*

tmalinen

Kaikki blogit puheenaiheesta Markkinatalous

Valintoja, vapautta vai yhteisöllisiä etuja

Merkitystä valinnoista ja yksilöllisyyttä yhteisöllisyyden sijaan? Sanotaan, että valitseminen on modernia vapautta, tehokkuutta ja motivaation korostamista. Vaihtoehtoja pitää olla, mutta takaako valinnanvara paremmin yksilön edut tai tarpeiden tyydytyksen. Monet asiat saattavat kuitenkin olla enemmän sattumia, kuin valintojen tuloksia.

Ode osuu naulan kantaan analyysissään Kokoomuksesta

Osmo Soininvaara analysoi mainiosti Kokoomusta kirjoituksessaan kuvaten kuinka puolue ei oikeastaan aja vapaata kilpailua ja markkinataloutta vaan toimii  pro business sen sijaan, että se olisi aidosti pro market. Soininvaara kuvaa tämän merkittävän eron paremmin kuin sen itse osaisin.

Liiketoiminnan eikä toimivan markkinatalouden puolesta

Soininvaara kuvaa näiden eroa seuraavasti:

Liian suuri markkinaosuus

Jouluksi kukkiva Betlehemin tähti kertoo meille ilmiöiden toistuvan säännöllisin väliajoin. Betlehemin tähtikin kukkii kolmen kuukauden väliajoin, myös juuri sopivasti jouluksi, vuoden pimeimpään aikaan.

Suomessa valitaan presidentti kuuden vuoden välein. Istuvalla presidentillä on suurehko kannatus, jota tuskin mikään tekijä uhkaa.

Toimeentulotukea kaikille

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan 1.12 julkaisema mietintö hallituksen vuosikertomuksesta vuodelta 2016 (Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle valtion vuoden 2016 tilinpäätöksen ja hallituksen vuosikertomuksen tarkastuksesta: Valiokunnan mietintö TrVM 8 2017 vp) sisältää kaikenlaista, mutta mielenkiintoisin kohta käsittelee perustoimeentulotuen siirtoa kunnilta Kansaneläkelaitokselle. Valiokunnan arvio on hyvin tyrmäävä; siirto ei miltään osin onnistunut.

Asiakassetelillä kustannuksia nostava vaikutus

Parhaimmillaan asiakasseteli lisää valinnanvapautta, parantaa palvelujen saatavuutta ja monipuolistaa palvelutuotantoa. Erityisesti sen merkitys pienille yrityksille ja ammatinharjoittajille voisi hyvin toteutettuna olla ratkaiseva. Mutta huonosti toteutettuna se on riski näille kaikille. Myös veronmaksajille.

Markkinatalous ei ole luonnonlaki!

Rahasta motivaation ammentava ihminen ei tule milloinkaan kylläiseksi. Rahasta seuraa ihmiskunnassa vallitseva järjettömyys tällä aikakaudella, koska ihmiset tekevät mitä vain rahan edestä, mutta samaan aikaan mitään ei haluta tehdä ilman taloudellista korvausta.

Raha tuo hetkellisen tyytyväisyyden tunteen, mutta silti kaikki maallinen on katoavaista, mutta henkinen perintömme elää vielä vuosituhansia, jos ahneet ihmisen kaltaiset paskiaiset eivät sitä ennen tee maapallosta kunnon ihmisille elinkelvotonta paikkaa!

Viisauteni tähän loppuun on seuraava:

Kuntatyöntekijät ovat taloudellinen rasite!

Vuosituhannen vaihteessa kuumasinkityslaitoksella nokkamieheni tuotantolinjalla itki minulle, että kunnan työntekijät saavat saman palkan eli noin 65 markkaa tunti tekemättä mitään. Edelleen on sama meininki vallalla, että julkinen sektori järjestää suojatyöpaikkoja jopa sosiaali- ja terveyssektorilla.

Ei kuntoutuja saisi olla järjestelmää varten vaan järjestelmä pitää olla kuntoutujia varten! Kiitos tästä edellisestä lauseesta kuuluu Mielenterveysseuran kehitysjohtaja Kristian Wahlbeckille!

Valtionvelka kirous vai lahja?

Lähtökohtana velkataloudelle on se, että muillakin on velkaa. Kun perustelemme oman velkamme muiden velkaantuneisuudella, olemme oikeuttaneet oman velkaantumisemme. Valtiontalouden kannalta velka auttaa tasaamaan suhdannevaihtelua tai paremminkin verotuoton heilahtelua, mutta ei pidä unohtaa valtionvelkaa myös jossain tapauksissa investointeja kattavana joustavana rahoitusmuotona.

Kohta meillä on lääkäreitä kuin Kuubassa

Lääkäriliitto on uutisten mukaan huolissaan siitä, että kohta Suomea uhkaa lääkäritulva. Lääkäreitä koulutetaan niin paljon, että heistä tulee kohta ylitarjontaa, ja satoja lääkäreitä uhkaa työttömyys. Ymmärrän kyllä että lääkäriliitto pitää omiensa puolta, eivät he halua kilpailua omalle reviirilleen, mikä taas laskisi hintoja. Poliittisten päättäjien ei kuitenkaan pitäisi mennä tähän mukaan.

Ilmastonmuutos on osoitus markkinoiden epätäydellisyydestä

Helsingin Sanomat julkaisi tänään 7.6 jutun, jossa YK:n kehitysohjelman johtaja Achim Steiner varoitti siitä, että yritykset eivät voi jättää ympäristö- ja terveysongelmia yhteiskunnan maksettaviksi. Steiner on tosiaan oikeassa, tuntuu todella oudolta, että yritysten tarjoamien tuotteiden ja palvelujen hinnoissa ei olla huomioitu kokonaismääräisesti niiden aiheuttamia haittoja yhteiskunnalle. Jos markkinat toimisivat optimaalisesti, paljon ympäristöä rasittavien tuotteiden ostaminen olisi huomattavasti kalliimpaa kuin nyt.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä