivät asiakasmaksujen korotuksesta eniten.</p><p>Jokainen vastuullinen kansanedustaja äänestää hallituksen sote-esitystä vastaan, jos se ikinä tulee eduskunnan saliin saakka eikä kaadu jo ennen sitä perustuslakivaliokunnan käsittelyssä.</p> Keskustan, kokoomuksen ja sinisten hallitus korotti terveydenhuollon asiakasmaksuja vuonna 2016 kerralla melkein 30 %. Tuore Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimus osoittaa, että ikääntyneiden köyhyys on luultua yleisempää, kun terveyteen käytettyjä menoja otetaan huomioon.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksujen nostaminen sekä lääkekustannusten omavastuiden korottaminen ovat vaikeuttaneet kaikkein köyhimpien ihmisten tilannetta. Myös THL:n tutkimus osoittaa, että hallitus on toimillaan lisännyt erityisesti ikääntyneiden pienituloisten köyhyyttä. Asiakasmaksujen noston seurauksena maksuhäiriöiden määrä on ennätyslukemissa: vuonna 2016 ulosottoon päätyi lähes 400 000 sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksua.

Tutkijoiden mukaan terveyskeskusmaksuja ei kannattaisi olleenkaan periä, sillä niistä tulee köyhälle kynnys, joka estää ajoissa hoitoon hakeutumisen ja hoitamattomat sairaudet tulevat yhteiskunnalle kalliiksi

Hallituksen suunnitelmissa on pakottaa kunnat korottamaan asiakasmaksuja sen jälkeen, kun sotelainsäädäntö on hyväksytty. Lakiesityksen mukaan asiakasmaksut pitää jokaisen maakunnan alueella ”harmonisoida”. Tämä tarkoittaa, että saman maakunnan alueella ei voi olla käytössä erisuurisia asiakasmaksuja.

Tällä hetkellä Helsinki ei kerää terveyskeskusmaksuja, koska olemme halunneet helpottaa pienituloisimpien pääsyä lääkäriin. Nykyinen asiakasmaksujen lainsäädäntö jättää kunnille harkintavaltaa asiakasmaksujen käyttöönotossa ja suuruudessa. Soten läpimeno tekisi lopun tästä harkintaoikeudesta.

Sote-uuudistuksen tarkoituksena oli kaventaa terveyseroja. On selvää, että hallituksen esitys toimisi päinvastoin. Pienituloiset sairastavat enemmän kuin hyvin tienaavat. Siksi he kärsivät asiakasmaksujen korotuksesta eniten.

Jokainen vastuullinen kansanedustaja äänestää hallituksen sote-esitystä vastaan, jos se ikinä tulee eduskunnan saliin saakka eikä kaadu jo ennen sitä perustuslakivaliokunnan käsittelyssä.

]]>
7 http://outialanko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262027-asiakasmaksujen-korotukset-osuvat-kipeasti-ikaantyneisiin#comments Kotimaa Asiakasmaksut köyhyys Sote Terveyserot Thu, 04 Oct 2018 12:04:33 +0000 Outi Alanko-Kahiluoto http://outialanko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262027-asiakasmaksujen-korotukset-osuvat-kipeasti-ikaantyneisiin
Hallitus vie ja köyhä vikisee http://annevuori.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261465-hallitus-vie-ja-koyha-vikisee <p>Arvoisa pääministeri Sipilä! Te ja teidän arvopohja hallituksenne olette köyhdyttäneet suomalaiset ja suomalaiset lapset entisestään.</p> <p>Avustusjärjestöt toimivat äärirajoilla ja auttavat Kelan kasvottomiksi tekemiä perheitä mm ruoka-avun ja vuokranmaksun muodossa. Hallitus on tehnyt valinnan supistaa Kelan palveluja ja samaan aikaan lisää Kelan työtaakkaa. &nbsp;</p> <p>Avustusjärjestöt auttavat perheitä, joiden talouden kaataa sähkön tasauslasku tai kesäaikaan, kun lapset eivät saa päivän toista lämmintä ruokaa koulussa tai päiväkodissa. Talouden kaataa myös tulo, jota ei oikeasti ole olemassa mutta otetaan silti laskelmissa huomioon tulona.</p> <p>Arvoisa pääministeri Sipilä! Teillä on vielä muutamia kuukausia aikaa muuttaa suomalaisen köyhän ja hänen perheensä tulevaisuus, mikäli niin haluatte tehdä. Haluatteko asettaa meidät suomalaiset etusijalle omassa kotimaassamme vai jatkatteko nykyistä epätasa-arvoista politiikkaanne kautenne loppuun asti?</p> <p>(linkki HS:n artikkeliin 24.9.2018)<br /><a href="https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005838831.html">https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005838831.html</a></p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Arvoisa pääministeri Sipilä! Te ja teidän arvopohja hallituksenne olette köyhdyttäneet suomalaiset ja suomalaiset lapset entisestään.

Avustusjärjestöt toimivat äärirajoilla ja auttavat Kelan kasvottomiksi tekemiä perheitä mm ruoka-avun ja vuokranmaksun muodossa. Hallitus on tehnyt valinnan supistaa Kelan palveluja ja samaan aikaan lisää Kelan työtaakkaa.  

Avustusjärjestöt auttavat perheitä, joiden talouden kaataa sähkön tasauslasku tai kesäaikaan, kun lapset eivät saa päivän toista lämmintä ruokaa koulussa tai päiväkodissa. Talouden kaataa myös tulo, jota ei oikeasti ole olemassa mutta otetaan silti laskelmissa huomioon tulona.

Arvoisa pääministeri Sipilä! Teillä on vielä muutamia kuukausia aikaa muuttaa suomalaisen köyhän ja hänen perheensä tulevaisuus, mikäli niin haluatte tehdä. Haluatteko asettaa meidät suomalaiset etusijalle omassa kotimaassamme vai jatkatteko nykyistä epätasa-arvoista politiikkaanne kautenne loppuun asti?

(linkki HS:n artikkeliin 24.9.2018)
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005838831.html

 

]]>
0 http://annevuori.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261465-hallitus-vie-ja-koyha-vikisee#comments hallitus KELA köyhyys Mon, 24 Sep 2018 05:43:53 +0000 Anne Vuori http://annevuori.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261465-hallitus-vie-ja-koyha-vikisee
Köyhyys on luonnonvara - ainakin Suomessa! http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261454-koyhyys-on-luonnonvara-ainakin-suomessa <p>Köyhyys on luonnonvara, joka näyttää olevan pysyvää laatua Suomessa. Noin todettiin <a href="http://www.permanto.fi/fi/web/alfatv/player/vod?assetId=11225312">AlfaStudiossa t</a>änään. Kukaan ei pystyne kiistämään sitä, etteikö sosiaaliturvan taso olisi Suomessa riittävä. Ongelmaksi köyhillä tulee sen sijaan kaksi asiaa: sosiaaliturvan ns. alikäyttö, ja se, että sosiaaliturvaa käytetään sellaisiin kuluihin joihin sitä ei ole tarkoitettu.</p><p>Viimesijaisena tukena köyhille on Suomessa ainakin toistaiseksi toimeentulotuki. Toimeentulotuki takaa yksin asuvalle ihmiselle kohtuuhintaisen asunnon (+sähkö, vesi, yms.) ja lääkkeiden lisäksi ruokaan ja muihin kuluihin noin 500 euroa kuukaudessa.</p><p>Pärjääkö sitten Suomessa 500 eurolla kuukaudessa? Kyllä pärjää - paitsi jos sääntö!</p><p>Paitsi jos maksaa tuolla 500 eurolla vaikkapa lainan lyhennyksiä tai autoilun kuluja; bensaa, vakuutuksia, jne.</p><p>Kun maksaa tuollaisia ylimääräisiä kuluja ja käyttää lisäksi vielä viinaa ja tupakkaa niin varmasti on kovilla - riittävätkö rahat vai <a href="http://juhanivehmaskangas.vapaavuoro.uusisuomi.fi/ruoka/242836-tein-kuten-olin-luvannut-kavin-leipajonossa">pitääkö mennä sinne leipäjonoon</a>? Myös <a href="http://juhanivehmaskangas.vapaavuoro.uusisuomi.fi/ruoka/242390-eu-ruoka-apukassin-sisalto">EU-ruokajakelu</a> Suomessa toimii! Moni sellainenkin, joka ilman ruokajakelua pärjäisi sitä hyödyntää - nostaahan se elintasoa, rahaa jää käytettäväksi siihen mihin ei jäisi jos kaikki ruoka pitäisi kaupasta ostaa.</p><p><strong>Alennusruoat</strong></p><p>Ruokajakeluihin saatavat ruoka-erät ovat alkaneet pienentyä. Yhtenä syynä on kauppojen ilta-alennukset vanheneville tuotteille. Alennuksella varmasti moni varakaskin käy ilta-aikaan ostamassa edullista ruokaa. Tuota kautta ruokaa menee vähemmän jakeluun niille joilla ei ole kunnolla rahaa edes alennusruokaan, vaikka siis väitänkin, että kaikilla on rahaa jopa ihan normihintaiseen ruokaan, ellei rahoja käytä &quot;kyseenalaisiin kuluihin&quot;, kuluihin joihin sosiaalisia tulonsiirtoja ei ole tarkoitettu.</p><p><strong>Sosiaaliturvan taso on siis riittävä!</strong></p><p>Sosiaaliturvan taso Suomessa on siis riittävä jos ja kun rahat käytetään vain siihen mihin ne on tarkoitettu. Etenkin lapsiperheet pärjäävät hyvin. Parhaiten pärjäävät tottakai yksinhuoltajat - taloudellisesti siis.</p><p>Toki mm. eräät toimittajat ovat aika ajoin kokeilleet miten toimeentulotuella pärjää, ja päätelmät ovat aina olleet: ei sillä pärjää;</p><p>-Hesarin toimittaja koitti käyttää <a href="https://www.hs.fi/ruoka/art-2000002879722.html">ruokaan vain 283 euroa</a>, joka on enemmän kuin mitä toimeentulotuesta on kuukaudessa tarkoitettu yksin asuvan ruokaan.</p><p>-Me Naiset kokeili <a href="https://www.menaiset.fi/artikkeli/ajankohtaista/parjaako_ihminen_peruspaivarahalla_kokeilimme">pärjätä peruspäivärahalla</a>.</p><p>-Miten onnistui viidelläkympillä viikko, joka on <a href="https://www.reddit.com/r/Suomi/comments/76pkf9/toimittaja_eli_viikon_50_euron_ruokabudjetilla/">lähellä totuutta summan suhteen</a>.</p><p>En ole toimittaja mutta pystyn todistamaan väitteeni faktaksi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Köyhyys on luonnonvara, joka näyttää olevan pysyvää laatua Suomessa. Noin todettiin AlfaStudiossa tänään. Kukaan ei pystyne kiistämään sitä, etteikö sosiaaliturvan taso olisi Suomessa riittävä. Ongelmaksi köyhillä tulee sen sijaan kaksi asiaa: sosiaaliturvan ns. alikäyttö, ja se, että sosiaaliturvaa käytetään sellaisiin kuluihin joihin sitä ei ole tarkoitettu.

Viimesijaisena tukena köyhille on Suomessa ainakin toistaiseksi toimeentulotuki. Toimeentulotuki takaa yksin asuvalle ihmiselle kohtuuhintaisen asunnon (+sähkö, vesi, yms.) ja lääkkeiden lisäksi ruokaan ja muihin kuluihin noin 500 euroa kuukaudessa.

Pärjääkö sitten Suomessa 500 eurolla kuukaudessa? Kyllä pärjää - paitsi jos sääntö!

Paitsi jos maksaa tuolla 500 eurolla vaikkapa lainan lyhennyksiä tai autoilun kuluja; bensaa, vakuutuksia, jne.

Kun maksaa tuollaisia ylimääräisiä kuluja ja käyttää lisäksi vielä viinaa ja tupakkaa niin varmasti on kovilla - riittävätkö rahat vai pitääkö mennä sinne leipäjonoon? Myös EU-ruokajakelu Suomessa toimii! Moni sellainenkin, joka ilman ruokajakelua pärjäisi sitä hyödyntää - nostaahan se elintasoa, rahaa jää käytettäväksi siihen mihin ei jäisi jos kaikki ruoka pitäisi kaupasta ostaa.

Alennusruoat

Ruokajakeluihin saatavat ruoka-erät ovat alkaneet pienentyä. Yhtenä syynä on kauppojen ilta-alennukset vanheneville tuotteille. Alennuksella varmasti moni varakaskin käy ilta-aikaan ostamassa edullista ruokaa. Tuota kautta ruokaa menee vähemmän jakeluun niille joilla ei ole kunnolla rahaa edes alennusruokaan, vaikka siis väitänkin, että kaikilla on rahaa jopa ihan normihintaiseen ruokaan, ellei rahoja käytä "kyseenalaisiin kuluihin", kuluihin joihin sosiaalisia tulonsiirtoja ei ole tarkoitettu.

Sosiaaliturvan taso on siis riittävä!

Sosiaaliturvan taso Suomessa on siis riittävä jos ja kun rahat käytetään vain siihen mihin ne on tarkoitettu. Etenkin lapsiperheet pärjäävät hyvin. Parhaiten pärjäävät tottakai yksinhuoltajat - taloudellisesti siis.

Toki mm. eräät toimittajat ovat aika ajoin kokeilleet miten toimeentulotuella pärjää, ja päätelmät ovat aina olleet: ei sillä pärjää;

-Hesarin toimittaja koitti käyttää ruokaan vain 283 euroa, joka on enemmän kuin mitä toimeentulotuesta on kuukaudessa tarkoitettu yksin asuvan ruokaan.

-Me Naiset kokeili pärjätä peruspäivärahalla.

-Miten onnistui viidelläkympillä viikko, joka on lähellä totuutta summan suhteen.

En ole toimittaja mutta pystyn todistamaan väitteeni faktaksi.

]]>
2 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261454-koyhyys-on-luonnonvara-ainakin-suomessa#comments Alennus Hinnanalennus köyhyys Ruokajakelu Varakkaat Sun, 23 Sep 2018 18:28:36 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261454-koyhyys-on-luonnonvara-ainakin-suomessa
Timo Soinin valikoiva usko http://ollikohonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261272-timo-soinin-valikoiva-usko <p>Kaikki tietävät Timo Soinin aborttikannanotot, joiden pohjalta äänestetään ministerin luottamuksesta huomenna eduskunnassa. Ne ovat kiistatta linjassa katolisen kirkon opin kanssa, mutta vastaavalla tavalla yhtä kiistatta ristiriidassa Suomen pitkäaikaisen ulkopoliittisen linjan kanssa. Soini on perustellut kannanottojaan mielipiteen- ja uskonnonvapaudella, johon hänellä on oikeus kaikkien muiden ihmisten tapaan. Pitää ollakin.</p><p>Tosin Timo Soini ei ole kuka tahansa, vaan ulkoministerinä tuon Suomen pitkäaikaisen poliittisen linjan edustaja maailmalla. Jos hallituspuolueet uskoisivat Suomen yleiseen naisten ja tyttöjen oikeuksia tukevaan linjaan, ne äänestyttäisivät Soinin pois ministerinvirasta. Näin tosin tuskin valitettavasti käy, koska kokoomuskin on laittamassa ruotuun asiassa vastakkaisia mielipiteitä esittäneet kansanedustajansa. Asian suhteen ollaan viisaampia huomenissa.</p><p>Mutta entä Timo Soinin oma katolinen usko politiikan ohjenuorana? Vaikka poliittisia kysymyksiä ei tulisi juurikaan sekoittaa uskontoon, on syytä pohdiskella Soinin asian suhteen linjakkuutta. On totta, että katolinen kirkko kieltää abortin. Valitettavasti näin on, eikä linjaan ole juuri nähtävissä muutosta tämän edellyttäessä melkoista teologista vallankumousta.</p><p>Sen sijaan voi todeta, että Soini on kuunnellut ilmeisen huonosti paavi Franciscuksen köyhyyden ja ilmastomuutoksen vastaista taistelua koskevia opetuksia. Hän on esimerkiksi vaatinut suuryrityksiä noudattamaan Pariisin ilmastosopimusta varsinkin sen takia, että <a href="https://www.kaleva.fi/uutiset/ulkomaat/paavi-pyysi-suuryrityksia-kamppailemaan-ilmaston-lampiamista-vastaan/796127/">ilmaston lämpeneminen vaikeuttaisi ennen kaikkea maailman köyhien tilannetta.</a></p><p>Paavi Franciscus on jatkuvasti kritisoinut kahlitsematonta kapitalismia ja rahan valtaa. Hän korostaa sitä, että <a href="https://www.bbc.co.uk/news/world-europe-22551125">rahan tehtävä on palvella, ei hallita</a>. Hän vertasi viime jouluna pitämässään messussa <a href="https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/paavi-vertasi-joulumessussa-pakolaisia-mariaan-ja-joosefiin/6708178">maailman pakolaisia Mariaan ja Joosefiin</a>, jotka etsivät majapaikkaa Bethelemissä. Ja niin edelleen.</p><p>Samaan aikaan Timo Soini on kuitenkin leikannut niin kotimaan kuin ulkomaan köyhiltä (mikä oli kehitysavun leikkaamisen muodossa Soinin johtaman puolueen keskeinen poliittinen &quot;peukalonjälki&quot; hallitukseen tullessaan) ja siunannut miljardiluokan veroalennukset hyvätuloisille. Temppu oli erityisen härski varsinkin alle tuhat euroa kuussa ansaitsevien suomalaisten osalta. Heidän tilanteestaan Soini kun sanoi ennen vaaleja, että <a href="https://www.verkkouutiset.fi/timo-soini-perussuomalaiset-ei-leikkaa-pienituloisilta-30715/">&rdquo;siltä porukalta ei voi, ei saa, eikä ole varaa leikata.&rdquo;</a> Toisin tunnetusti kävi. Ei saanut mitä tilasi.</p><p>Toivoisikin, että Soini ottaisi vaarin jatkossa myös yllä olevista paavin opetuksista, jos hänen aikomuksenaan on pysyä vakaasti katolisen kirkon johtajan linjoilla poliittisissa perusteluissaan. Kaikki me olemme vajavaisia ja syntisiä ihmisiä, mutta oppimiskykyisiä kuitenkin.</p> Kaikki tietävät Timo Soinin aborttikannanotot, joiden pohjalta äänestetään ministerin luottamuksesta huomenna eduskunnassa. Ne ovat kiistatta linjassa katolisen kirkon opin kanssa, mutta vastaavalla tavalla yhtä kiistatta ristiriidassa Suomen pitkäaikaisen ulkopoliittisen linjan kanssa. Soini on perustellut kannanottojaan mielipiteen- ja uskonnonvapaudella, johon hänellä on oikeus kaikkien muiden ihmisten tapaan. Pitää ollakin.

Tosin Timo Soini ei ole kuka tahansa, vaan ulkoministerinä tuon Suomen pitkäaikaisen poliittisen linjan edustaja maailmalla. Jos hallituspuolueet uskoisivat Suomen yleiseen naisten ja tyttöjen oikeuksia tukevaan linjaan, ne äänestyttäisivät Soinin pois ministerinvirasta. Näin tosin tuskin valitettavasti käy, koska kokoomuskin on laittamassa ruotuun asiassa vastakkaisia mielipiteitä esittäneet kansanedustajansa. Asian suhteen ollaan viisaampia huomenissa.

Mutta entä Timo Soinin oma katolinen usko politiikan ohjenuorana? Vaikka poliittisia kysymyksiä ei tulisi juurikaan sekoittaa uskontoon, on syytä pohdiskella Soinin asian suhteen linjakkuutta. On totta, että katolinen kirkko kieltää abortin. Valitettavasti näin on, eikä linjaan ole juuri nähtävissä muutosta tämän edellyttäessä melkoista teologista vallankumousta.

Sen sijaan voi todeta, että Soini on kuunnellut ilmeisen huonosti paavi Franciscuksen köyhyyden ja ilmastomuutoksen vastaista taistelua koskevia opetuksia. Hän on esimerkiksi vaatinut suuryrityksiä noudattamaan Pariisin ilmastosopimusta varsinkin sen takia, että ilmaston lämpeneminen vaikeuttaisi ennen kaikkea maailman köyhien tilannetta.

Paavi Franciscus on jatkuvasti kritisoinut kahlitsematonta kapitalismia ja rahan valtaa. Hän korostaa sitä, että rahan tehtävä on palvella, ei hallita. Hän vertasi viime jouluna pitämässään messussa maailman pakolaisia Mariaan ja Joosefiin, jotka etsivät majapaikkaa Bethelemissä. Ja niin edelleen.

Samaan aikaan Timo Soini on kuitenkin leikannut niin kotimaan kuin ulkomaan köyhiltä (mikä oli kehitysavun leikkaamisen muodossa Soinin johtaman puolueen keskeinen poliittinen "peukalonjälki" hallitukseen tullessaan) ja siunannut miljardiluokan veroalennukset hyvätuloisille. Temppu oli erityisen härski varsinkin alle tuhat euroa kuussa ansaitsevien suomalaisten osalta. Heidän tilanteestaan Soini kun sanoi ennen vaaleja, että ”siltä porukalta ei voi, ei saa, eikä ole varaa leikata.” Toisin tunnetusti kävi. Ei saanut mitä tilasi.

Toivoisikin, että Soini ottaisi vaarin jatkossa myös yllä olevista paavin opetuksista, jos hänen aikomuksenaan on pysyä vakaasti katolisen kirkon johtajan linjoilla poliittisissa perusteluissaan. Kaikki me olemme vajavaisia ja syntisiä ihmisiä, mutta oppimiskykyisiä kuitenkin.

]]>
27 http://ollikohonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261272-timo-soinin-valikoiva-usko#comments Kotimaa Abortti Kehitysapu köyhyys Paavi Franciscus Timo Soini Thu, 20 Sep 2018 16:16:15 +0000 Olli Kohonen http://ollikohonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261272-timo-soinin-valikoiva-usko
Miksi köyhiä kiusataan enemmän? http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259713-miksi-koyhia-kiusataan-enemman <p>Pelastakaa Lapset ry:n tuoreen nettikyselyn mukaan noin 70% köyhien perheiden lapsista on joutunut kokemaan koulukiusaamista. Varakkaampien perheiden lapsista kiusaamisen kohteeksi on joutunut &quot;vain&quot; 40%.</p><p>Yhtä kaikki kiusaaminen on aina väärin. Tapahtuipa se koulussa: lasten maailmassa, tai aikuisten maailmassa!</p><p>Lasten osalta yksi ongelma näyttää olevan, että <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10359842">kouluissa ei läheskään aina puututa kiusaamiseen mitenkään</a>.</p><p>Kaikkeen kiusaamiseen pitäisi saada nollatoleranssi - väitän, että se auttaisi monia, myös minua!</p><p>Kiusaamisen yksi tarkoitus lienee saada kiusaamisen kohdetta jotenkin nöyryytettyä, saada hänet tuntemaan itsensä huonommaksi. Saada rajoitettua hänen sosiaalisia suhteitaan, ja muuta vastaavaa...</p><p>Mitä järkevää kiusaajan mielessä sitten liikkuu? VASTAUS: tuskin mitään!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pelastakaa Lapset ry:n tuoreen nettikyselyn mukaan noin 70% köyhien perheiden lapsista on joutunut kokemaan koulukiusaamista. Varakkaampien perheiden lapsista kiusaamisen kohteeksi on joutunut "vain" 40%.

Yhtä kaikki kiusaaminen on aina väärin. Tapahtuipa se koulussa: lasten maailmassa, tai aikuisten maailmassa!

Lasten osalta yksi ongelma näyttää olevan, että kouluissa ei läheskään aina puututa kiusaamiseen mitenkään.

Kaikkeen kiusaamiseen pitäisi saada nollatoleranssi - väitän, että se auttaisi monia, myös minua!

Kiusaamisen yksi tarkoitus lienee saada kiusaamisen kohdetta jotenkin nöyryytettyä, saada hänet tuntemaan itsensä huonommaksi. Saada rajoitettua hänen sosiaalisia suhteitaan, ja muuta vastaavaa...

Mitä järkevää kiusaajan mielessä sitten liikkuu? VASTAUS: tuskin mitään!

]]>
16 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259713-miksi-koyhia-kiusataan-enemman#comments Kiusaaminen koulukiusaaminen Köyhä köyhyys Nettikiusaaminen Sun, 19 Aug 2018 16:22:12 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259713-miksi-koyhia-kiusataan-enemman
Köyhien (lapsiperheidenkin) pärjääminen turvattava! http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258774-koyhien-lapsiperheidenkin-parjaaminen-turvattava <p><strong>Mervi Syväranta</strong> (ps.) kirjoitti eilen otsikolla:&nbsp;<a href="http://mervisyvaranta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258771-elakelaisten-toimeentulo-turvattava">Eläkeläisten toimeentulo turvattava</a>. Kirjoitusta ei voinut kommentoida. Kirjoitus sivuuttaa sen tosiseikan, että lähtökohtaisesti <strong>Suomen köyhät eivät ole eläkeläisiä. </strong>Lähes kaikki eläkeläiset pärjäävät paremmin kuin köyhät muista yhteiskuntaryhmistä. Pitääkö muita siis syrjiä? On eläkeläisten suosimiselle hyväksyttävät perusteet?</p><p><strong>Syväranta kirjoitti mm. itsestäänselvyyden: </strong><em>&quot;On selvää, että eläkeläisellä pitää olla riittävä toimeentulo. Rahan on riitettävä välttämättömiin asioihin, kuten ruokaan ja lääkkeisiin. Pienituloisten eläkeläisten taloudellista asemaa on korjattava.&quot;</em> Eikö tuo sama päde köyhiin kaikissa yhteiskuntaryhmissä. <strong>Kaikkein köyhimmät saavat toimeentulotukea.</strong> Toimeentulotukena maksetaan ruoka (perusosan osuus) sekä lääkärin määräämät lääkkeet.</p><p>Eläkkeensaaja asumistuki yhdistettynä takuueläkkeeseen takaa jokaiselle eläkkeensaajalle joka kuukausi noin 100 euroa paremmat kuukausitulot kuin mitä muiden yhteiskuntaryhmien todelliset köyhät voivat saada. Siitä huolimatta, että <strong>&quot;köyhän eläkeläisen&quot; tulot ylittävät toimeentulotukinormin</strong> hän voi saada toimeentulotukea esim. lääkkeisiin. On omaa tyhmyyttä jos tukea ei hae, eikä siitä pidä muita rangaista!</p><p>Lisäksi pienituloisella eläkeläisellä on mahdollisuus hakea maksuvapautusta esim. terveydenhoidon maksuista, joten nuokaan maksut eivät mielestäni käy perusteeksi eläkkeiden korottamiselle. On sitten eläkkeensaajan oma asia hakeeko maksuvapautusta. Yhteiskunnan asia on tottakai ohjeistaa jokaista eläkeläistä siten, että hän ymmärtää mitä kaikkia etuuksia hän voi hakea.</p><p>Yhteiskunnan velvollisuutena on nähdäkseni myös auttaa ymmärtämättömiä hakemaan heille kuuluvia etuuksia. Olipa &quot;ymmärtämätön&quot; sitten eläkeläinen, tai ihan kuka tahansa. Sitä, että yhteiskunta ei järjestä apua tarvitseville kaikkia heidän tarvitsemiaan palveluita joihin heillä on oikeus ei pidä korvata &quot;kipurahalla&quot;.</p><p>&quot;Kipuraha&quot; pitää ymmärtää yhteiskunnan keinona saada heikossa asemassa olevat maksettua hiljaisiksi!</p><p>* * *</p><p><strong>On asia miten tahansa niin YK:n lasten oikeuksien sopimus edellyttää, että köyhien lapsiperheiden etuudet korotetaan vähintään pienituloisimpien eläkkeensaajien tasolle ennen kuin eläkeläisten etuuksia nostetaan.</strong></p><p>Lisäksi YK:n lasten oikeuksien sopimus edellyttää, että köyhien lapsiperheiden etuuksia jatkossa nostetaan vähintään samassa suhteessa kuin eläkeläisten etuuksia. Samasta kakusta molemmat syövät!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mervi Syväranta (ps.) kirjoitti eilen otsikolla: Eläkeläisten toimeentulo turvattava. Kirjoitusta ei voinut kommentoida. Kirjoitus sivuuttaa sen tosiseikan, että lähtökohtaisesti Suomen köyhät eivät ole eläkeläisiä. Lähes kaikki eläkeläiset pärjäävät paremmin kuin köyhät muista yhteiskuntaryhmistä. Pitääkö muita siis syrjiä? On eläkeläisten suosimiselle hyväksyttävät perusteet?

Syväranta kirjoitti mm. itsestäänselvyyden: "On selvää, että eläkeläisellä pitää olla riittävä toimeentulo. Rahan on riitettävä välttämättömiin asioihin, kuten ruokaan ja lääkkeisiin. Pienituloisten eläkeläisten taloudellista asemaa on korjattava." Eikö tuo sama päde köyhiin kaikissa yhteiskuntaryhmissä. Kaikkein köyhimmät saavat toimeentulotukea. Toimeentulotukena maksetaan ruoka (perusosan osuus) sekä lääkärin määräämät lääkkeet.

Eläkkeensaaja asumistuki yhdistettynä takuueläkkeeseen takaa jokaiselle eläkkeensaajalle joka kuukausi noin 100 euroa paremmat kuukausitulot kuin mitä muiden yhteiskuntaryhmien todelliset köyhät voivat saada. Siitä huolimatta, että "köyhän eläkeläisen" tulot ylittävät toimeentulotukinormin hän voi saada toimeentulotukea esim. lääkkeisiin. On omaa tyhmyyttä jos tukea ei hae, eikä siitä pidä muita rangaista!

Lisäksi pienituloisella eläkeläisellä on mahdollisuus hakea maksuvapautusta esim. terveydenhoidon maksuista, joten nuokaan maksut eivät mielestäni käy perusteeksi eläkkeiden korottamiselle. On sitten eläkkeensaajan oma asia hakeeko maksuvapautusta. Yhteiskunnan asia on tottakai ohjeistaa jokaista eläkeläistä siten, että hän ymmärtää mitä kaikkia etuuksia hän voi hakea.

Yhteiskunnan velvollisuutena on nähdäkseni myös auttaa ymmärtämättömiä hakemaan heille kuuluvia etuuksia. Olipa "ymmärtämätön" sitten eläkeläinen, tai ihan kuka tahansa. Sitä, että yhteiskunta ei järjestä apua tarvitseville kaikkia heidän tarvitsemiaan palveluita joihin heillä on oikeus ei pidä korvata "kipurahalla".

"Kipuraha" pitää ymmärtää yhteiskunnan keinona saada heikossa asemassa olevat maksettua hiljaisiksi!

* * *

On asia miten tahansa niin YK:n lasten oikeuksien sopimus edellyttää, että köyhien lapsiperheiden etuudet korotetaan vähintään pienituloisimpien eläkkeensaajien tasolle ennen kuin eläkeläisten etuuksia nostetaan.

Lisäksi YK:n lasten oikeuksien sopimus edellyttää, että köyhien lapsiperheiden etuuksia jatkossa nostetaan vähintään samassa suhteessa kuin eläkeläisten etuuksia. Samasta kakusta molemmat syövät!

]]>
2 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258774-koyhien-lapsiperheidenkin-parjaaminen-turvattava#comments Eläkeläisköyhyys köyhyys Lääkkeet Takuueläke Toimeentulotuki Sat, 28 Jul 2018 23:22:00 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258774-koyhien-lapsiperheidenkin-parjaaminen-turvattava
Köyhä yksin kotona? http://karinkarjalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258432-koyha-yksin-kotona <p>&nbsp;</p> <p><strong>KÖYHÄ&nbsp;YKSIN KOTONA?</strong>&nbsp;&nbsp;</p> <p>&nbsp;&nbsp;</p> <p><strong>Näinkö&nbsp;on&nbsp;myös yhteiskunnassa?</strong>&nbsp;Kun köyhän rahat loppuvat&nbsp;viikkoa ennen kuun loppua, on edessä&nbsp;paastoviikko.&nbsp;Köyhä hakee apua leipäjonoista. Köyhän elämässä ei saa tapahtua mitään yllättävää. Köyhä elää veitsenterällä ja pelkää, että sattuu jokin hätätapaus.&nbsp;Paastoviikosta&nbsp;tulee piinaviikko ja köyhä on yksin kotona ja yhteiskunnassa.&nbsp;&nbsp;&nbsp;</p> <p>&nbsp;&nbsp;</p> <p>Lähes 700 000 suomalaista elää köyhyysrajan alapuolella. Köyhyysraja on yhdellä aikuisella&nbsp;&nbsp;ja yhdellä alle 14- vuotiaalla lapsella 1541 euroa/kk.&nbsp;&nbsp;Esimerkiksi 1541 euron tulosta maksetaan lakisääteiset verot ja muut kulut. Laskennallisesti 12 veroprosentilla ja muilla kuluilla vähennys&nbsp; on noin 230 euroa, jolloin elämiseen jää&nbsp;1311&nbsp;euroa/kk.&nbsp;&nbsp;&nbsp;</p> <p>&nbsp;&nbsp;</p> <p>Lisäksi perhe saa lapsilisää 94,88 euroa/kk ja sillähän&nbsp;voi käydä kirjastossa, uimahallissa tai kerran huvipuistossa matkakuluineen. Lapsi voi olla kiinnostunut harrastuksesta, kuten jääkiekko, johon perheellä ei ole varaa. Tietokoneet ovat tänä päivänä monen lapsen ja nuoren väylä yhteydenpitoon ystävien välillä. Köyhyysrajalla elävä perhe voi harvoin ostaa tietokoneen. Arkielämä sisältää muun muassa kuluja, kuten vesi- ja sähkökulut (sähkönsiirtokulut ovat sähkönkäyttäjän kannalta kohtuuttomia), erilaiset vakuutusmaksut,&nbsp;kiinteistöverot,&nbsp;auton käyttöön liittyvät kulut, lääkäri- ja eläinlääkärikulut, puhelin- ja tietoliikennekulut, matkakulut ja muut kulut. Unohtamatta ravintoon liittyviä kuluja. Kaikilla ei ole edes varaa hankkia päivittäistä ravintoa ravintosuositusten mukaisesti. Terveys voi romahtaa epäterveellisen ravinnon seurauksena. Ravinto koostuu pääsääntöisesti edullisemmasta vaaleasta viljatuotteesta (makaroni, kaurahiutaleet ja riisi) sekä maidosta.&nbsp;&nbsp;</p> <p>&nbsp;&nbsp;</p> <p>Ratkaisuna köyhyysongelmaan olisi ns. arkielämän tuki. Yhteiskunta tarjoaa erilaisia tukia perheille, aineellisia ja aineettomia. Nämä eivät ole riittäviä.&nbsp; Arkielämän tuki tulisi kohdentaa harkinnan varaisesti lapsen ja nuoren syrjäytymisen ehkäisyyn. Se voi olla esimerkiksi mielekkäiden harrastusten tukemista. Tuki voisi olla hieman kalliimmankin harrastuksen tukemista. Lapsi saa mahdollisuuden harrastaa samoja harrastuksia saman&nbsp;ikäisten kanssa. Harrastukset ovat merkittävä tekijä lasten ja nuorten syrjäytymisen ja mielenterveysongelmien ehkäisyssä.&nbsp;Arkielämän tuki voisi kohdentua myös muihin perheen kuluihin ja sen&nbsp;seurauksena&nbsp;perheelle jäisi enemmän käyttövaroja.&nbsp;&nbsp;</p> <p>&nbsp;<br />&nbsp;</p> <p>Onnistunut syrjäytymisen ehkäisy voi tapahtua monella tasolla. Yksilön ja perheen tasolla on huomioitava laaja-alainen tukeminen ja syrjäytymistä tuottavien toimintatapojen ennakointi. Köyhyyden ylisukupolvisen periytymisen vähentämistä tulisi toteuttaa kaikin tavoin. Edellä mainitut ratkaisut ovat keinoja, joiden tarkoituksena on vähentää&nbsp;köyhän&nbsp;yksin oloa kotona ja yhteiskunnassa.&nbsp;&nbsp;&nbsp;</p> <p>&nbsp;&nbsp;</p> <p>Mervi Eskelinen,&nbsp;Sisätauti-kirurginen sairaanhoitaja, THM, Ammatillisten aineiden opettaja&nbsp;&nbsp;</p> <p>Karin Karjalainen,&nbsp;bioanalyytikko,&nbsp;Etelä-Savon&nbsp;piirisihteeri,&nbsp;YTM,&nbsp;HTT-jatko-opiskelija&nbsp;&nbsp;</p> <p>&nbsp;&nbsp;</p> <p>Pieksämäen&nbsp;PerusNaiset&nbsp;&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>   &nbsp;</p> <p> &nbsp;</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

KÖYHÄ YKSIN KOTONA?  

  

Näinkö on myös yhteiskunnassa? Kun köyhän rahat loppuvat viikkoa ennen kuun loppua, on edessä paastoviikko. Köyhä hakee apua leipäjonoista. Köyhän elämässä ei saa tapahtua mitään yllättävää. Köyhä elää veitsenterällä ja pelkää, että sattuu jokin hätätapaus. Paastoviikosta tulee piinaviikko ja köyhä on yksin kotona ja yhteiskunnassa.   

  

Lähes 700 000 suomalaista elää köyhyysrajan alapuolella. Köyhyysraja on yhdellä aikuisella  ja yhdellä alle 14- vuotiaalla lapsella 1541 euroa/kk.  Esimerkiksi 1541 euron tulosta maksetaan lakisääteiset verot ja muut kulut. Laskennallisesti 12 veroprosentilla ja muilla kuluilla vähennys  on noin 230 euroa, jolloin elämiseen jää 1311 euroa/kk.   

  

Lisäksi perhe saa lapsilisää 94,88 euroa/kk ja sillähän voi käydä kirjastossa, uimahallissa tai kerran huvipuistossa matkakuluineen. Lapsi voi olla kiinnostunut harrastuksesta, kuten jääkiekko, johon perheellä ei ole varaa. Tietokoneet ovat tänä päivänä monen lapsen ja nuoren väylä yhteydenpitoon ystävien välillä. Köyhyysrajalla elävä perhe voi harvoin ostaa tietokoneen. Arkielämä sisältää muun muassa kuluja, kuten vesi- ja sähkökulut (sähkönsiirtokulut ovat sähkönkäyttäjän kannalta kohtuuttomia), erilaiset vakuutusmaksut, kiinteistöverot, auton käyttöön liittyvät kulut, lääkäri- ja eläinlääkärikulut, puhelin- ja tietoliikennekulut, matkakulut ja muut kulut. Unohtamatta ravintoon liittyviä kuluja. Kaikilla ei ole edes varaa hankkia päivittäistä ravintoa ravintosuositusten mukaisesti. Terveys voi romahtaa epäterveellisen ravinnon seurauksena. Ravinto koostuu pääsääntöisesti edullisemmasta vaaleasta viljatuotteesta (makaroni, kaurahiutaleet ja riisi) sekä maidosta.  

  

Ratkaisuna köyhyysongelmaan olisi ns. arkielämän tuki. Yhteiskunta tarjoaa erilaisia tukia perheille, aineellisia ja aineettomia. Nämä eivät ole riittäviä.  Arkielämän tuki tulisi kohdentaa harkinnan varaisesti lapsen ja nuoren syrjäytymisen ehkäisyyn. Se voi olla esimerkiksi mielekkäiden harrastusten tukemista. Tuki voisi olla hieman kalliimmankin harrastuksen tukemista. Lapsi saa mahdollisuuden harrastaa samoja harrastuksia saman ikäisten kanssa. Harrastukset ovat merkittävä tekijä lasten ja nuorten syrjäytymisen ja mielenterveysongelmien ehkäisyssä. Arkielämän tuki voisi kohdentua myös muihin perheen kuluihin ja sen seurauksena perheelle jäisi enemmän käyttövaroja.  

 
 

Onnistunut syrjäytymisen ehkäisy voi tapahtua monella tasolla. Yksilön ja perheen tasolla on huomioitava laaja-alainen tukeminen ja syrjäytymistä tuottavien toimintatapojen ennakointi. Köyhyyden ylisukupolvisen periytymisen vähentämistä tulisi toteuttaa kaikin tavoin. Edellä mainitut ratkaisut ovat keinoja, joiden tarkoituksena on vähentää köyhän yksin oloa kotona ja yhteiskunnassa.   

  

Mervi Eskelinen, Sisätauti-kirurginen sairaanhoitaja, THM, Ammatillisten aineiden opettaja  

Karin Karjalainen, bioanalyytikko, Etelä-Savon piirisihteeri, YTM, HTT-jatko-opiskelija  

  

Pieksämäen PerusNaiset  

 

 

 

 

 

 

 

    

  

 

]]>
11 http://karinkarjalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258432-koyha-yksin-kotona#comments köyhyys Lapsiperheet Yhteiskunta Thu, 19 Jul 2018 20:31:27 +0000 Karin Karjalainen http://karinkarjalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258432-koyha-yksin-kotona
Näkökulma: Lukematta paskaa - taas! http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258041-nakokulma-lukematta-paskaa-taas <p>Ilta-Sanomat ja Yhteisvastuukeräys järjestivät taannoin kirjoituskilpailun, johon jokainen sai kertoa oman tarinansa. Toinen kunniamaininta kilpailussa meni 55-vuotiaalle sinkkumiehelle, joka elää toimeentulotuella hyvää elämää.</p> <p>Lukematta paskaa.</p> <p>Sitä tuo IS:n&nbsp;<a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005736005.html">julkaisema</a>&nbsp;kirjoitus oli minun mielestäni, vaikka raati palkitsikin sen positiivisesta näkökulmasta pienituloisen ihmisen arkeen.</p> <p>Kunniamaininnan saanut kertomus käsitteli 55-vuotiasta sinkkumiestä, joka asui vuokralla 35 neliön kokoisessa, juuri remontoidussa ja viihtyisässä rivitaloyksiössä noin 8&nbsp;000 asukkaan pikkukaupungissa.</p> <p>Tässä kohtaa on hyvä muistuttaa, että hyväksytyille asumismenoille on asetettu kattoraja.</p> <p>Kelan mukaan se <a href="https://www.kela.fi/documents/10180/0/Asumismenot+toimeentulotuki+2018.pdf/b2316c14-c74c-4c00-a5af-d496edc72086">vaihtelee</a> yhden henkilön kohdalla 675 - 324 euron välillä.</p> <p>Helsingissä on kaikista kalleinta, joten siellä saa myös eniten. Pikkukaupungeissa puolestaan saa vähemmän.</p> <p>Tietysti jos tuolla rahalla irtoaa viihtyisä rivitaloyksiö, niin miksipä ei asuisi sellaisessa.</p> <p>Kasvukeskuksissa rivitaloista on silti turha haaveilla.</p> <p>Aamutakkimiehenä vuodesta 2003 lähtien viihtynyt sinkku kertoo omistavansa sähkögrillin, jolla on kiva kokkailla omalla terassilla aina alkukeväästä pitkälle syksyyn.</p> <p>Sinkku kertoo noudattaneensa kokoomuslaisen Otto Meren ilmaista <a href="https://twitter.com/ottomeri/status/1001888224002953217?lang=en">velkaneuvoa</a> ja maksanut laskunsa ajoissa. Hän ei myöskään ole ostanut koskaan mitään osamaksulla.</p> <p>Maksuvaikeuksiin joutuneet ja luottotietonsa menettäneet henkilöt voivat hänen mukaan syyttää ihan itseään siitä, että he ovat eläneet yli varojensa. Typerykset.</p> <p>Hänen mukaan köyhien olisi korkea aika lopettaa kitinä.</p> <p>Leipäjonoissa on kuulemma väkeä pelkästään siitä syystä, että sieltä saa ruokaa ilmaiseksi. Sinkku on itse ollut kaupan alalla koko ikänsä ja jo pelkästään kahvitarjoilu sai ovet käymään.</p> <p>Tosin omien sanojensa mukaan hän lopetti työt nelikymppisenä.</p> <p>Ilmeisesti kaupanalan töitä ole enää löytynyt hänen kaupungistaan, vaikka kauppoja hänen lähellään on useampia. Ja voiko sitä edes puhua koko työelämästään, jos on ollut 15 vuotta terveenä ja työttömänä.</p> <p>Sinkun mukaan on turha myös väittää, että rahat menevät lääkkeisiin, koska kaikki reseptilääkkeet huomioidaan menona toimeentulotukilaskelmassa joitain poikkeuksia lukuun ottamatta. Hän ei tosin huomioi lainkaan korotettua omavastuuta, jonka saa toimeentulotuen kautta takautuvasti.</p> <p>Lopuksi sinkku kertoo ilmaisia säästövinkkejä köyhille ja kehuu paukuttelevansa ujoa kolmekymppistä yksinhuoltajaa, kun tämän lapsi on päiväkodissa.</p> <p>Tämä köyhille ilkkuva kirjoitus sai tosiaan Yhteisvastuukeräyksen kirjoituskilpailussa kunniamaininnan.</p> <p>Yhteisvastuu 2018 -kampanja torjuu heidän sivujensa <a href="https://www.yhteisvastuu.fi/kampanja/">mukaan</a> nälkää ja köyhyyttä.</p> <p>Hämmentävää.</p> <p>Palkitusta tekstistä tulee kovasti mieleen erään entisen kokoomusnuoren kirjoitukset &quot;vitun köyhistä&quot;, joille pitäisi antaa turpaan. Toimeentulotuella elävän sinkkumiehen tyyli kirjoittaa on hyvin samankaltainen.</p> <p>Vähän huumorilla, mutta sataprosenttisesti halveksuen ja vittuillen.</p> <p>Minusta olisi hauska tietää, mitä mieltä IS:n toisinaan haastattelema <em>eräs yrittäjä</em> on tästä nimettömästä sinkkumiehestä.</p> <p>Viimeksi hän sanoi, että suomalaiset ovat laiskoja ja kalliita.</p> <p>Myös virolaiset ovat laiskoja ja kalliita.</p> <p>Bulgarialaiset ja romanialaiset ovat hyviä työmiehiä, koska heillä ei ole passivoivaa yhteiskunnan tukiverkostoa.</p> <p>Erään yrittäjän mielestä suomalaisia työttömiä ei kiinnosta tehdä töitä.</p> <p>Tilanne on äitynyt niin pahaksi, ettei työttömiä kuulemma huvita tulla edes työhaastatteluihin.</p> <p>Eräs yrittäjä tosin jätti mainitsematta, että työtön työnhakija&nbsp;<a href="http://ec.europa.eu/eurostat/documents/2995521/7968159/3-06042017-AP-EN.pdf/6e303587-baf8-44ca-b4ef-7c891c3a7517" target="_blank">on velvoitettu</a>&nbsp;ottamaan vastaan työtä, jota TE-toimisto tai työantaja tarjoaa.</p> <p>Hänet on myös velvoitettu ilmoittamaan TE-toimistolle mahdollisista työnantajan yhteydenotoista ja osallistumaan työhaastatteluun, mikäli hänet sellaiseen kutsutaan.</p> <p>Mutta onneksi löytyy aina näitä nimettömiä, toimeentulotuella eläviä sinkkumiehiä, jotka todistavat erään yrittäjän <a href="http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243549-nakokulma-lukematta-paskaa">puhuvan</a> totta. Palturia kun ei siedä kukaan.</p> <p>No joo, vitsit sikseen. Tämä on vakava asia.</p> <p>Kunniamaininnan saaneen kirjoituksen&nbsp;tarkoituksena on selvästikin esittää, että suomalaiset köyhät eläisivät yltäkylläisyydessä ja kitisisivät turhasta.</p> <p>Kysynkin siis suoraan, että millä tavoin tämä kyseinen kirjoitus tukee yhteisvastuukeräystä ja saa ihmiset lahjoittamaan rahaa vähävaraisille?</p> <p>Haastan tässä näin ja näillä sanoilla Ilta-Sanomien ja Yhteisvastuukeräyksen kirjoituskilpailussa kunniamaininnan saaneen, toimeentulotuella elävän sinkkumiehen astumaan esiin.</p> <p>Mitä sitä nyt häpeilemään kuin noin hienosti tulee vähillä varoilla toimeen?</p> <p>Eipä muuta kuin YLE:n A-studioon keskustelemaan ja sitten telkkariin oma köyhien niksivinkkipalsta. Suomessa on noin puoli miljoonaa köyhää ihmistä, joten potentiaalisia katsojia kyllä riittää.</p> <p>Lupaan tulla mukaan käsikirjoitustiimiin ja tehdä ilmaiseksi töitä kahden viikon (2) ajan.</p> <p>Haaste on heitetty.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ilta-Sanomat ja Yhteisvastuukeräys järjestivät taannoin kirjoituskilpailun, johon jokainen sai kertoa oman tarinansa. Toinen kunniamaininta kilpailussa meni 55-vuotiaalle sinkkumiehelle, joka elää toimeentulotuella hyvää elämää.

Lukematta paskaa.

Sitä tuo IS:n julkaisema kirjoitus oli minun mielestäni, vaikka raati palkitsikin sen positiivisesta näkökulmasta pienituloisen ihmisen arkeen.

Kunniamaininnan saanut kertomus käsitteli 55-vuotiasta sinkkumiestä, joka asui vuokralla 35 neliön kokoisessa, juuri remontoidussa ja viihtyisässä rivitaloyksiössä noin 8 000 asukkaan pikkukaupungissa.

Tässä kohtaa on hyvä muistuttaa, että hyväksytyille asumismenoille on asetettu kattoraja.

Kelan mukaan se vaihtelee yhden henkilön kohdalla 675 - 324 euron välillä.

Helsingissä on kaikista kalleinta, joten siellä saa myös eniten. Pikkukaupungeissa puolestaan saa vähemmän.

Tietysti jos tuolla rahalla irtoaa viihtyisä rivitaloyksiö, niin miksipä ei asuisi sellaisessa.

Kasvukeskuksissa rivitaloista on silti turha haaveilla.

Aamutakkimiehenä vuodesta 2003 lähtien viihtynyt sinkku kertoo omistavansa sähkögrillin, jolla on kiva kokkailla omalla terassilla aina alkukeväästä pitkälle syksyyn.

Sinkku kertoo noudattaneensa kokoomuslaisen Otto Meren ilmaista velkaneuvoa ja maksanut laskunsa ajoissa. Hän ei myöskään ole ostanut koskaan mitään osamaksulla.

Maksuvaikeuksiin joutuneet ja luottotietonsa menettäneet henkilöt voivat hänen mukaan syyttää ihan itseään siitä, että he ovat eläneet yli varojensa. Typerykset.

Hänen mukaan köyhien olisi korkea aika lopettaa kitinä.

Leipäjonoissa on kuulemma väkeä pelkästään siitä syystä, että sieltä saa ruokaa ilmaiseksi. Sinkku on itse ollut kaupan alalla koko ikänsä ja jo pelkästään kahvitarjoilu sai ovet käymään.

Tosin omien sanojensa mukaan hän lopetti työt nelikymppisenä.

Ilmeisesti kaupanalan töitä ole enää löytynyt hänen kaupungistaan, vaikka kauppoja hänen lähellään on useampia. Ja voiko sitä edes puhua koko työelämästään, jos on ollut 15 vuotta terveenä ja työttömänä.

Sinkun mukaan on turha myös väittää, että rahat menevät lääkkeisiin, koska kaikki reseptilääkkeet huomioidaan menona toimeentulotukilaskelmassa joitain poikkeuksia lukuun ottamatta. Hän ei tosin huomioi lainkaan korotettua omavastuuta, jonka saa toimeentulotuen kautta takautuvasti.

Lopuksi sinkku kertoo ilmaisia säästövinkkejä köyhille ja kehuu paukuttelevansa ujoa kolmekymppistä yksinhuoltajaa, kun tämän lapsi on päiväkodissa.

Tämä köyhille ilkkuva kirjoitus sai tosiaan Yhteisvastuukeräyksen kirjoituskilpailussa kunniamaininnan.

Yhteisvastuu 2018 -kampanja torjuu heidän sivujensa mukaan nälkää ja köyhyyttä.

Hämmentävää.

Palkitusta tekstistä tulee kovasti mieleen erään entisen kokoomusnuoren kirjoitukset "vitun köyhistä", joille pitäisi antaa turpaan. Toimeentulotuella elävän sinkkumiehen tyyli kirjoittaa on hyvin samankaltainen.

Vähän huumorilla, mutta sataprosenttisesti halveksuen ja vittuillen.

Minusta olisi hauska tietää, mitä mieltä IS:n toisinaan haastattelema eräs yrittäjä on tästä nimettömästä sinkkumiehestä.

Viimeksi hän sanoi, että suomalaiset ovat laiskoja ja kalliita.

Myös virolaiset ovat laiskoja ja kalliita.

Bulgarialaiset ja romanialaiset ovat hyviä työmiehiä, koska heillä ei ole passivoivaa yhteiskunnan tukiverkostoa.

Erään yrittäjän mielestä suomalaisia työttömiä ei kiinnosta tehdä töitä.

Tilanne on äitynyt niin pahaksi, ettei työttömiä kuulemma huvita tulla edes työhaastatteluihin.

Eräs yrittäjä tosin jätti mainitsematta, että työtön työnhakija on velvoitettu ottamaan vastaan työtä, jota TE-toimisto tai työantaja tarjoaa.

Hänet on myös velvoitettu ilmoittamaan TE-toimistolle mahdollisista työnantajan yhteydenotoista ja osallistumaan työhaastatteluun, mikäli hänet sellaiseen kutsutaan.

Mutta onneksi löytyy aina näitä nimettömiä, toimeentulotuella eläviä sinkkumiehiä, jotka todistavat erään yrittäjän puhuvan totta. Palturia kun ei siedä kukaan.

No joo, vitsit sikseen. Tämä on vakava asia.

Kunniamaininnan saaneen kirjoituksen tarkoituksena on selvästikin esittää, että suomalaiset köyhät eläisivät yltäkylläisyydessä ja kitisisivät turhasta.

Kysynkin siis suoraan, että millä tavoin tämä kyseinen kirjoitus tukee yhteisvastuukeräystä ja saa ihmiset lahjoittamaan rahaa vähävaraisille?

Haastan tässä näin ja näillä sanoilla Ilta-Sanomien ja Yhteisvastuukeräyksen kirjoituskilpailussa kunniamaininnan saaneen, toimeentulotuella elävän sinkkumiehen astumaan esiin.

Mitä sitä nyt häpeilemään kuin noin hienosti tulee vähillä varoilla toimeen?

Eipä muuta kuin YLE:n A-studioon keskustelemaan ja sitten telkkariin oma köyhien niksivinkkipalsta. Suomessa on noin puoli miljoonaa köyhää ihmistä, joten potentiaalisia katsojia kyllä riittää.

Lupaan tulla mukaan käsikirjoitustiimiin ja tehdä ilmaiseksi töitä kahden viikon (2) ajan.

Haaste on heitetty.

]]>
85 http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258041-nakokulma-lukematta-paskaa-taas#comments Ilta-Sanomat köyhyys Toimeentulo Valeuutiset Yhteisvastuukeräys Tue, 10 Jul 2018 06:58:50 +0000 Martti Asikainen http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258041-nakokulma-lukematta-paskaa-taas
Kaikki ansaitsevat avaimen parempaan - "Tehdään koulutuslupaus joka pitää" http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257784-kaikki-ansaitsevat-avaimen-parempaan <p>Suomen suurimpana vahvuutena on aina pidetty maksutonta koulutustamme. Sille on olemassa jopa oma juhlapäivänsä, jota vietetään aina lokakuussa. Maksuttoman koulutuksen päivän tarkoituksena on kiinnittää huomiota kaikkien opiskelijoiden yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin opiskella korkeakouluissa.</p><p>Tutkimuksien mukaan suomalaiset nuoret suhtautuu myönteisesti koulutukseen ja oppimiseen. Tammikuussa ilmestyneen vuoden 2017 nuorisobarometrin <a href="https://tietoanuorista.fi/nuorisobarometri/">mukaan</a> jopa 96 prosenttia pitää uuden oppimista hauskana ja laajaa yleissivistystä arvokkaana.</p><p>Samaan aikaan 94 prosenttia uskoi koulutuksen parantavan olennaisesti työnsaantimahdollisuuksia. Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä 1&nbsp;902 nuorta, jotka olivat 15&ndash;29-vuotiaita.</p><p>Tarkoitukseni ei ole kuitenkaan paasata koulutuksen merkityksestä ja suosiosta, vaan nuorten ajasta ennen ammatinvalintaa. Puhun tietystikin peruskoulun jälkeisistä toisen asteen koulutuksista lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa.</p><p><strong>Toisen asteen koulutuksen hinta voi yllättää</strong></p><p>Tämän vuoden nuorisobarometrin mukaan opintonsa keskeyttäneistä nuorista joka kymmenes kertoo rahanpuutteen olleen yksi keskeyttämisen syistä. Yhtä moni joutuu taloudellisista syistä viivyttämään valmistumistaan ja lähes joka viides joutuu karsimaan opiskeluvaihtoehtojaan rahan vuoksi. Kyselyyn vastanneista nuorista 14 prosenttia ilmoitti valitsevansa koulutuspaikan taloudellisin perustein.</p><p>Keskustelu maksuttomasta koulutuksesta on aina ollut hyvin harhaanjohtavaa, sillä loppujen lopuksi ilmaista on vain opetus ja kouluruoka, joka tietysti sekin on ylpeyden arvoinen poikkeus tässä maailmassa. Rahanpuute on edelleen nuorille merkittävä kouluttautumisen este. Esimerkiksi lukion kustannukset voivat helposti nousta yli 2&nbsp;600 euroon ja joidenkin ammatillisten tutkintojen hinta vielä tätäkin korkeammaksi.</p><p>Yhä useammassa lukiossa oppilailta edellytetään omat kannettavat tietokoneet ensimmäisestä kurssista lähtien, ja niihin liuta jatkuvalla lisenssillä olevia ohjelmia. Lisäksi oppilaiden maksettavaksi tulevat vielä kurssikirjat, joihin menee eri arvioiden mukaan yli 2&nbsp;000 euroa. Ammatillisten tutkintojen kohdalla kustannuksia voivat aiheuttaa esimerkiksi erilaiset suojavaatteet, kokkiveitset, kammat, sakset ja föönit.</p><p>Ennen vanhaan koulut olivat maksullisia.</p><p>Köyhien kakaroita ei normaalisti päästetty oppikouluun, vaikka heillä olisikin ollut päätä lukea pidemmälle. Poikkeuksena tietysti ne harvat onnekkaat, jotka pääsivät vapaaoppilaina opinahjoon. Maksut pitivät yllä hyvin eriarvoistavaa ja raskasta luokkajärjestelmää, jonka luulisi ja toivoisi olevan jo kaukana takanapäin.</p><p>Toisen asteen koulutuksen piilokustannukset kuitenkin jarruttavat edelleen ihmisten sosiaalista nousua ja voivat pahimmassa tapauksessa estää kouluttautumisen kokonaan yhteiskunnan vähävaraisimmilta jäseniltä. Korkeakouluiässä nuori on jo selvästi itsenäisempi, jolloin opiskelija voi omilla päätöksillä ja toimillaan vaikuttaa ainakin osittain tulevaisuuteensa, kun taas 15 &ndash; 16 -vuotiaan mahdollisuudet ovat huomattavasti rajallisemmat.</p><p>Nuorella itsellään on hyvin vähän sanomista, mikäli hänen perheellä ei ole varaa ostaa läppäriä tai koulukirjoja. Puhumattakaan kokkiveitsistä, määrätyn värisistä kokkinapeista ja prässihousuista. Siinä mielessä toisen asteen koulutus on kuin pullonkaula tai taitekohta, joka rajoittaa selvästi nuorten mahdollisuuksia pärjätä elämässä. Jokainen ansaitsee mahdollisuuden yrittää.</p><p><strong>Maksuton toisen asteen koulutus voisi tuoda jopa säästöjä</strong></p><p>Tänä vuonna ilmestyneen tutkimuksen <a href="http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135714/YP1706_Hilliym.pdf?sequence=2">mukaan</a> peruskoulun varaan jäävä nuori aiheuttaa elinaikanaan yhteiskunnalle keskimäärin 230&nbsp;000 &ndash; 370&nbsp;000 euroa suuremmat kustannukset verrattuna koulutuksen saaviin. Kyseinen luku käy ilmi Sitran ja Terveydenhuollon ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksesta. Tutkimus esittää, että syrjäytymisen kokonaiskustannukset riippuvat vahvasti siitä, hankkiiko nuori peruskoulun jälkeisen tutkinnon vai ei. Ero selittyy työllistymisen kautta.</p><p>Tutkimuksessa huomioitiin sekä maksetut verot että saadut tuet. Laskelmasta käy myös esiin, että pelkän peruskoulun käyneet tienaavat keskimäärin koulutettuja vähemmän, joten he maksavat myös vähemmän veroja. Summaa nostavat saatavat tuet, joista on laskettu mukaan toimeentulo-, työmarkkina- ja asumistuet, joita nuori elinaikanaan käyttää.&nbsp;</p><p>Esimerkiksi vuonna 2015 jopa&nbsp;<a href="https://yle.fi/uutiset/3-9778211">15,7 prosenttia</a>&nbsp;20 &ndash; 24 -vuotiaista suomalaisnuorista ei opiskellut tai ollut työelämässä. Osuus on samaa luokkaa Viron ja Latvian kanssa.&nbsp;Ennen työelämään siirtymistä kertyneistä kustannuksista on huomioitu mm. psykiatrian erikoissairaanhoito, lastensuojelu ja perusopetuksen erityinen tuki eli käytännössä entiset tarkkailuluokat.</p><p>Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on tutkinut aikaisemminkin suomalaisten nuorten köyhyyttä. Vuonna 2011 se <a href="http://www.julkari.fi/handle/10024/130947">julkaisi</a> poikkeuksellisen laajan tutkimuksen vuonna 1987 syntyneistä lama-ajan lapsista, joka piirsi karun kuvan huono-osaisuuden periytymisestä. Tutkimuksesta <a href="https://yle.fi/uutiset/3-5305936">kävi ilmi</a>, että joka neljännellä vuonna 1987 syntyneellä on tilillään rikoksia tai rikkomuksia, joka viidennellä on ollut mielenterveysongelmia ja että joka kuudes on vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa.</p><p>Kaikkiaan suomalaisista peräti 15 prosenttia eli noin 840&nbsp;000 henkilöä ei ole suorittanut lainkaan toisen asteen tutkintoa 24 ikävuoteen mennessä. Luku on korkea muihin Pohjoismaihin verrattuna. Kun tähän huomioidaan mukaan pelkän peruskoulun varaan jäävien nuorten elinaikanaan aiheuttamat yhteiskunnalliset kustannukset, niin pääsemme helposti johtopäätökseen, jonka mukaan ilmainen toisen asteen koulutus voisi tuoda jopa säästöjä yhteiskunnalle.</p><p>Samaisesta THL:n tekemästä tutkimuksesta käy myös ilmi, että yli 5 vuotta toimeentulotukea saaneiden vanhempien lapsista peräti 70 prosenttia sai toimeentulotukea. Ja mitä pidempään vanhemmat ovat saaneet toimeentulotukea, sitä enemmän heidän lapsensa käyttävät myös mielenterveyspalveluita, syövät psyykenlääkkeitä, joutuvat huostaan otetuiksi ja tekevät rikoksia. Vähäosaisuus näkyi tilastollisesti jopa 200 grammaa alempana lasten syntymäpainona. THL ei kuitenkaan syyttänyt tästä niinkään vanhempia, vaan yhteiskunnan epätasa-arvoistumista ja kasvavia tuloeroja.</p><p><strong>Vanhempiaan ei voi valita</strong></p><p>Esitin ylempänä <a href="https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/tyon_tueksi/nuorten-syrjaytyminen/huono-osaisuuden-ylisukupolvisuus">tutkimukseen</a> vedoten köyhyyden olevan helposti periytyvää ja ylisukupolvistuvaa. Ilmainen toisen asteen koulutus voisi kuitenkin tasoittaa nuoren kivistä tietä. Nuorella ei ole vielä mahdollisuutta ottaa vastuuta itsestään, mutta silti vanhempien valinnat ja heidän taloudellinen tilanteensa vaikuttavat suoraan nuoren tulevaisuuteen.</p><p>Tutkimuksien&nbsp;mukaan&nbsp;Suomessa on <a href="http://thl.fi/fi/-/lapsiperheiden-lisaantyva-koyhyys-on-riski-hyvinvoinnille">tälläkin hetkellä</a> laskentatavasta riippuen noin 100 000 - 126 000 köyhyydessä elävää lasta, eikä vanhempiaan voi kukaan valita.&nbsp;Tarkoitus ei ole laittaa puntteja tasan, vaan pitää huoli siitä, että kaikki pääsisivät elämässään edes lähtöviivalle. Edes se ei haittaa, että joillakin on hieman etumatkaa, koska sillä tavoin tämä elämä toimii - jokainen haluaa tarjota vain parasta omalle lapselleen. </p><p>Kenenkään alaikäisen koulutus ei kuitenkaan saisi jäädä siitä kiinni, että hänen vanhemmillaan ei ole varaa maksaa toisen asteen koulutuksessa käytettäviä oppikirjoja ja välineitä. Ilmainen toisen asteen koulutus on vähintä, mitä me voimme tehdä. Tarjota näille nuorille mahdollisuuden ja tasoittaa heidän tietään.&nbsp;</p><p>Valitettavan monen teinin kohdalla työssäkäynti opiskelun ohella ei ole mahdollista. Kesätyöt menevät usein suhteilla tai arvonnan kautta, ja jos on kotoisin yhteiskunnan alimmalta portaalta, niin on hyvin epätodennäköistä, että omaisi silloin suhteita yhteiskunnan ylempiin portaisiin, joissa työpaikkoja luodaan.</p><p>Pidän sitä hyvin mahdollisena, että ilmainen toisen asteen koulutus tulee nousemaan yhdeksi keskeisimmäksi vaaliteemaksi seuraavissa eduskuntavaaleiksi. Toivon kuitenkin, ettei se hautautuisi perinteiseen oikeiston ja vasemmiston välisen kamppailun alle, sillä ilmainen toisen asteen koulutus ei ole yhdenkään yksittäisen puolueen asia, vaan on meidän jokaisen suomalaisen asia.</p><p>Tehdään tällä kertaa koulutuslupauksia, jotka myös pidetään.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomen suurimpana vahvuutena on aina pidetty maksutonta koulutustamme. Sille on olemassa jopa oma juhlapäivänsä, jota vietetään aina lokakuussa. Maksuttoman koulutuksen päivän tarkoituksena on kiinnittää huomiota kaikkien opiskelijoiden yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin opiskella korkeakouluissa.

Tutkimuksien mukaan suomalaiset nuoret suhtautuu myönteisesti koulutukseen ja oppimiseen. Tammikuussa ilmestyneen vuoden 2017 nuorisobarometrin mukaan jopa 96 prosenttia pitää uuden oppimista hauskana ja laajaa yleissivistystä arvokkaana.

Samaan aikaan 94 prosenttia uskoi koulutuksen parantavan olennaisesti työnsaantimahdollisuuksia. Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä 1 902 nuorta, jotka olivat 15–29-vuotiaita.

Tarkoitukseni ei ole kuitenkaan paasata koulutuksen merkityksestä ja suosiosta, vaan nuorten ajasta ennen ammatinvalintaa. Puhun tietystikin peruskoulun jälkeisistä toisen asteen koulutuksista lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa.

Toisen asteen koulutuksen hinta voi yllättää

Tämän vuoden nuorisobarometrin mukaan opintonsa keskeyttäneistä nuorista joka kymmenes kertoo rahanpuutteen olleen yksi keskeyttämisen syistä. Yhtä moni joutuu taloudellisista syistä viivyttämään valmistumistaan ja lähes joka viides joutuu karsimaan opiskeluvaihtoehtojaan rahan vuoksi. Kyselyyn vastanneista nuorista 14 prosenttia ilmoitti valitsevansa koulutuspaikan taloudellisin perustein.

Keskustelu maksuttomasta koulutuksesta on aina ollut hyvin harhaanjohtavaa, sillä loppujen lopuksi ilmaista on vain opetus ja kouluruoka, joka tietysti sekin on ylpeyden arvoinen poikkeus tässä maailmassa. Rahanpuute on edelleen nuorille merkittävä kouluttautumisen este. Esimerkiksi lukion kustannukset voivat helposti nousta yli 2 600 euroon ja joidenkin ammatillisten tutkintojen hinta vielä tätäkin korkeammaksi.

Yhä useammassa lukiossa oppilailta edellytetään omat kannettavat tietokoneet ensimmäisestä kurssista lähtien, ja niihin liuta jatkuvalla lisenssillä olevia ohjelmia. Lisäksi oppilaiden maksettavaksi tulevat vielä kurssikirjat, joihin menee eri arvioiden mukaan yli 2 000 euroa. Ammatillisten tutkintojen kohdalla kustannuksia voivat aiheuttaa esimerkiksi erilaiset suojavaatteet, kokkiveitset, kammat, sakset ja föönit.

Ennen vanhaan koulut olivat maksullisia.

Köyhien kakaroita ei normaalisti päästetty oppikouluun, vaikka heillä olisikin ollut päätä lukea pidemmälle. Poikkeuksena tietysti ne harvat onnekkaat, jotka pääsivät vapaaoppilaina opinahjoon. Maksut pitivät yllä hyvin eriarvoistavaa ja raskasta luokkajärjestelmää, jonka luulisi ja toivoisi olevan jo kaukana takanapäin.

Toisen asteen koulutuksen piilokustannukset kuitenkin jarruttavat edelleen ihmisten sosiaalista nousua ja voivat pahimmassa tapauksessa estää kouluttautumisen kokonaan yhteiskunnan vähävaraisimmilta jäseniltä. Korkeakouluiässä nuori on jo selvästi itsenäisempi, jolloin opiskelija voi omilla päätöksillä ja toimillaan vaikuttaa ainakin osittain tulevaisuuteensa, kun taas 15 – 16 -vuotiaan mahdollisuudet ovat huomattavasti rajallisemmat.

Nuorella itsellään on hyvin vähän sanomista, mikäli hänen perheellä ei ole varaa ostaa läppäriä tai koulukirjoja. Puhumattakaan kokkiveitsistä, määrätyn värisistä kokkinapeista ja prässihousuista. Siinä mielessä toisen asteen koulutus on kuin pullonkaula tai taitekohta, joka rajoittaa selvästi nuorten mahdollisuuksia pärjätä elämässä. Jokainen ansaitsee mahdollisuuden yrittää.

Maksuton toisen asteen koulutus voisi tuoda jopa säästöjä

Tänä vuonna ilmestyneen tutkimuksen mukaan peruskoulun varaan jäävä nuori aiheuttaa elinaikanaan yhteiskunnalle keskimäärin 230 000 – 370 000 euroa suuremmat kustannukset verrattuna koulutuksen saaviin. Kyseinen luku käy ilmi Sitran ja Terveydenhuollon ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksesta. Tutkimus esittää, että syrjäytymisen kokonaiskustannukset riippuvat vahvasti siitä, hankkiiko nuori peruskoulun jälkeisen tutkinnon vai ei. Ero selittyy työllistymisen kautta.

Tutkimuksessa huomioitiin sekä maksetut verot että saadut tuet. Laskelmasta käy myös esiin, että pelkän peruskoulun käyneet tienaavat keskimäärin koulutettuja vähemmän, joten he maksavat myös vähemmän veroja. Summaa nostavat saatavat tuet, joista on laskettu mukaan toimeentulo-, työmarkkina- ja asumistuet, joita nuori elinaikanaan käyttää. 

Esimerkiksi vuonna 2015 jopa 15,7 prosenttia 20 – 24 -vuotiaista suomalaisnuorista ei opiskellut tai ollut työelämässä. Osuus on samaa luokkaa Viron ja Latvian kanssa. Ennen työelämään siirtymistä kertyneistä kustannuksista on huomioitu mm. psykiatrian erikoissairaanhoito, lastensuojelu ja perusopetuksen erityinen tuki eli käytännössä entiset tarkkailuluokat.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on tutkinut aikaisemminkin suomalaisten nuorten köyhyyttä. Vuonna 2011 se julkaisi poikkeuksellisen laajan tutkimuksen vuonna 1987 syntyneistä lama-ajan lapsista, joka piirsi karun kuvan huono-osaisuuden periytymisestä. Tutkimuksesta kävi ilmi, että joka neljännellä vuonna 1987 syntyneellä on tilillään rikoksia tai rikkomuksia, joka viidennellä on ollut mielenterveysongelmia ja että joka kuudes on vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa.

Kaikkiaan suomalaisista peräti 15 prosenttia eli noin 840 000 henkilöä ei ole suorittanut lainkaan toisen asteen tutkintoa 24 ikävuoteen mennessä. Luku on korkea muihin Pohjoismaihin verrattuna. Kun tähän huomioidaan mukaan pelkän peruskoulun varaan jäävien nuorten elinaikanaan aiheuttamat yhteiskunnalliset kustannukset, niin pääsemme helposti johtopäätökseen, jonka mukaan ilmainen toisen asteen koulutus voisi tuoda jopa säästöjä yhteiskunnalle.

Samaisesta THL:n tekemästä tutkimuksesta käy myös ilmi, että yli 5 vuotta toimeentulotukea saaneiden vanhempien lapsista peräti 70 prosenttia sai toimeentulotukea. Ja mitä pidempään vanhemmat ovat saaneet toimeentulotukea, sitä enemmän heidän lapsensa käyttävät myös mielenterveyspalveluita, syövät psyykenlääkkeitä, joutuvat huostaan otetuiksi ja tekevät rikoksia. Vähäosaisuus näkyi tilastollisesti jopa 200 grammaa alempana lasten syntymäpainona. THL ei kuitenkaan syyttänyt tästä niinkään vanhempia, vaan yhteiskunnan epätasa-arvoistumista ja kasvavia tuloeroja.

Vanhempiaan ei voi valita

Esitin ylempänä tutkimukseen vedoten köyhyyden olevan helposti periytyvää ja ylisukupolvistuvaa. Ilmainen toisen asteen koulutus voisi kuitenkin tasoittaa nuoren kivistä tietä. Nuorella ei ole vielä mahdollisuutta ottaa vastuuta itsestään, mutta silti vanhempien valinnat ja heidän taloudellinen tilanteensa vaikuttavat suoraan nuoren tulevaisuuteen.

Tutkimuksien mukaan Suomessa on tälläkin hetkellä laskentatavasta riippuen noin 100 000 - 126 000 köyhyydessä elävää lasta, eikä vanhempiaan voi kukaan valita. Tarkoitus ei ole laittaa puntteja tasan, vaan pitää huoli siitä, että kaikki pääsisivät elämässään edes lähtöviivalle. Edes se ei haittaa, että joillakin on hieman etumatkaa, koska sillä tavoin tämä elämä toimii - jokainen haluaa tarjota vain parasta omalle lapselleen.

Kenenkään alaikäisen koulutus ei kuitenkaan saisi jäädä siitä kiinni, että hänen vanhemmillaan ei ole varaa maksaa toisen asteen koulutuksessa käytettäviä oppikirjoja ja välineitä. Ilmainen toisen asteen koulutus on vähintä, mitä me voimme tehdä. Tarjota näille nuorille mahdollisuuden ja tasoittaa heidän tietään. 

Valitettavan monen teinin kohdalla työssäkäynti opiskelun ohella ei ole mahdollista. Kesätyöt menevät usein suhteilla tai arvonnan kautta, ja jos on kotoisin yhteiskunnan alimmalta portaalta, niin on hyvin epätodennäköistä, että omaisi silloin suhteita yhteiskunnan ylempiin portaisiin, joissa työpaikkoja luodaan.

Pidän sitä hyvin mahdollisena, että ilmainen toisen asteen koulutus tulee nousemaan yhdeksi keskeisimmäksi vaaliteemaksi seuraavissa eduskuntavaaleiksi. Toivon kuitenkin, ettei se hautautuisi perinteiseen oikeiston ja vasemmiston välisen kamppailun alle, sillä ilmainen toisen asteen koulutus ei ole yhdenkään yksittäisen puolueen asia, vaan on meidän jokaisen suomalaisen asia.

Tehdään tällä kertaa koulutuslupauksia, jotka myös pidetään.

]]>
14 http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257784-kaikki-ansaitsevat-avaimen-parempaan#comments Ilmainen toisen asteen koulutus Koulutus köyhyys Syrjäytyminen Tue, 03 Jul 2018 08:04:16 +0000 Martti Asikainen http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257784-kaikki-ansaitsevat-avaimen-parempaan
Ruokapankkiin rekisteröinti tekee Suomesta Pohjolan Puolan http://juhasalden.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257668-ruokapankkiin-rekisterointi-tekee-suomesta-pohjolan-puolan <p>Tervetulua Suomeen,&nbsp; Pohjolan Puolaan.&nbsp;&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Olin matkalla Eurooppalaista minimituloa ja minimitoimeentuloa ajavan EMIN - bussin matkassa kokonaista kuusi viikkoa ja näin matkalla paljon. Samaan aikaan kun olin vierailemassa Puolassa ja tutustumassa paikallisen ruoka-avun toimintaan, niin luin suomalaisista verkkolehdistä meillä käytävän keskustelua ruokapankkiin rekisteröitymisestä.&nbsp;</p><p>Ajatus rekisteröitymisestä ja todellisen avuntarpeen selvittämisestä ei sinällään ole paha, mutta köyhyyttä kokevan yksilön kannalta se on lisää nöyryytystä.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Puolan mallissa ja aiotussa Suomen mallissa on paljon yhtäläisyyksiä:</p><p>- Köyhät saavat talousneuvontaa, kuitenkin suurin osa köyhyyttä kokeneista ihmisistä osaa käyttää rahansa paremmin kun sellaiset jotka eivät ole kokeneet köyhyyttä.&nbsp;</p><p>- Köyhiä opetetaan tekemään ruokaa itse. Tämä opetus on kuitenkin aina ylhäältä annettua ja herättää ajatuksen köyhästä tyhmänä ihmisenä, joka tarvitsee ennenkaikkea neuvoja rikkaamilta ja samalla viisaammilta.</p><p>- Yhteinen keittiö on jopa hyvä yhteisöllisyyden kannalta</p><p>- Puolassa ruokapankista saa jopa kokonaan uutta ruokaa, Suomessa lähinnä tähteitä.</p><p>&nbsp;</p><p>Oma osallistuminen EMIN - hankkeeseen osoitti, ettei ajatus riittävästä minimitoimeentulosta ole tuulesta temmattu. Meillä on lisäksi koko aika kasvava joukko työssä käyviä köyhiä. Tämä in work poverty - ryhmä on olemassa vain siksi, että meillä on hyvin pieni joukko ihmisiä, jotka haluavat aina vaan enemmän ja firmat eivät halua enää maksaa palkkaa. Itse yritysten voitot kasvavat joten kyse ei ole rahasta vaan tahdosta.</p><p>&nbsp;</p><p>Hyväosaiset ihmiset haluavat ummistaa silmänsä tälle asialle ja kaikista huono-osaisimmat eivät välttämättä edes äänestä. Syrjäytyminen taas lisää oikeiston suhteellista voimaa, joka tekee oikeiston harjoittamasta politiikasta osittain köyhiin kohdistuvaa fasismia.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Tämän takia tarvitaan lisää puhetta köyhyydestä vielä kun on se aika kun voidaan puhua. Muuten on vain ajan kysymys, milloin tämä joukko lähtee liikkeelle.</p><p>-&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tervetulua Suomeen,  Pohjolan Puolaan.  

 

Olin matkalla Eurooppalaista minimituloa ja minimitoimeentuloa ajavan EMIN - bussin matkassa kokonaista kuusi viikkoa ja näin matkalla paljon. Samaan aikaan kun olin vierailemassa Puolassa ja tutustumassa paikallisen ruoka-avun toimintaan, niin luin suomalaisista verkkolehdistä meillä käytävän keskustelua ruokapankkiin rekisteröitymisestä. 

Ajatus rekisteröitymisestä ja todellisen avuntarpeen selvittämisestä ei sinällään ole paha, mutta köyhyyttä kokevan yksilön kannalta se on lisää nöyryytystä. 

 

Puolan mallissa ja aiotussa Suomen mallissa on paljon yhtäläisyyksiä:

- Köyhät saavat talousneuvontaa, kuitenkin suurin osa köyhyyttä kokeneista ihmisistä osaa käyttää rahansa paremmin kun sellaiset jotka eivät ole kokeneet köyhyyttä. 

- Köyhiä opetetaan tekemään ruokaa itse. Tämä opetus on kuitenkin aina ylhäältä annettua ja herättää ajatuksen köyhästä tyhmänä ihmisenä, joka tarvitsee ennenkaikkea neuvoja rikkaamilta ja samalla viisaammilta.

- Yhteinen keittiö on jopa hyvä yhteisöllisyyden kannalta

- Puolassa ruokapankista saa jopa kokonaan uutta ruokaa, Suomessa lähinnä tähteitä.

 

Oma osallistuminen EMIN - hankkeeseen osoitti, ettei ajatus riittävästä minimitoimeentulosta ole tuulesta temmattu. Meillä on lisäksi koko aika kasvava joukko työssä käyviä köyhiä. Tämä in work poverty - ryhmä on olemassa vain siksi, että meillä on hyvin pieni joukko ihmisiä, jotka haluavat aina vaan enemmän ja firmat eivät halua enää maksaa palkkaa. Itse yritysten voitot kasvavat joten kyse ei ole rahasta vaan tahdosta.

 

Hyväosaiset ihmiset haluavat ummistaa silmänsä tälle asialle ja kaikista huono-osaisimmat eivät välttämättä edes äänestä. Syrjäytyminen taas lisää oikeiston suhteellista voimaa, joka tekee oikeiston harjoittamasta politiikasta osittain köyhiin kohdistuvaa fasismia. 

 

Tämän takia tarvitaan lisää puhetta köyhyydestä vielä kun on se aika kun voidaan puhua. Muuten on vain ajan kysymys, milloin tämä joukko lähtee liikkeelle.

]]>
4 http://juhasalden.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257668-ruokapankkiin-rekisterointi-tekee-suomesta-pohjolan-puolan#comments Europppalainen köyhyys Hävikkiruoka köyhyys Yhteiskunta Sat, 30 Jun 2018 16:25:19 +0000 Juha Salden http://juhasalden.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257668-ruokapankkiin-rekisterointi-tekee-suomesta-pohjolan-puolan
Puheeni Vihreiden puoluekokouksessa 2018 (sosiaaliturva & köyhyys) http://toukoniinimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257278-puheeni-vihreiden-puoluekokouksessa-2018-sosiaaliturva-koyhyys <p>Puheeni Vihreiden puoluekokouksessa 2018, aiheina <strong>sosiaaliturva</strong> ja <strong>köyhyyden rakenteellisuus</strong>.</p><p>&quot;<em>Hyvät kokousedustajat, ärade kongressmedlemmar,</em></p><p><em>puoluekokouksen avauspuheenvuorossa saimme kuulla vantaalaisesta köyhyydestä ja sen ylisukupolvisuudesta. Mitä köyhyys on? Toki rahallista puutetta, mutta myös paljon enemmän. Se on henkisen ja sosiaalisen tilan kaventumista, elämisen tietojen ja taitojen niukkuutta.&nbsp;Musertavinta köyhyydessä on sen ylisukupolvisuus, köyhyyden ja eriarvoistumisen siirtyminen vanhemmilta seuraavalle sukupolvelle.</em></p><p><em>Tänään ja seuraavat neljä vuotta iloitsen siitä, että tämä poliittinen liike tunnistaa ja tunnustaa köyhyyden rakenteellisuuden. Pelkkien tuloerojen tarkastelun sijaan pitää samalla analysoida hyvinvointierojen kehittymistä, kuten uusi tavoiteohjelmamme ansiokkaasti tuo esiin.&nbsp;Vihreiden pitää olla se puolue, joka ymmärtää tarkastella sosiaaliturvaa laajempana kokonaisuutena, kuin pelkästään taloudellisesta näkökulmasta.</em></p><p><em>Mistä ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi sitten koostuu? Viittaan tässä sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamoon: taloudellisesta ennakoitavuudesta, sosiaalisesta vastavuoroisuudesta ja henkisestä autonomiasta.</em></p><p><em>Torjutaan köyhyyden rakenteita inhimillisesti ja tutkittuun tietoon perustuen.</em></p><p><em>Kiitos, tack ska ni ha!</em>&quot;</p><p>Voit tutustua Vihreiden poliittiseen tavoiteohjelmaan vuosille 2019-2023 tämän <a href="https://www.vihreat.fi/vihrea-politiikka/ohjelmat/vihreiden-poliittinen-tavoiteohjelma-2019-2023">linkin</a> kautta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Puheeni Vihreiden puoluekokouksessa 2018, aiheina sosiaaliturva ja köyhyyden rakenteellisuus.

"Hyvät kokousedustajat, ärade kongressmedlemmar,

puoluekokouksen avauspuheenvuorossa saimme kuulla vantaalaisesta köyhyydestä ja sen ylisukupolvisuudesta. Mitä köyhyys on? Toki rahallista puutetta, mutta myös paljon enemmän. Se on henkisen ja sosiaalisen tilan kaventumista, elämisen tietojen ja taitojen niukkuutta. Musertavinta köyhyydessä on sen ylisukupolvisuus, köyhyyden ja eriarvoistumisen siirtyminen vanhemmilta seuraavalle sukupolvelle.

Tänään ja seuraavat neljä vuotta iloitsen siitä, että tämä poliittinen liike tunnistaa ja tunnustaa köyhyyden rakenteellisuuden. Pelkkien tuloerojen tarkastelun sijaan pitää samalla analysoida hyvinvointierojen kehittymistä, kuten uusi tavoiteohjelmamme ansiokkaasti tuo esiin. Vihreiden pitää olla se puolue, joka ymmärtää tarkastella sosiaaliturvaa laajempana kokonaisuutena, kuin pelkästään taloudellisesta näkökulmasta.

Mistä ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi sitten koostuu? Viittaan tässä sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamoon: taloudellisesta ennakoitavuudesta, sosiaalisesta vastavuoroisuudesta ja henkisestä autonomiasta.

Torjutaan köyhyyden rakenteita inhimillisesti ja tutkittuun tietoon perustuen.

Kiitos, tack ska ni ha!"

Voit tutustua Vihreiden poliittiseen tavoiteohjelmaan vuosille 2019-2023 tämän linkin kautta.

]]>
1 http://toukoniinimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257278-puheeni-vihreiden-puoluekokouksessa-2018-sosiaaliturva-koyhyys#comments köyhyys Perustulo Sosiaaliturva Vihreät Vihreiden puoluekokous Fri, 22 Jun 2018 09:44:54 +0000 Touko Niinimäki http://toukoniinimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257278-puheeni-vihreiden-puoluekokouksessa-2018-sosiaaliturva-koyhyys
Leipäjonosta köyhäinrekisteriin http://markkubrask.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257085-leipajonosta-koyhainrekisteriin <p>Syrjäytynyt rahaton ja mielenterveysongelmainen pitkäaikaistyötön jännittää koko yön aamun leipäjonoon menemistä. Mutta rohkaistuu sitten viimeisillä voimillaan pukemaan viikko sitten pestyt vaatteet päälleen, koska on syönyt viimeksi toissapäivänä, pelkkää pastaa. Lääkkeet veivät viimeiset rippeet toimeentulotuesta, koska Kela käytti tarveharkintaa ja korvasi vain osan.</p><p>Jonossa kukaan ei nosta katsettaan, kaikki odottavat pääsevänsä jonon kärkeen ja pääsevänsä livahtamaan ruokakassin kanssa takaisin varjoihin ja kohti kotia - keräämään energiaa seuraaviin haasteisiin.</p><p>Edellä kirjoitettu on oman mielikuvitukseni tuotetta, mutta joillekin leipäjonon asiakkaille varmasti totta ainakin osittain. Työryhmissä ja neuvottelupöydissä on kiva suunnitella prosesseja, tehokkaita prosesseja vähäosisten liittämiseksi osaksi prosesseja ja rekistereitä. Mutta onko köyhyyskorttia suunniteltaessa kuultu yhtään leipäjonossa henkensä pitimiksi vierailevaa ihmistä - nälkäistä ihmistä?</p><p>Kun on hyväosainen, eikä omaa mitään tarttumapintaa ihmisiin, joille näitä tehokkaita prosesseja suunnitellaan, tuhlataan resursseja. Montako kassillista ruokaa olisi saatu köyhäinkortin suunnitteluun käytetyillä rahoilla? Kenties joku tietojärjestelmätoimittaja rakentaa vielä verkkoon kytketyn rekisterin köyhyyskortin omistajista. Toivottavasti tietoturva on huippuluokkaa.</p><p>Ja kaiken huipuksi - perusteluna käytetään sitä, etteivät väärät ihmiset saa apua. Kyse on siis taas kerran rahasta. Raha on suurempi peruste kuin yksityisyys. Jos jonoon eksyy vaikka kaksikin ihmistä joilla olisi varaa omaan lenkkimakkaraan, niin mikä on tämän luokitteluun sijoitetun pääoman tuottoaste - kysyn vaan?</p><p>Mitä seuraavaksi? Tehdäänkö köyhäinkortin omistajille bonusohjelma? Ehkä köyhäin terveydenhoito voisi tapahtua terveysaseman pihalle tuotavissa konteissa? Luokitukseltaan paremmat ihmiset voisivat toki nauttia naapurissa olevan platinatason palveluita tarjoavan supersoteterveysaseman palveluista. Platinakortilla tietenkin.</p><p>&nbsp;</p><p>Uutinen köyhien luokittelusta: <a href="https://www.talentia-lehti.fi/ruokajonot-poistuvat-helsingista-2019/">https://www.talentia-lehti.fi/ruokajonot-poistuvat-helsingista-2019/</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Syrjäytynyt rahaton ja mielenterveysongelmainen pitkäaikaistyötön jännittää koko yön aamun leipäjonoon menemistä. Mutta rohkaistuu sitten viimeisillä voimillaan pukemaan viikko sitten pestyt vaatteet päälleen, koska on syönyt viimeksi toissapäivänä, pelkkää pastaa. Lääkkeet veivät viimeiset rippeet toimeentulotuesta, koska Kela käytti tarveharkintaa ja korvasi vain osan.

Jonossa kukaan ei nosta katsettaan, kaikki odottavat pääsevänsä jonon kärkeen ja pääsevänsä livahtamaan ruokakassin kanssa takaisin varjoihin ja kohti kotia - keräämään energiaa seuraaviin haasteisiin.

Edellä kirjoitettu on oman mielikuvitukseni tuotetta, mutta joillekin leipäjonon asiakkaille varmasti totta ainakin osittain. Työryhmissä ja neuvottelupöydissä on kiva suunnitella prosesseja, tehokkaita prosesseja vähäosisten liittämiseksi osaksi prosesseja ja rekistereitä. Mutta onko köyhyyskorttia suunniteltaessa kuultu yhtään leipäjonossa henkensä pitimiksi vierailevaa ihmistä - nälkäistä ihmistä?

Kun on hyväosainen, eikä omaa mitään tarttumapintaa ihmisiin, joille näitä tehokkaita prosesseja suunnitellaan, tuhlataan resursseja. Montako kassillista ruokaa olisi saatu köyhäinkortin suunnitteluun käytetyillä rahoilla? Kenties joku tietojärjestelmätoimittaja rakentaa vielä verkkoon kytketyn rekisterin köyhyyskortin omistajista. Toivottavasti tietoturva on huippuluokkaa.

Ja kaiken huipuksi - perusteluna käytetään sitä, etteivät väärät ihmiset saa apua. Kyse on siis taas kerran rahasta. Raha on suurempi peruste kuin yksityisyys. Jos jonoon eksyy vaikka kaksikin ihmistä joilla olisi varaa omaan lenkkimakkaraan, niin mikä on tämän luokitteluun sijoitetun pääoman tuottoaste - kysyn vaan?

Mitä seuraavaksi? Tehdäänkö köyhäinkortin omistajille bonusohjelma? Ehkä köyhäin terveydenhoito voisi tapahtua terveysaseman pihalle tuotavissa konteissa? Luokitukseltaan paremmat ihmiset voisivat toki nauttia naapurissa olevan platinatason palveluita tarjoavan supersoteterveysaseman palveluista. Platinakortilla tietenkin.

 

Uutinen köyhien luokittelusta: https://www.talentia-lehti.fi/ruokajonot-poistuvat-helsingista-2019/

]]>
11 http://markkubrask.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257085-leipajonosta-koyhainrekisteriin#comments köyhyys Leipäjonot Luokittelu Mon, 18 Jun 2018 13:23:26 +0000 Markku Brask http://markkubrask.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257085-leipajonosta-koyhainrekisteriin
Köyhien bussi http://juhasalden.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256899-koyhien-bussi <p>Jotkut teistä on varmaan tietoisia, että ympäri Eurooppaa kiertää kaksi bussia keräämässä vetoomuksia Euroopan laajuisen vähimmäistulon puolesta. Mikäli asia ei ole vielä aivan tuttu, niin voit katsoa kiertuetta seuraavasta osoitteesta:</p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://eminbus.eu/bus-tour/" title="http://eminbus.eu/bus-tour/">http://eminbus.eu/bus-tour/</a></p><p>&nbsp;</p><p>Miksi tämä kiertue, tai miksi koko hanke. Itse aktvistina näen tämän tärkeänä seuraavista syistä:</p><p>- Kerätyt nimikirjoitukset antavat painetta kansallisille parlamenteille tehdä jotain vähimmäistulon eteen</p><p>- Myös globaali kapitalismi on saamassa vastavoimaksi globaalin aktivismin</p><p>&nbsp;</p><p>Kunnollinen perusturva on osa Eurooppalaista kulttuuriperintöä ja arvomaailmaa. Sen tuhoutuminen uusliberalististen voimien ansiosta tuhoaa myös Euroopan sellaisena kun me sen tunnemme.&nbsp; Eurooppa vaiko Euroopan yhdysvallat, siinä vasta kysymys ! Ihmiset, jotka joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen ovat usein väliinputoajia koska tukemme perustuvat lainsäädäntöön. Sairauspäivärahat tai työkyvyttömyyseläke päätetään usein sairauden ICD10 - koodin perusteella, onko ihminen oikeasti kipeä. Subjektiivinen tuntemus tässä on sivuseikka.</p><p>&nbsp;</p><p>Kunnollinen palkka ensisijausesti ja koko Euroopan laajuisesti on lopulta meidän kaikkien etu. Aivan takapihallamme Baltiassa on ongelmia ratkaistu hyvin uusliberalistisesti. Esimerkiksi Liettuassa toimeentulotuki on vain 53 &euro; kuukaudessa ja sen hakeminen on hankalaa. Maasta pois muuttaminen on maan tapa hoitaa sosiaalisia ongelmia.&nbsp;</p><p>Tähän perustuu myös halvat työntekijät. Uusliberalisimi on kuin syöpä. Se alkaa yhdestä maasta ja leviää kulovalkean tavoin toiseen maahan siirtolaisuuden ja halpojen palkkojen vuoksi. Lopulta tämä romuttaa järjestelmän myös toisessa maassa.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Muukalaisviha ei ole vastaus asiaan. Vastaus on parammat palkat, joilla tulee oikeasti toimeen ja sosiaaliturva joka on riittävä kunnolliseen elämään ja niin kauan kun sitä tarvitsee.&nbsp; Meillä on ongelmana myös rikkaat ihmiset, jotka eivät halua maksaa veroja. Veroparatiisit on tärkeää estää. Verot ovat lopulta meidän kaikkien hyväksi. Parempi sosiaaliturva tarkoittaa myös sitä, että yhä useampi käyttää rahaa kauppoihin, joka taas tarkoittaa enemmän työtä ja talouskasvua.&nbsp; Kyse on siis enemmän tahdosta kun rahasta.</p><p>&nbsp;</p><p>Kun kuukausi sitten hyppäsin EMIN bussin matkaan Irlannissa, minulle sanoi eräs mies Dublinissa, että me kaikki olemme hulluja. Ehkä olemme, mutta meillä on unelma reilummasta maailmasta. Monia, keillä on unelma ja jotka tekevät jotain unelmansa eteen on hullun maine.&nbsp; Oikeastaan on kivaa olla hullu</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jotkut teistä on varmaan tietoisia, että ympäri Eurooppaa kiertää kaksi bussia keräämässä vetoomuksia Euroopan laajuisen vähimmäistulon puolesta. Mikäli asia ei ole vielä aivan tuttu, niin voit katsoa kiertuetta seuraavasta osoitteesta:

 

http://eminbus.eu/bus-tour/

 

Miksi tämä kiertue, tai miksi koko hanke. Itse aktvistina näen tämän tärkeänä seuraavista syistä:

- Kerätyt nimikirjoitukset antavat painetta kansallisille parlamenteille tehdä jotain vähimmäistulon eteen

- Myös globaali kapitalismi on saamassa vastavoimaksi globaalin aktivismin

 

Kunnollinen perusturva on osa Eurooppalaista kulttuuriperintöä ja arvomaailmaa. Sen tuhoutuminen uusliberalististen voimien ansiosta tuhoaa myös Euroopan sellaisena kun me sen tunnemme.  Eurooppa vaiko Euroopan yhdysvallat, siinä vasta kysymys ! Ihmiset, jotka joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen ovat usein väliinputoajia koska tukemme perustuvat lainsäädäntöön. Sairauspäivärahat tai työkyvyttömyyseläke päätetään usein sairauden ICD10 - koodin perusteella, onko ihminen oikeasti kipeä. Subjektiivinen tuntemus tässä on sivuseikka.

 

Kunnollinen palkka ensisijausesti ja koko Euroopan laajuisesti on lopulta meidän kaikkien etu. Aivan takapihallamme Baltiassa on ongelmia ratkaistu hyvin uusliberalistisesti. Esimerkiksi Liettuassa toimeentulotuki on vain 53 € kuukaudessa ja sen hakeminen on hankalaa. Maasta pois muuttaminen on maan tapa hoitaa sosiaalisia ongelmia. 

Tähän perustuu myös halvat työntekijät. Uusliberalisimi on kuin syöpä. Se alkaa yhdestä maasta ja leviää kulovalkean tavoin toiseen maahan siirtolaisuuden ja halpojen palkkojen vuoksi. Lopulta tämä romuttaa järjestelmän myös toisessa maassa. 

 

Muukalaisviha ei ole vastaus asiaan. Vastaus on parammat palkat, joilla tulee oikeasti toimeen ja sosiaaliturva joka on riittävä kunnolliseen elämään ja niin kauan kun sitä tarvitsee.  Meillä on ongelmana myös rikkaat ihmiset, jotka eivät halua maksaa veroja. Veroparatiisit on tärkeää estää. Verot ovat lopulta meidän kaikkien hyväksi. Parempi sosiaaliturva tarkoittaa myös sitä, että yhä useampi käyttää rahaa kauppoihin, joka taas tarkoittaa enemmän työtä ja talouskasvua.  Kyse on siis enemmän tahdosta kun rahasta.

 

Kun kuukausi sitten hyppäsin EMIN bussin matkaan Irlannissa, minulle sanoi eräs mies Dublinissa, että me kaikki olemme hulluja. Ehkä olemme, mutta meillä on unelma reilummasta maailmasta. Monia, keillä on unelma ja jotka tekevät jotain unelmansa eteen on hullun maine.  Oikeastaan on kivaa olla hullu

]]>
7 http://juhasalden.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256899-koyhien-bussi#comments eurooppalainen köyhyys köyhyys Thu, 14 Jun 2018 14:01:31 +0000 Juha Salden http://juhasalden.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256899-koyhien-bussi
Vähennetään köyhyyttä, lisätään köyhien määrää http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255579-vahennetaan-koyhyytta-lisataan-koyhien-maaraa <p>&nbsp;</p><p>SDP on viime aikoina ollut kovasti tapetilla, ei vähiten talouspoliittisen lausuntojen tai pitäisikö sanoa lupausten johdosta. Viime viikolla vuorossa oli puolueen veropoliittinen ohjelma, joka näyttää kirvoittaneen joukon pääosin kriittisiä kommentteja. Ehkä kommentit heijastelevat paitsi ohjelmaa myös sen tekijöitä (tai tekijää). Vielä 1970 ja 1980-luvuilla -luvulla SDP talouspoliittisen ohjelman tekijöinä oli joukko sen ajan eturivin taloustieteilijöitä tai talouspolitiikan ammattilaisia (alkaen Mauno Koivistosta ja sisältäen sellaiset nimet kuten esimerkiksi Pekka Korpinen, Seppo Lindblom, Eero Tuomainen, Jussi Linnamo). Nyt asiantuntijakaari tuntuu supistuvan (jumalan) teatteritieteen maistereihin.</p><p>Toki myös ympäröivä maailma on muuttunut. Poliittiset puolueet ovat muuttuneet vain tulonjakoautomaateiksi, joiden tarkoituksena on oman kannattajakunnan tulojen maksimointi muiden väestöryhmien kustannuksella. Toista oli ennen. Ensimmäisissä (vuoden 1907) eduskuntavaaleissa ylivoimaisesti suurimmat puolueet olivat sosiaalidemokraatit (SDP), suomalainen puolue, nuorsuomalainen puolue ja RKP. Kaikki ne olivat johonkin aatteeseen tai ideologiaan tukeutuvia kansalaisjärjestöjä. SDP:kin oli siihen aikaan ensi sijassa marxismi -uskonnon puolestapuhuja, eikä suinkaan mikään tulojen uusjakoon pyrkivä etujärjestö (kapinaa ei varmasti aloitettu siksi, että eläkkeet olivat &rdquo;liian&rdquo; pieniä). Toista on nyt. Ideologiat ovat kuolleet. Lähes kaikilla puolueilla on oma taloudellinen reviirinsä, jolle pitää yrittää lypsää rahaa muilta väestöryhmiltä. Vai voiko joku keksiä eroja esimerkiksi vasemmistoliiton ja kokoomuksen välillä, jos ohitetaan tulonjakokysymykset (ajatellaan vaikka EU -jäsenmaksuja, homoliittoja, maahanmuuttopolitiikka ja &rdquo;hyvinvointivaltiota&rdquo;). Lievästi yksinkertaistaen voi sanoa, että Vasemmistoliitolla ruokittavia ovat ei-työssä olevat ja maahanmuuttajat, SDP:llä eläkeläiset (entiset työläiset), Kepulla maanviljelijät ja maaseudulle unohtuneet, vihreillä opettajat ja (ikuiset) opiskelijat, kokoomukset virkamiehet ja yrittäjät. Vain RKP, kristilliset ja persut jäävät tulonjaon suhteen kysymysmerkeiksi.</p><p>Mutta palataan SDP:n veropoliittiseen ohjelmaan. Ohjelmaan ei kaikkien yllätykseksi ollut mahdutettu Antti Rinteen ehdotusta lapsilisien verotuksesta (kannattajakunnassa saattaa sittenkin olla joku hyvätuloinen työssäkäyvä lapsiperheellinen, joka voisi ottaa nokkiinsa). Verotusidea sinällään vaikutti aika räjähtäneeltä, varsinkin kun sen tarkoituksena piti olla lapsiperheiden köyhyyden poistaminen.</p><p>Ongelma on tietenkin siinä, että köyhyyden poistaminen tässä tapauksessa vain lisäisi köyhien lukumäärää. Ajatellaan vaikka eri perhemuotojen kehitystä. Tätä nykyä jo yksi neljännes lapsiperheistä on yksinhuoltajatalouksia ja osuus on vain kasvussa. Miksi? Syy on selvä. Eroaminen on helppoa. Tekstiviesti ja &rdquo;that&rsquo;s it&rdquo;. Erot kuitenkin maksavat, mutta pääosan kustannuksista kantaa yhteiskunta. Samaan suuntaan vaikuttaa nuorten yksihuoltajien osuuden kasvu. Vastenmielisistä vahvemmista pääsee helpoimmin eroon hankkimalla lapsen tai kaksi. Kaikille vuokra-asumisen kanssa puuhaileville on varmaan tuttu kuvio, jossa kaksikymppinen yksinhuoltajaäiti etsii asuntoa. Ei koulutusta, ei työtä. ei tuloja. Valtio (lapsilisät) maksaa kaiken. Selvää on se, mitä korkeammat ovat tuet, sitä suurempi houkutus on oman huushollin aloittaminen heti täysi-ikäiseksi päästyä. Tällaiset ihmiset ja heidän lapsensa ovat köyhiä, ja pysyvät köyhinä, teki valtio mitä tahansa. Mutta ehkä köyhyys ei sittenkään ole yhteiskunnan vika, vaikka onkin poliittisesti epäkorrektia sanoa, että yhteiskunnalla ei ole osa eikä arpaa tähän kehitykseen.</p><p>Vielä ongelmallisempaa on tilanne alkoholia ja muita huumeita käyttävien nuorten kohdalla. Heille lapset ovat monesti vain lupalappu yhteiskunnan tuelle. Kuitenkin vuosittain 600-1000 lasta syntyy päihteiden käytön vaurioittamina ja peräti 3300 kärsii ainakin jossain määrien äidin raskauden aikaisesta päihteiden käytöstä. Tarvinnee tuskin sanoa, että näistä lapsista/vanhemmista koituu yhteiskunnalla valtava lasku. Tasa-arvointoilijoita se ei kuitenkaan häiritse, pääasiahan on, että rikkaiden lapset eivät ole tukien kohteena. Kuitenkin luulisi, että yhteiskunnan olisi järkevämpää edesauttaa järjestelmää, jossa lapsia saisivat vanhemmat, jotka kykenevät hoitamaan lapsensa, eikä vain rahastamaan yhteiskunnalta lapsien nimissä erilaisia etuuksia.</p><p>Tukien kasvaessa köyhiä lapsia syntyy tietenkin entistä enemmän köyhiin perheisiin. Toinen lapsiköyhyyttä lisäävä mekanismi on maahanmuutto. Maahanmuuttajien osuus köyhistä kotitalouksista on yli kolminkertainen kantaväestöön verrattuna ja siksi maahanmuuton kasvun&nbsp; myötä myös lapsiköyhyys väistämättä kasvaa (maahanmuuttajataustaisia lapsia Tilastokeskuksen mukaan nykyään yli 80000 (määrä on kaksinkertaistunut 10 vuodessa), mikä tarkoittaa nyt yli kahdeksaa prosenttia alaikäisten määrästä).</p><p>Mutta palaan vielä hetkeksi SDP:n vero-ohjelmaan. Tuskin liioittelee, jos sanoo, että punainen laina on innostunut suhtautuminen verojen korotuksiin. Raportin logiikka on se, että jos jonkin veromuodon osuus (!) on Suomessa pienempi kuin muissa EU-maissa, seuraa tästä välittömästi vaatimus asianomaisten verojen (tason) nostamisesta. Toisin päin logiikkaa ei sitten noudatetakaan yhtä orjallisesti. Julkisen sektorin menojen supistamismahdollisuuksista ei ohjelmassa (tietenkään) hiiskuta sanallakaan. Lisää verotuksen progressiota, lisää pääomaveroja (30à 32, 34 à 35) ja tietenkin kireämpää asumisen verotusta. Asumisen hintaanhan nämä tekijät eivät vaikuta. Asuminen on vain varallisuutta, joka on paha asia.</p><p>Pääomaverotuksen kiristäminen tuntuu olevan jonkinlainen ilmainen lounas vasemmistolle. Ilmeisesti kukaan ei tajua, että monen pienyrittäjän on maksettavaa paitsi pääomavero myös ALV. Ja kun nämä laskee yhteen, veroaste ei suinkaan ole (ehdotettu) 35 vaan 48 %. Asiaa ei auta, että ohjelmassa kerrotaan, että &rdquo;pienten ansioiden tulotukea ja sosiaaliturvaa uudistettaessa tulisi varmistaa yksinyrittäjälle tasapuolinen kohtelu ja kunnon turvaverkot&rdquo;. Ensin rahat pois ja sitten tulotukea! Kaiken kruunaa ajatus exit -verosta, jolla maastamuuttajia rangaistaisiin Suomessa ansaituista tuloista. Vain köyhät saisivat muuttaa pois Suomesta (nerokas idea sinänsä). Henkeen ei sentään kajottaisin DDR:n malliin. Mitenkähän tämä muuten sopii yhteen EU-alueen &rdquo;vapaan liikkuvuuden&rdquo; kanssa!</p><p>Ohjelmassa aivan oikein puhutaan paljon veropohjan tiivistämisestä. Mutta koko hommalta putoaa heti pohja pois, kun kerrotaan, että ns. voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen verovapauteen ei puututtaisi. Käytännössä tämä tarkoittaa AY -liikettä. Niiden jäsenmaksujen verotuen arvo on VATT:n arvioiden jopa 500 miljoonaa euroa ja päälle tulevat vielä verovapaista pääomatuloista tuleva verohyöty. Pääomatulojen suuruutta emme edes tiedä, kun kaikki ammattiliitot eivät suvaitse julkaista tuloslaskelmiaan. Periaatteet ovat periaatteita, mutta omista pitää aina pitää kiinni.</p><p>Harmaasta taloudesta saatavat miljardit roikkuvat vielä ohjelamassa, vaikka viimeisen kymmen vuoden aikaisista toimista on nettona tainnut jäädä valtion kassaan tason nolla euroa. Ohjelmassa viitataan verotusneuvos Markku Hirvosen arvioihin, joiden mukaan harmaan talouden aiheuttama verovaje olisi jopa 8 miljardia euroa. En voi ymmärtää, miten poliitikot ja valtionhallinto jaksavat toistella tällaisia mielipuolisia lukuja, joille ei löydy mitään tieteellistä näyttöä eikä edes &rdquo;common sense&rdquo; -perusteluita. Toki samanlaisia lukuja on muitakin, kuten viime viikolla julkisuuteen tullut arvio neljän miljardin ICT -säästöistä SOTE -uudistukseen liittyen.</p><p>Paljon on tekstiä mutta kaikki on kirjoitettu äärimmäisen tarkoitushakuisesti vain legitimisoimaan suurempaa julkista sektoria ja alati kiristyvää verotusta. Niinpä ohjelma vilisee kommentteja, joissa vähätellään verotuksen hyvinvointi- ja kasvuvaikutuksia. Seuraavassa muutama sitaatti: Verotuksen tason tulee olla riittävä (?), jotta sillä voidaan kestävästi rahoittaa hyvinvointiyhteiskunnan palvelut&rdquo;. Hyvinvointiyhteiskunta hyödyttää kaikkia, kun yhteiskunnan kukoistus tuo veroille vastinetta (huokaus: YLE-vero). Tutkimusten (?) perusteella verotus tai sen rakenne eivät lukeudu talouskasvun kannalta merkityksellisimpiin tekijöihin&rdquo;. &rdquo;Maltillisten veromuutosten vaikutukset käyttäytymiseen ovat yleensä suhteellisen pieniä. Sen sijaan verotuksen dynaamisista vaikutuksista tosiasialliseen toimintaan ja taloudelliseen kehitykseen on verraten vähän luotettavaa (?) tutkimusta&rdquo;. &rdquo;Veronkorotuksilla ja veronalennuksilla ei siis itsessään välttämättä vaikuteta kovin paljon esimerkiksi työntekoon tai yrittäjyyteen, vaan hyvinvoinnin kannalta jopa olennaisempaa on se, miten verovarat käytetään&rdquo;. &rdquo;Verotuksen suorat vaikutukset ihmisten käyttäytymiseen ovat verraten vähäiset&rdquo;. On totta, että ekonomistit yleensä tutkimustensa johtopäätöksissä varottelevat vetämästä liian voimakkaita johtopäätöksiä ja esittävät erilaisia varauksia, mutta on totaalista vääristelyä ylikorostaa näitä varauksia ja väittää, että taloustieteen kirjallisuus sanoo verotuksen vaikutusten olevan olemattoman pieniä. Lukija voi vaikka vilkaista esimerkiksi alla viitattuihin Storlettesenin, Prescottin, Kocherlakotan, Coenenin. Uriben ym. ym. tutkimuksiin ja päätellä, ovatko verotuksen vaikutukset todellakin vain siitepölyä.</p><p>Selvyyden vuoksi sanottakoon, että SDP:n ohjelma ei &rdquo;laadullisesti&rdquo; ole sen huonompi kuin muidenkaan puolueiden. Samanlaisia ne ovat kaikki. Kohtuullista olisi vain kertoa lukujoille yhdellä lauseella (50 tekstisivun sijaan), että ohjelman tarkoitus on vain lapioida rahaa omille (ja kuvitelluille) kannattajille ja sidosryhmille, puheet koko yhteiskunnan hyvinvoinnista ovat vain sanahelinää, jota tarvitaan vain tämän tosiasian sumentamiseksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Ohjelma: <a href="https://drive.google.com/file/d/1CTPiVM0FGbCPvh-L204PsFbmIUcCJr-A/view" title="https://drive.google.com/file/d/1CTPiVM0FGbCPvh-L204PsFbmIUcCJr-A/view">https://drive.google.com/file/d/1CTPiVM0FGbCPvh-L204PsFbmIUcCJr-A/view</a></p><p>Kirjallisuutta: <a href="http://folk.uio.no/kjstore/papers/taxation.pdf">http://folk.uio.no/kjstore/papers/taxation.pdf</a></p><p><a href="https://press.princeton.edu/titles/9222.html">https://press.princeton.edu/titles/9222.html</a></p><p><a href="https://www.amazon.com/Open-Economy-Macroeconomics-Mart%C3%ADn-Uribe/dp/0691158770" title="https://www.amazon.com/Open-Economy-Macroeconomics-Mart%C3%ADn-Uribe/dp/0691158770">https://www.amazon.com/Open-Economy-Macroeconomics-Mart%C3%ADn-Uribe/dp/...</a></p><p><a href="http://www.euro.zentral-bank.eu/pub/pdf/scpwps/ecbwp747.pdf" title="http://www.euro.zentral-bank.eu/pub/pdf/scpwps/ecbwp747.pdf">http://www.euro.zentral-bank.eu/pub/pdf/scpwps/ecbwp747.pdf</a></p><p><a href="https://www.minneapolisfed.org/research/QR/QR2811.pdf" title="https://www.minneapolisfed.org/research/QR/QR2811.pdf">https://www.minneapolisfed.org/research/QR/QR2811.pdf</a></p><p>huumeäidit: <a href="https://yle.fi/uutiset/3-8776409" target="_blank">https://yle.fi/uutiset/3-8776409</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

