tmalinen

Kaikki blogit puheenaiheesta Ilmailu

Harrasteilmailun yhteiskunnalliset hyödyt

Keskustelu Malmin lentokentän kohtalosta käy kiivaana. Ilmailuala on kasvava ala, jolla on vaikutusta Suomen ja Euroopan kilpailukykyyn ja houkuttelevuuteen markkina-alueena. Keskustelussa on noussut esille visioita Malmin lentokentästä pääkaupunkiseudun metropolialuetta tukevana lentoasemana, joka toisin kuin Helsinki-Vantaan lentokenttä, voisi mahdollistaa joustavat, aikataulusta riippumattomat liikelennot. Lisäksi lentokenttä voisi toimia alustana ilmailualan kehitykselle. Sähkölentokoneet ja lennokit ovat nykypäivää ja ilmailu on kehittymässä myös ekologisempaan suuntaan.

Ilmailumuseo Keravalle

Allekirjoittanut jätti alla olevan valtuustoaloitteen Keravan kaupunginvaltuustolle 29.4.2019. Aloitteen allekirjoitti lisäkseni 20 valtuutettua.

Suomen ilmailumuseo on vuonna 1972 perustettu Helsinki-Vantaan lentoaseman läheisyydessä sijaitseva ilmailun erikoismuseo. Museon kokoelmissa on noin 80 ilma-alusta, runsaasti ilmailuun liittyvää esineistöä ja arkistomateriaalia. Museossa käy noin 40 000 vierailijaa vuosittain. Museotontin vuokrasopimus päättyy kesäkuussa 2022.

Malmin lentokenttä ei ole vain Helsingin asia

Ilmailuala on yksi harvoja kasvavia aloja, jotka vaikuttavat merkittävästi koko Euroopan Unionin kilpailukykyyn ja houkuttelevuuteen markkina-alueena. EU:n ilmailustrategian yhtenä tavoitteena on poistaa ilmailun luonnollisen kasvun esteitä niin suurien kansainvälisten lentoasemien, kuin pienempien paikallistenkin osalta. Suomi onkin ilmailun kannalta varsin kehityskelpoinen maa. Meidän ilmailulainsäädäntömme on pitkälti mahdollistava ja meillä on runsaasti ilmatilaa, missä toimia.

Minkä puolueen asia Malmin lentokenttä on?

Malmin lentokentän ilmailukäyttöä pyritään jatkamaan aktiivisesti. Helsingin kaupunki on jostain syystä pyrkinyt saamaan alueen asuntorakentamisen käyttöön jo vuosikymmeniä, vaikka kansalaiset vaativat alueen säilyttämistä ilmailukäytössä.

Asiaa on käsitelty poliittisissa päätöksentekoelimissä useita kertoja: kaupunginvaltuustossa, kaupunginhallituksessa ja jopa eduskunnassa (Lex Malmi). Näyttää siltä, että tästä on tullut pelkkä arvovaltakysymys. Kaikki tosiasiat ovat ilmailukäytön jatkamisen kannalla.

Tarvitaanko kansanäänestyksiä lainkaan?

Helsingin kaupunginvaltuusto käsittelee 28.11. Sampo Terhon (sin) ja 15 valtuutetun ehdotus neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä koskien Malmin lentokenttäalueen käyttöä. Helsingin kaupunginhallitus esittää valtuustolle että aloite hylätään. Perustelu on, että ”asiasta on jo useaan kertaan päätetty edustuksellisen demokratian mukaisessa menettelyssä ”. Äänestys päättynee 50-35, vaikka pääasia ei ole Malmin lentokenttä vaan kansanäänestyksen järjestäminen.

Puhtaan lentämisen myytit ja mahdollisuudet

Ilmailualan usko siihen, että omat kasvihuonepäästöt voitaisiin ratkaista tekniikan keinoin, ei näillä näkymin perustu faktatietoon, ainakaan lyhyellä tähtäimellä. Alan ammattilainen Paul Peters toteaa, että uusien lentokoneiden polttoainetehokkuus paranee vuosittain noin 1 %:n vauhdilla, mutta samanaikaisesti  lentoliikenteen kasvu on 5-7 %. Näin ollen uusienkin lentokoneiden hyöty ilmaston kannalta pysyy hyvin selkeästi negatiivisena.

Helsingin valtuusto hylkäsi vuokratulon Malmin lentoaseman hangaarista

Kaupunki menettää satojatuhansia euroja seisottaessaan halleja tyhjillään

Helsingin kaupunginvaltuusto hylkäsi 29.11.2017 valtuutettu Kauko Koskisen ehdotuksen, jonka mukaan Helsinki-Malmin lentoasemalla sijaitsevat lentokonehallit olisi vuokrattu lentokoneiden säilytyskäyttöön. Lentokonekäyttöön ehdotettiin Malmin alkuperäistä, isoa hangaaria sekä entistä Rajavartioston helikopterihallia. Kummallekaan lentokonehallille ei ole muuta käyttöä.

Malmin lentoasema, Faron sopimus ja perustuslakivaliokunta

Perustuslakivaliokunta on nyt käsitellyt Lex Malmi-asiaa perustuslain kannalta. Lausuntoa tai lausunnon evästyksiä odotetaan 24.10.2017. Perustuslakivaliokunta on valiokunnista epäpoliittisin, vaikka Suomessa koostuukin poliitikoista.

Mentäisiinkö kirkkoon pelaamaan lentopalloa?

Kävimme 90-luvun alussa opiskelijajoukkueellamme pelaamassa Tartossa lentopalloa paikallisen yliopiston joukkueita vastaan. Viro oli täynnä riemua, olihan se juuri itsenäistynyt. Keskeisellä paikalla oleva lentopallosali ihmetytti, kunnes ymmärsimme sen olevan entinen kirkko. En ole käynyt sen jälkeen Tartossa, joten en tiedä, vieläkö kirkkopalloilua harrastetaan.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä