tmalinen

Rinteen hallituksen vaarallinen talousohjelma

  • OECD:n johtavat yhdistelmäindikaattorit euroalueelle, Kiinalle, Saksalle ja Yhdysvalloille. Lähde: GnS Economics, OECD
    OECD:n johtavat yhdistelmäindikaattorit euroalueelle, Kiinalle, Saksalle ja Yhdysvalloille. Lähde: GnS Economics, OECD

En ole aikaisemmin juuri kirjoittanut Suomen politiikasta. Nyt kuitenkin on laitettu liikkeelle jotain, mikä pakottaa kommentoimaan: uuden hallituksen talousohjelma.

Kävin sen läpi muutamaan otteeseen ja sen epämääräisyys on hyvin hälyttävää. Jos katsotaan valtiontalouden tämänhetkistä tilaa, niin valtionvarainministeriön maaliskuussa julkaistun arvion mukaan valtiontalouden alijäämä kasvaisi aikaisemman hallituksen kiristävistä toimista huolimatta 4,1 miljardiin euroon vuonna 2023. Rinteen hallitus paikkaa tätä veronkorotuksilla ja ”uskomalla” työllisyysasteen nousuun 75 prosenttiin (mitään kunnollista konkretiaa tämän tueksi ei ohjelmasta löydy).

Toinen asia, mikä ohjelmassa pisti silmään, oli täysin ylimalkainen ja potentiaalisesti hyvin vaarallinen kirjailu taantuman varalle. Pääministeri Rinne suorastaan korosti sitä toteamalla hallitusohjelman julkaisutilaisuudessa, että mitään suunnitelma B:ta sille, että työllisyysaste ei saavuta 75 % ei ole. Miten tämä voi nykyisessä taloustilanteessa olla mahdollista?

Jos yksistään huomioidaan, että ensi kuussa Yhdysvaltojen nousukaudesta tulee kaikkien aikojen pisin, pitäisi taantuman läheisyyden hälytyskellojen soida. Kun mukaan lisätään maailmantalouden selkeä hidastuminen kaikkialla, hallituksen tulisi välittömästi kaivaa taantumavarautumissuunnitelmansa esille. Sellaista vain ei käytännössä ole.

Maailmantalous yskii pahasti

Syyskuussa 2015 ennustimme, että Suomen talous kääntyy viimein kasvuun. Vuoden 2017 maaliskuussa varoitimme, että maailmantalous ei ole kestävällä pohjalla ja sitä uhkaa tulevaisuudessa romahdus. Maaliskuussa 2019 varoitimme, että globaali taantuma lähestyy, ja että se todennäköisesti tulee muuntumaan globaaliksi lamaksi.  Jopa Suomen Pankki varoitti kasvunäkymien heikkenemisestä uusimmassa ennusteessaan.

Talousindikaattorit maailmalta kertovatkin karua kieltään talouskasvun voimakkaasta hidastumisesta kevään aikana. Euroalueen valmistusteollisuuden ostopäällikköindeksi laski toukokuussa arvoon 47,7. Kaikki arvot 50 alapuolella ennakoivat talouden taantumista. Saksan valmistusteollisuuden ostopäällikköindeksit ovat laskeneet alimmalle tasolleen sitten Euroopan velkakriisin synkimmän vaiheen vuonna 2012. Yhdysvalloissa työllisyyskehitys hidastui selkeästi toukokuussa. Yhdysvaltain valmistusteollisuuden kasvuvauhti on hidastunut käytännössä koko kevään ajan.

Niin kutsuttujen johtavien indikaattorien mukaan (ks. kuvio), maailmantalouden hidastuminen on ollut matkalla jo pitkään. Esimerkiksi Saksan talous alkoi hidastua jo viime vuoden alussa, ja Kiinan talous jo vuoden 2017 lopussa. Koska keskuspankkien elvytyskeinot ovat jo lähes täydessä käytössä ja koska Kiinan kyky lisätä velkaelvytystään merkittävästi on kyseenalainen, taantuma lähestyy Suomea uhkaavasti.

Tuoreen talousennusteemme mukaan maailmantalous ajautuisi taantumaan talven aikana ja edelleen lamaan ensi vuoden aikana. Ensi vuonna ennustamme Suomen talouden supistuvan useilla prosenteilla, mikä nostaisi työttömyyttä (ja laskisi työllisyysastetta) merkittävästi. Toteutuessaan tämä veisi saman tien pohjan Rinteen hallituksen talousohjelmalta. Se myös merkittävästi pahentaisi valtiontalouden nk. rakenteellista alijäämää, koska globaali taantuma tai lama lähes varmasti laskisi esim. eläkeyhtiöiden sijoitustuottoja. Ilman uusia menolisäyksiäkin valtion velkaantuminen uhkaisi nousta ns. räjähtävälle uralle.

Miten hallitus aikoo varautua tähän? Käytännössä ei mitenkään.

Hallitus varautuu näennäisesti

Rinteen hallituksen tarkoitus näyttää olevan, että taantuman iskiessä elvytetään velkarahalla (ks. Hallitusohjelman liite 6). Ohjelmassa viitataan ”Poikkeusolojen mekanismiin”, mutta missään ei selitetä, mitä se käytännössä tekisi. A-Studiossa 12.6. esiintynyt Pääministeri Rinne ei osannut kertoa siitä mitään lisää. Hallitusohjelmassa ”suhdannetaantuman” tai ”vakavan kysyntähäiriön” on varattu miljardi euroa vuosille 2020-2022. Pakko sanoa, että tässä kohtaa oli pakko hieraista silmiä. Miljardi euroa ei nimittäin ole mitään.

Globaalissa finanssikriisissä Suomen BKT laski yli kahdeksan prosenttia yhtenä vuotena (2009). Jos oletetaan yksinkertaisuuden vuoksi, että tuo olisi siirtynyt budjettiin samassa suhteessa, eikä kertautuneena niin kuin yleensä, niin nykyinen budjettialijäämä kasvaisi yhdessä vuodessa noin 55*0,08=4,4 miljardilla. Todellisuudessa budjettialijäämä olisi huomattavasti suurempi.

Esimerkiksi Suomen 1990-luvun alun lama kesti kolme vuotta ja BKT laski yli 14 prosenttia. Valtion budjetti muuttui ylijäämäisestä nopeasti alijäämäiseksi ja vuonna 1992 saavutettiin ennätyksellinen 14,7 % alijäämä suhteessa BKT:hen. Nykyrahassa tämä tarkoittaisi, että alijäämä kasvaisi yhdessä vuodessa (0,147*240) 35 miljardilla eurolla!

Hallitusohjelmassa listataan (ks. liite 3) valtiontalouden kehyksen ulkopuolelle koko joukko suhdanneluonteisia menoja, ml. työttömyysturvamenot, sosiaalimenot ja valtionvelan korkomenot. Hallitusohjelmassa myös todetaan, että ”Työllisyyttä ja julkisen talouden tasapainoa koskevat tavoitteet eivät estä suhdanteita tasoittavaa politiikkaa”.  Myös koko hallituksen julkisen talouden tasapainotavoite on sidottu ”normaaliin kansainväliseen suhdannetilanteeseen”. Näillä kirjailuilla tuskin tahdotaan sanoa muuta kuin, että taantumaan vastataan velkaantumalla.

1990-luvun alun lamassa menoja kasvattivat supistuvat verotulot, kasvavat työttömyysmenot, kasvavat korkomenot ja pankkituki. Vaikka nyt ehkä (toivottavasti) pankkitukea ei tarvittaisi, voidaan helposti kuvitella tilanne, jossa alijäämää nousisi lamassa 20 miljardiin euroon (hieman alle 10% BKT:sta) vuodessa.

Valtion velkaantuminen on aina riski

Jos Rinteen hallituksen ajatuksena todella on velkaelvyttää taantumassa/lamassa, kyse ei siis olisi mistään pienestä velkaantumisesta. Jos taantuma alkaa ensi vuoden alussa ja muuttuu vuoden 2020 kuluessa lamaksi, kuten ennustamme, valtion velkaantumistarve olisi nykytilanne huomioiden jopa 10-20 miljardia euroa vuodessa. Vuoteen 2023 mennessä Suomen valtionvelka voisi siis pahimmillaan kasvaa yli 60 miljardilla eurolla!

Käytännössä tämä tarkoittaisi valtionvelan yli 60 prosentin kasvua yhden hallituskauden aikana, mutta velkasuhteen nousu voi olla vieläkin suurempi. Jos BKT laskisi samalla tavalla kuin 1990-luvun alun lamassa, velkasuhteemme voisi nousta jopa reilusti yli 80 prosenttiin BKT:sta. Vertailun vuoksi todettakoon, että 1990-luvun lamassa noin 60 % velkasuhde lähes katkaisi valtion rahoituksen ulkomailta. Vaikka tuolloin taustalla oli pankkikriisi, valtiolainojen korot voivat tulevassa globaalissa lamassa nousta huomattavasti. 1990-luvun lamassa meillä oli lisäksi apuna oma valuutta, jonka huomattava devalvoituminen auttoi merkittävästi taloutemme toipumisessa.

Laman lisäksi Euroopassa voi tapahtua paljon muuta hallituskauden aikana. Entä jos Italia lähtee eurosta? Entä jos Deutsche Bank kaatuu ajaen Euroopan pankkikriisiin? Entä jos EKP:n tappiot kasvavat niin suuriksi, että sen toiminta lamautuu? Nämä tarkoittaisivat, että edes valtionlainojen korot eivät todennäköisesti enää liikkuisi nollan tuntumassa, vaan jossain paljon korkeammalla, ja että pankkituen mahdollisuutta ei voida kokonaan sulkea pois. Ajaisiko Suomen valtava lisävelkaantuminen silloin Suomen Kreikan tilanteeseen, jossa markkinarahoitus katkeaisi?

Emme voi tarkkaan tietää, mitä Euroopassa tai maailmantaloudessa tapahtuu, kun taantuma alkaa, mutta tällä kertaa olisi syytä varautua myös hyvin synkkiin skenaarioihin. Sitä Rinteen hallitus ei ole tekemässä. Päinvastoin.

Hallitusohjelma on valtava riski

On oletettavaa, että hallitus vastaa tässä esitettyyn kritiikkiin vetoamalla ”päätösperäisiin menoihin ja tuloihin”. Näillä on toki mahdollista vastata taantumaan tai johonkin synkempään leikkaamalla, mutta kuinka realistista se on, kun niihin ei ole etukäteen edes vähäisessä määrin varauduttu? Kuka suostuu ensimmäisenä ministeriönsä alaisiin suuriin, ehkä miljardien menoleikkauksiin?

Suuri ongelma myös on, että Suomi on ajamassa taantumaan velkaelvytyksessä. Tätä ei käsittääkseni ole tapahtunut koskaan. Miten kansainväliset luottoluokittajat ja sijoittavat suhtautuvat globaalien riskien kasvaessa maahan, jonka budjetti ei ollut tasapainossa edes nousukauden lopulla ja jonka velkaantuneisuus uhkaa nousta huomattavasti? Tätä emme voi tarkkaan tietää, mutta riski siihen, että vastaus on ”ei hyvin” on suuri.

Vaikka Rinteen hallitus selviäisi tulevasta taantumasta/lamasta ajamatta Suomea maksukyvyttömyyteen, se on talousohjelmansa ja maailmantalouden näkymien valossa jättämässä seuraavalle hallitukselle musertavan velkataakan. Silloin leikkausten pitäisi todennäköisesti olla huomattavasti suurempia kuin mitä nähtiin esim. edellisen hallituksen aikana. Suomalaiset joutuisivat kiristämään vyötä tavalla, jota nykyiset sukupolvet eivät ole kokeneet koskaan. Ja vain siksi, että yksi hallitus ei pitänyt valtiontaloudesta huolta silloin kun sen olisi pitänyt.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

25Suosittele

25 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Kirjoitin tämän lehden kommentissani 17.6.2011 ”Suomen tie on Kreikan tie.” Tällä tiellä velkaantunut Suomi-neito kulkee kaiken aikaa. Nyt näyttäisi siltä, että neidolla olisi edessään Rinteen hallituksen myötä loppukirin aika ennen troikan (EU, EKP, IMF) kohtaamista.
Hallitusohjelma näyttää rakentuvan pitkälti toiveajattelun varaan.

Rehellisyyden nimissä on todettava, että nykytilannetta ei pystytä enää korjaamaan omin voimin. Välttämättömät rakennemuutokset ovat vuosi vuoden jälkeen edelleen tekemättä. Työmarkkinapuolella työehtosopimusten yleissitovuudesta ei luovuta.

Ay-puolella on vaikea ymmärtää sitä tosiasiaa, että Suomi-neito ei omista euroa. Tämän johdosta olisi sopeuduttava nykytilanteeseen täysin eri tavalla kuin oli voimassa markka-aikaan, mikäli halutaan pitää kiinni kansainvälisestä kilpailukyvystä.
Kilpailijamaa Ruotsissa ei ole yleissitovuutta ja lakot ovat harvinaisia. Meillä on yleissitovuus ja lakot ovat yleisempiä.
Yrityselämässä tarvitaan nyt joustavuutta täysin eri tavalla kuin oli voimassa markka-aikaan, jolloin voitiin tehdä devalvointeja kansainvälisen kilpailukyvyn ylläpitämiseksi. Nyt käytössä ei ole muuta kuin sisäinen devalvaatio ja lainsäädännölliset toimenpiteet.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Suomen tie voi tosiaan olla Kreikan tie, mutta sillä erotuksella, että Suomessa ei ole yhtä mittavia harmaan talouden markkinoita, joita voitaisiin alkaa verottaa ja saada siten valtiontaloutta hieman tasapainon suuntaan.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Ja täällä köyhät kuolevat hangissa.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

EKP:lla ei ole muuta mahdollisuutta, kuin aloittaa uusi QE/LTRO-velkakirjojen tukiosto-ohjelma seuraavassa taantumassa.

Jo nyt EKP:n tasessa on n. 20% eurovaltioiden valtionveloista ja seuraavassa taantumassa/lamassa tulee siis taas lisää.

Käytännössä velkakirjat jäävät pysyvästi EKP:n taseeseen, mikä efektiiviseti tarkoittaa suoraan keskuspankkirahoitukseen siirtymistä (jota EKP ei tule myöntämään).

Kun EKP:ssä on lopullisesti rahoituspiikki auki, poistuvat eurovaltioilta viimeisetkin paineet tehdä tarvittavia rakenteellisia uudistuksia.

--

Järkevin talousuudistus olisi euroalueen purkaminen ja eurovaltioiden uuden kasvun aloittaminen itsenäisen raha- ja finanssipolitiikan pohjalta. Valitettavasti tämä ei ole poliittisesti mahdollista.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Hallituksen miljardilla varautuminen ihmetytti minuakin puolitoista viikkoa sitten. Minulle omantapaisella satiirityylilläni ihmettelinkin, että hallitus varautuu jopa 2,5 m/s yltyviin tuulenpuuskiin.

https://www.facebook.com/henri.myllyniemi/posts/22...

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Ehkä seuraava taantuma todistaa kovapäisimmille yhteisvaluutan turmiollisuuden.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

LTRO ja muut EKP:n toimet eivät enää pure entiseen malliin seuraavassa taantumassa ja sitten ollaankin jo uudessa eurokriisissä.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Toiveajattelua, pelkään niin.

Perustelut: Eka kera leikittiin eurooppalaisissa valuuttaleikeissä ja saatiin - kun tahdottiin - prkleenmoinen lama. Otettiinko opiksi?

Ei otettu. Pistettiin kasinon pelipöydälle suurempi säkki rahaa.

Ja takkiin tulee.

Vuoteen 2050 mennessä Suomi haikailee kolmatta reissua eurooppalaisiin valuuttaleikkeihin.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Työllisyysaste ikäryhmittäin kertoo jotakin:

https://www.stat.fi/til/tyti/2017/13/tyti_2017_13_...

Tarkoittaa karkeasti sitä, että -> 35 vuotiaiden työllisyysaste laskee tasolta 78 % joka on ihmeellinen asia.

- 55-64-v aste 62 %
- 45-54-v aste 42 %
- 65-74-v aste 11 %

Hyvin kokeneiden nousee, mutta potentiaalisten laskee ?

Tilastot puhdistuvat vuosi vuodelta, kun kokeneiden (eläkeläiset ja lähellä sitä) kaarti pienenee.

Työllisyysaste onkin mutkikkampaa matematiikkaa eikä vain tilastollinen luku itseisarvona palkka-arvoineen ja verotuksineen kokonaisuutena.

Panisin asiat kyllä kaikkiin mahdollisiin työllistymistä tuottaviin oikeisiin asioihin kuten painetta ay:lle ja EK:lle, miten tuo nuorten joukko sataisiin töihin ja työn opetteluun. Mutta erityisesti vastuulliseen kasvatukseen ja terveeseen elämään harjoittelutyön kannustamana.

Nyt ollaan hakoteillä vain tilastomaakareiden näkemyksin.

Polku voisi olla seuraava: jokaiselle nuorelle lähtien 15-v on osoitettava joku valvotetusti ohjattava työtehtävä- mikä tahansa, josta saa pienen korvauksen tilille-jokaiselle. Se on oppivelvollisuuteen kuuluva asia. Siitä se polku tehdään eteenpäin erilaisiin koulutus-työjärjestelmiin perustuen eikä EK:lla ja Ay:llä ole siitä pois pääsyä.

Käyttäjän harrivirtanen kuva
Harri Virtanen

Suurin ongelma onkin siinä, että hallitusohjelman laativat poliitikot, eivät taloustieteilijät. Poliitikkojen tehtävä on miellyttää kansaa, kun taas taloustieteilijöiden (ja vähän muidenkin tieteilijöiden) tehtävä on kertoa totuus. Sen vuoksi hallitusohjelma on sitä huttua mitä on - realismista yhtä kaukana kuin kuutamo maasta.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Saanko udella veikkaustasi siitä, miksi Kreikka joutui niin pahaan velkakierteeseen?

Käyttäjän harrivirtanen kuva
Harri Virtanen

Kyllä täällä udella saa. Ei se ole ollenkan kiellettyä nykyajan Suomessa!

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kulutusta ja tuotantoa pitäisi merkittävästi vähentää. Luonnonvaroja käytetään paljon enemmäään kuin ne uusiutuvat. Talouakasvu on täysin ristiriidassa kestävän kehityksen kanssa. Suomalaiset ovat jo osuutensa tämän vuoden varannoista kuluttaneet, eletään tulevien kustannuksella.
Eihän yhteiskunnan tavoitteena voi olla rahamäärän kasvattaminen!

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Väki lisääntyy, mutta kulutuksen pitäisi vähentyä?

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Pöytä olisi tyhjä joten millainen talouspoliittinen ohjelma tulisi olla mielestäsi? Konkretiaa kaipailen.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Ei koske meitä pientä eläkettä nauttivia. Meillä on aina lama riippumatta globaalista maailmantaloudesta.

Talouskuruilla on jäänyt vaiheeseen tuon laman kanssa. Jos maailman talous romahtaa kuten ennustetaan lienee yksi hailee miten paljon sitä velkaa on.

Toimituksen poiminnat