SDP on viime aikoina ollut kovasti tapetilla, ei vähiten talouspoliittisen lausuntojen tai pitäisikö sanoa lupausten johdosta. Viime viikolla vuorossa oli puolueen veropoliittinen ohjelma, joka näyttää kirvoittaneen joukon pääosin kriittisiä kommentteja. Ehkä kommentit heijastelevat paitsi ohjelmaa myös sen tekijöitä (tai tekijää). Vielä 1970 ja 1980-luvuilla -luvulla SDP talouspoliittisen ohjelman tekijöinä oli joukko sen ajan eturivin taloustieteilijöitä tai talouspolitiikan ammattilaisia (alkaen Mauno Koivistosta ja sisältäen sellaiset nimet kuten esimerkiksi Pekka Korpinen, Seppo Lindblom, Eero Tuomainen, Jussi Linnamo). Nyt asiantuntijakaari tuntuu supistuvan (jumalan) teatteritieteen maistereihin.

Toki myös ympäröivä maailma on muuttunut. Poliittiset puolueet ovat muuttuneet vain tulonjakoautomaateiksi, joiden tarkoituksena on oman kannattajakunnan tulojen maksimointi muiden väestöryhmien kustannuksella. Toista oli ennen. Ensimmäisissä (vuoden 1907) eduskuntavaaleissa ylivoimaisesti suurimmat puolueet olivat sosiaalidemokraatit (SDP), suomalainen puolue, nuorsuomalainen puolue ja RKP. Kaikki ne olivat johonkin aatteeseen tai ideologiaan tukeutuvia kansalaisjärjestöjä. SDP:kin oli siihen aikaan ensi sijassa marxismi -uskonnon puolestapuhuja, eikä suinkaan mikään tulojen uusjakoon pyrkivä etujärjestö (kapinaa ei varmasti aloitettu siksi, että eläkkeet olivat ”liian” pieniä). Toista on nyt. Ideologiat ovat kuolleet. Lähes kaikilla puolueilla on oma taloudellinen reviirinsä, jolle pitää yrittää lypsää rahaa muilta väestöryhmiltä. Vai voiko joku keksiä eroja esimerkiksi vasemmistoliiton ja kokoomuksen välillä, jos ohitetaan tulonjakokysymykset (ajatellaan vaikka EU -jäsenmaksuja, homoliittoja, maahanmuuttopolitiikka ja ”hyvinvointivaltiota”). Lievästi yksinkertaistaen voi sanoa, että Vasemmistoliitolla ruokittavia ovat ei-työssä olevat ja maahanmuuttajat, SDP:llä eläkeläiset (entiset työläiset), Kepulla maanviljelijät ja maaseudulle unohtuneet, vihreillä opettajat ja (ikuiset) opiskelijat, kokoomukset virkamiehet ja yrittäjät. Vain RKP, kristilliset ja persut jäävät tulonjaon suhteen kysymysmerkeiksi.

Mutta palataan SDP:n veropoliittiseen ohjelmaan. Ohjelmaan ei kaikkien yllätykseksi ollut mahdutettu Antti Rinteen ehdotusta lapsilisien verotuksesta (kannattajakunnassa saattaa sittenkin olla joku hyvätuloinen työssäkäyvä lapsiperheellinen, joka voisi ottaa nokkiinsa). Verotusidea sinällään vaikutti aika räjähtäneeltä, varsinkin kun sen tarkoituksena piti olla lapsiperheiden köyhyyden poistaminen.

Ongelma on tietenkin siinä, että köyhyyden poistaminen tässä tapauksessa vain lisäisi köyhien lukumäärää. Ajatellaan vaikka eri perhemuotojen kehitystä. Tätä nykyä jo yksi neljännes lapsiperheistä on yksinhuoltajatalouksia ja osuus on vain kasvussa. Miksi? Syy on selvä. Eroaminen on helppoa. Tekstiviesti ja ”that’s it”. Erot kuitenkin maksavat, mutta pääosan kustannuksista kantaa yhteiskunta. Samaan suuntaan vaikuttaa nuorten yksihuoltajien osuuden kasvu. Vastenmielisistä vahvemmista pääsee helpoimmin eroon hankkimalla lapsen tai kaksi. Kaikille vuokra-asumisen kanssa puuhaileville on varmaan tuttu kuvio, jossa kaksikymppinen yksinhuoltajaäiti etsii asuntoa. Ei koulutusta, ei työtä. ei tuloja. Valtio (lapsilisät) maksaa kaiken. Selvää on se, mitä korkeammat ovat tuet, sitä suurempi houkutus on oman huushollin aloittaminen heti täysi-ikäiseksi päästyä. Tällaiset ihmiset ja heidän lapsensa ovat köyhiä, ja pysyvät köyhinä, teki valtio mitä tahansa. Mutta ehkä köyhyys ei sittenkään ole yhteiskunnan vika, vaikka onkin poliittisesti epäkorrektia sanoa, että yhteiskunnalla ei ole osa eikä arpaa tähän kehitykseen.

Vielä ongelmallisempaa on tilanne alkoholia ja muita huumeita käyttävien nuorten kohdalla. Heille lapset ovat monesti vain lupalappu yhteiskunnan tuelle. Kuitenkin vuosittain 600-1000 lasta syntyy päihteiden käytön vaurioittamina ja peräti 3300 kärsii ainakin jossain määrien äidin raskauden aikaisesta päihteiden käytöstä. Tarvinnee tuskin sanoa, että näistä lapsista/vanhemmista koituu yhteiskunnalla valtava lasku. Tasa-arvointoilijoita se ei kuitenkaan häiritse, pääasiahan on, että rikkaiden lapset eivät ole tukien kohteena. Kuitenkin luulisi, että yhteiskunnan olisi järkevämpää edesauttaa järjestelmää, jossa lapsia saisivat vanhemmat, jotka kykenevät hoitamaan lapsensa, eikä vain rahastamaan yhteiskunnalta lapsien nimissä erilaisia etuuksia.

Tukien kasvaessa köyhiä lapsia syntyy tietenkin entistä enemmän köyhiin perheisiin. Toinen lapsiköyhyyttä lisäävä mekanismi on maahanmuutto. Maahanmuuttajien osuus köyhistä kotitalouksista on yli kolminkertainen kantaväestöön verrattuna ja siksi maahanmuuton kasvun  myötä myös lapsiköyhyys väistämättä kasvaa (maahanmuuttajataustaisia lapsia Tilastokeskuksen mukaan nykyään yli 80000 (määrä on kaksinkertaistunut 10 vuodessa), mikä tarkoittaa nyt yli kahdeksaa prosenttia alaikäisten määrästä).

Mutta palaan vielä hetkeksi SDP:n vero-ohjelmaan. Tuskin liioittelee, jos sanoo, että punainen laina on innostunut suhtautuminen verojen korotuksiin. Raportin logiikka on se, että jos jonkin veromuodon osuus (!) on Suomessa pienempi kuin muissa EU-maissa, seuraa tästä välittömästi vaatimus asianomaisten verojen (tason) nostamisesta. Toisin päin logiikkaa ei sitten noudatetakaan yhtä orjallisesti. Julkisen sektorin menojen supistamismahdollisuuksista ei ohjelmassa (tietenkään) hiiskuta sanallakaan. Lisää verotuksen progressiota, lisää pääomaveroja (30à 32, 34 à 35) ja tietenkin kireämpää asumisen verotusta. Asumisen hintaanhan nämä tekijät eivät vaikuta. Asuminen on vain varallisuutta, joka on paha asia.

Pääomaverotuksen kiristäminen tuntuu olevan jonkinlainen ilmainen lounas vasemmistolle. Ilmeisesti kukaan ei tajua, että monen pienyrittäjän on maksettavaa paitsi pääomavero myös ALV. Ja kun nämä laskee yhteen, veroaste ei suinkaan ole (ehdotettu) 35 vaan 48 %. Asiaa ei auta, että ohjelmassa kerrotaan, että ”pienten ansioiden tulotukea ja sosiaaliturvaa uudistettaessa tulisi varmistaa yksinyrittäjälle tasapuolinen kohtelu ja kunnon turvaverkot”. Ensin rahat pois ja sitten tulotukea! Kaiken kruunaa ajatus exit -verosta, jolla maastamuuttajia rangaistaisiin Suomessa ansaituista tuloista. Vain köyhät saisivat muuttaa pois Suomesta (nerokas idea sinänsä). Henkeen ei sentään kajottaisin DDR:n malliin. Mitenkähän tämä muuten sopii yhteen EU-alueen ”vapaan liikkuvuuden” kanssa!

Ohjelmassa aivan oikein puhutaan paljon veropohjan tiivistämisestä. Mutta koko hommalta putoaa heti pohja pois, kun kerrotaan, että ns. voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen verovapauteen ei puututtaisi. Käytännössä tämä tarkoittaa AY -liikettä. Niiden jäsenmaksujen verotuen arvo on VATT:n arvioiden jopa 500 miljoonaa euroa ja päälle tulevat vielä verovapaista pääomatuloista tuleva verohyöty. Pääomatulojen suuruutta emme edes tiedä, kun kaikki ammattiliitot eivät suvaitse julkaista tuloslaskelmiaan. Periaatteet ovat periaatteita, mutta omista pitää aina pitää kiinni.

Harmaasta taloudesta saatavat miljardit roikkuvat vielä ohjelamassa, vaikka viimeisen kymmen vuoden aikaisista toimista on nettona tainnut jäädä valtion kassaan tason nolla euroa. Ohjelmassa viitataan verotusneuvos Markku Hirvosen arvioihin, joiden mukaan harmaan talouden aiheuttama verovaje olisi jopa 8 miljardia euroa. En voi ymmärtää, miten poliitikot ja valtionhallinto jaksavat toistella tällaisia mielipuolisia lukuja, joille ei löydy mitään tieteellistä näyttöä eikä edes ”common sense” -perusteluita. Toki samanlaisia lukuja on muitakin, kuten viime viikolla julkisuuteen tullut arvio neljän miljardin ICT -säästöistä SOTE -uudistukseen liittyen.

Paljon on tekstiä mutta kaikki on kirjoitettu äärimmäisen tarkoitushakuisesti vain legitimisoimaan suurempaa julkista sektoria ja alati kiristyvää verotusta. Niinpä ohjelma vilisee kommentteja, joissa vähätellään verotuksen hyvinvointi- ja kasvuvaikutuksia. Seuraavassa muutama sitaatti: Verotuksen tason tulee olla riittävä (?), jotta sillä voidaan kestävästi rahoittaa hyvinvointiyhteiskunnan palvelut”. Hyvinvointiyhteiskunta hyödyttää kaikkia, kun yhteiskunnan kukoistus tuo veroille vastinetta (huokaus: YLE-vero). Tutkimusten (?) perusteella verotus tai sen rakenne eivät lukeudu talouskasvun kannalta merkityksellisimpiin tekijöihin”. ”Maltillisten veromuutosten vaikutukset käyttäytymiseen ovat yleensä suhteellisen pieniä. Sen sijaan verotuksen dynaamisista vaikutuksista tosiasialliseen toimintaan ja taloudelliseen kehitykseen on verraten vähän luotettavaa (?) tutkimusta”. ”Veronkorotuksilla ja veronalennuksilla ei siis itsessään välttämättä vaikuteta kovin paljon esimerkiksi työntekoon tai yrittäjyyteen, vaan hyvinvoinnin kannalta jopa olennaisempaa on se, miten verovarat käytetään”. ”Verotuksen suorat vaikutukset ihmisten käyttäytymiseen ovat verraten vähäiset”. On totta, että ekonomistit yleensä tutkimustensa johtopäätöksissä varottelevat vetämästä liian voimakkaita johtopäätöksiä ja esittävät erilaisia varauksia, mutta on totaalista vääristelyä ylikorostaa näitä varauksia ja väittää, että taloustieteen kirjallisuus sanoo verotuksen vaikutusten olevan olemattoman pieniä. Lukija voi vaikka vilkaista esimerkiksi alla viitattuihin Storlettesenin, Prescottin, Kocherlakotan, Coenenin. Uriben ym. ym. tutkimuksiin ja päätellä, ovatko verotuksen vaikutukset todellakin vain siitepölyä.

Selvyyden vuoksi sanottakoon, että SDP:n ohjelma ei ”laadullisesti” ole sen huonompi kuin muidenkaan puolueiden. Samanlaisia ne ovat kaikki. Kohtuullista olisi vain kertoa lukujoille yhdellä lauseella (50 tekstisivun sijaan), että ohjelman tarkoitus on vain lapioida rahaa omille (ja kuvitelluille) kannattajille ja sidosryhmille, puheet koko yhteiskunnan hyvinvoinnista ovat vain sanahelinää, jota tarvitaan vain tämän tosiasian sumentamiseksi.

 

Ohjelma: https://drive.google.com/file/d/1CTPiVM0FGbCPvh-L204PsFbmIUcCJr-A/view

Kirjallisuutta: http://folk.uio.no/kjstore/papers/taxation.pdf

https://press.princeton.edu/titles/9222.html

https://www.amazon.com/Open-Economy-Macroeconomics-Mart%C3%ADn-Uribe/dp/0691158770

http://www.euro.zentral-bank.eu/pub/pdf/scpwps/ecbwp747.pdf

https://www.minneapolisfed.org/research/QR/QR2811.pdf

huumeäidit: https://yle.fi/uutiset/3-8776409

 

]]>
8 http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255579-vahennetaan-koyhyytta-lisataan-koyhien-maaraa#comments köyhyys Ssiaalidemokraatit Verotus Sun, 20 May 2018 16:06:11 +0000 Matti Viren http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255579-vahennetaan-koyhyytta-lisataan-koyhien-maaraa