tmalinen

Kaikki blogit puheenaiheesta Euro

Euroopan poliittinen maisema

Parissakin viime viikkoina järjestetyssä ulkopoliittisen instituutin seminaarissa on aiheena ollut EU, toisessa raha- ja talousliitto, toisessa ”poliittisen maiseman” odotettavissa oleva muutos. Mikään tekninen asia ei tietenkään ole eurokaan, ja sen menestys ja varsinkin menestymättömyys vaikuttaa tuohon maisemaan enemmän kuin yhdet europarlamentin vaalit. Vaalithan sitä paitsi eivät viime kädessä ole maiseman muuttumisen aiheuttaja, ne vain tuovat sen näkyviin.

Mitkä ne olivatkaan EU:n hyödyt?

Suomen EU- ja eurojäsenyyden ongelmat ovat taas pinnalla. EU:n isot maat haluavat tehostaa yhteisön toimintaa kahmimalla lisää valtaa. Pienet jäsenmaat halutaan syrjäyttää päätöksenteossa, kun päätetään pahoin velkaantuneiden maiden kiireellisestä tukemisesta Euroopan valuuttamekanismin (EVM) kautta. Kokoomus ja keskusta ovat tietenkin heti kiirehtimässä asiaa Suomen etujen vastaisesti. Kannetaanko kohta Suomen rahoja Italiaan, kun uhkaavia talouden tunnusmerkkejä on jo ilmassa? Miten ne EU:n hyödyt eivät meinaa pysyä mielessä?

Suomi on taloushistoriansa syvimmässä lamassa. Tulevaisuus näyttää synkältä.

SUOMI ON TALOUSHISTORIANSA SYVIMMÄSSÄ LAMASSA.

Lehdissä, television uutisissa ja ajankohtaisohjelmissa sekä hallituksen suulla on kehuttu viimeaikaista taloudellista kehitystä. Talous on kasvanut keskimäärin 2.6 %:a vuodessa kahtena viime vuonna.  On jäänyt huomaamatta, että Suomen kansantalous on vieläkin taloushistoriansa syvimmässä lamassa. Jotta asia selviäisi, katsokaamme ensin kuvion avulla, kuinka Suomessa aikaansaatu tulo on kehittynyt pitemmällä ajanjaksolla. Vieressä olevassa kuviossa on vuodesta 1860 lähtien Suomessa aikaansaatu reaalinen tulo.

Olli Rehn, MIkkelin Palloilijat vai Suomen Pankki

 

 

 

Suomen Pankin pääjohtaja ja Euroopan keskuspankin (EKP) neuvoston jäsen Olli Rehn, Mikkelin Palloilijat, kirjoitti Pravdaan (HS 31.12.2018) otsikolla ”Euroopan rahaliitto ei ole vielä valmis”. Siinä Rehnin yksityiskohdat eivät kestä lähempää tarkastelua.

 

Rehn: ”1990-luvulla halusimme vihdoin liittyä mukaan päättämään meitä koskevista asioista tasavertaisesti muiden Euroopan unionin jäsenmaiden kanssa.”

 

Devalvoiminen kultakannassa ja eurossa

Kultakannan mekanismi oli yksinkertainen. Kun joku maa vei vähemmän kuin toi, se joutui ostamaan tuotteita toisesta maasta kullalla. Kullan määrä kotimarkkinoilla väheni ja tämä alensi kultaan sidottuja hintoja sekä palkkoja. Kulutus supistui ja kauppatase tasapainottui. Tietysti tästä seurasi myös korkojen kohoaminen, investointien vähentyminen ja työttömyyden kohoaminen. Kultakanta pakotti talouskuripolitiikkaan joka aiheutti tiettyä hyvinvointitappiota.

Eurossa vai ei

Olin aikanaan Euroopan ensimmäinen kuluttaja, joka teki euromaksun. Suomi siirtyi käteiseuroon tunnin muita euromaita edellä 1.1.2002. Puolenyön lähestyessä olin verkkopankissa sormi liipaisimella tekemään omani euromaksuni, ja tein sen sillä sekunnilla, kun vuosi vaihtui. Arvelen, ettei muita yhtä kaheleita ollut liikkeellä, joten siis olin ensimmäinen.

Kannattiko euroon mennä? Ruotsillehan kävi hyvin ilman euroa, mutta voi myös olla, että meille olisi käynyt huonommin. Rinnakkaisuniversumi tässä olisi varsin kiinnostava.

20-vuotta eurossa, hurraa

Uutisissa mainittiin, että ensin tili-valuuttana ja sitten vuosia myöhemmin euroon siirtymiseen on kulut 20-vuotta.

Raha on arvon mitta

Vaikka maalikkona ei talousoppineiden kaikkia viisauksia ymmärrä, niin sen perusasian voi ymmärtää, että raha on vaihdon väline ja arvon mitta. Kun tätä asiaa lähestyn nykyoloissa, kun olemme yhteisvaluutassa, toteutuuko se?  Ehkäpä kovin kysymys on, mikä on rahan oikea arvo ?

Ilmastovaalien lisäksi tarvitaan talousvaalit

Euroopan keskuspankin odotetaan ilmoittavan tänään määrällisen elvytyksen ohjelman (QE) päättämisestä. Ohjelma aloitettiin vuoden 2015 maaliskuussa ja kuluneen vajaan neljän vuoden aikana se on paisuttanut keskuspankin taseen ennätyssuureksi, 4660 miljardiin euroon, joka vastaa noin 42 prosenttia euroalueen BKT:sta.

Aivan mahtavaa...

Aivan mahtavaa, että Suomi on EU:n jäsen.

Aivan mahtavaa, että Suomi hoitaa ulkopolitiikkaansa muiden EU-maiden kanssa.

Aivan mahtavaa, että Suomi on EU:ssa nettomaksaja. Se on pieni hinta klubiin kuulumisesta.

Aivan mahtavaa, että Suomessa pääomat, tavarat ja ihmiset liikkuvat vapaasti EU-kriteerien mukaisesti.

Aivan mahtavaa, että Suomi on ylipäänsä hyväksytty eurovaluuttaa käyttävien maiden joukkoon.

Aivan mahtavaa, että myös Suomi osallistuu omalla panoksellaan esim. Kreikan talouden kuntoon panemiseen.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä