tmalinen

Ei, maailma ei muutu jatkuvasti paremmaksi

  • Lähde: OECD.
    Lähde: OECD.

Helsingin Sanomat julkaisi tänään toimittaja Heikki Aittokosken artikkelin, jossa argumentointiin, että:

”… elämä niin rikkaassa kuin köyhässä maailmassa on keskimäärin parantunut jatkuvasti. Silti tyytymättömyys – turhautuminen, jopa suoranainen raivo – on viime vuosina vallannut alaa.”

Väitteen tueksi esitettiin kavalkadi historiallisia tarkasteluja, jotka aivan oikein osoittivat mm. lapsikuolleisuuden laskeneen ja lukutaidon nousseen huomattavasti viimeisen kahdensadan vuoden aikana. Tämä johti toimittajan tekemään päätelmän:

”Mikään määrä tapahtunutta myönteistä kehitystä ei vähennä katkeruutta, joka seuraa, jos yhteiskunta koetaan epätasa-arvoiseksi tai jos sen koetaan muuttuvan epätasa-arvoiseen suuntaan.”

Kyse ei kuitenkaan ole epätasa-arvoisuuden kokemuksesta, kuten toimittaja kirjoittaa, vaan sen absoluuttisista muutoksista.

Tuloerot

On lähes kiistatonta, että markkinatalous on parantanut ihmisten elinolosuhteita merkittävällä tavalla viimeisten 200 vuoden aikana. Joissakin länsimaissa tilanne on kuitenkin alkanut jälleen huonontua.

Osoitamme Luonnonvarakeskuksen tutkijan, tohtori Leena Kalliovirran kanssa arvostetussa tieteellisessä aikakauslehdessä, Review of Income and Wealthissa, keväällä julkaistavassa artikkelissa, miten länsimaat ovat siirtyneet jälleen hyvin epätasa-arvoisen tulonjaon ja suurten tuloerovaihteluiden aikakauteen (vanhempi versio artikkelista löytyy täältä). Olimme tasaisemman tulonjaon aikakaudessa aina 1950 -luvun puolivälistä 1980 -luvun loppupuolelle asti.

Tuloksemme myös indikoivat, että Yhdysvallat vaikuttaa keskeisesti tuloerojen kehitykseen länsimaissa. Kun tuloerot Yhdysvalloissa nousevat, näyttävät ne nousevan myös muissa länsimaissa vuoden-parin viiveellä. Yhdysvaltojen tulo- ja varallisuuserot ovat tällä hetkellä ennätyksellisellä tasolla. Viime vuosikymmeniä myös keskiluokan ja köyhempien kotitalouksien palkkojen kehitys on pysähtynyt. Tuloksiemme mukaan nämä tarkoittavat, että tuloerot ovat olleet pakotettuja nouseman myös muissa länsimaissa, ehkä jopa globaalisti. Syynä Yhdysvaltojen vaikutukseen muiden länsimaiden tuloeroihin ovat todennäköisesti sen voimakas rooli sekä globalisaation että maailmanlaajuisien pääoma- ja työmarkkinoiden muutoksien taustalla.

Köyhyys ja elintaso

Jos tarkastellaan köyhyyden kehitystä maittain (ks. kuvio), huomataan että se on joissakin länsimaissa, globaalin kehityksen vastaisesti, jopa noussut. Näihin maihin kuuluvat mm. Belgia, Italia, Kreikka ja Suomi. Köyhyyden globaali aleneminen onkin tapahtunut ennen kaikkea kehittyvissä maissa, mikä on hyvä asia, mutta mikä todennäköisesti lohduttaa melko vähän länsimaiden kasvanutta köyhien joukkoa.

Yhdysvalloissa ollaan saavuttu tilanteeseen, jossa eliniänajanodote on alkanut laskea, alennuttuaan trendinomaisesti sitä ennen vuosikymmenien ajan. On huomionarvoista, että kuolleisuus näyttää kasvavan etenkin valkoihoisten keskiluokkaisten miesten keskuudessa.

Turhautuminen on ymmärrettävää

Toimittaja Aittokoski toteaa, että tasa-arvon kokemus yhdistetään Brexitissä ja Donald Trumpin valinnassa kyteneen protestiin, ja että protestoijat unohtavat mistä olemme tulleet. Toimittajan huolellisempi analyysi olisi kertonut, että protestille on länsimaissa ollut selkeä tilaus. Elinolosuhteet sekä tuloerot ovat muuttuneet huonommiksi monessa länsimaassa, etenkin 2000 -luvun alun jälkeen. Tämä ei ole kokemus vaan tilastollinen tosiasia. Syyllinen ei myöskään ole pelkästään veropolitiikka, vaan yllämainittu artikkelimme viittaa, että syyt ovat syvällä nykyisten yhteiskuntiemme rakenteissa.

Syitä käänteeseen kohti huonompaa selvitetään, mutta sen taustalla ovat todennäköisesti ainakin globalisaation hyötyjen epätasapainoinen jakautuminen, epäonnistuneet instituutiot sekä länsimaisten valtiollisten organisaatioiden (lähinnä keskuspankkien) voimakas puuttuminen markkinatalouden toimintaan. Epätasa-arvoisuuden kokemus näiden suurien tulo- ja terveyseroja kasvattaneiden voimien taustalla on toissijainen. Protestointi on ymmärrettävää.  

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

18Suosittele

18 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (49 kommenttia)

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Miten tuloerot voivat muuttua "huonommiksi?" Yritätkö sanoa, että kateus lyhentää keskiluokkaisten miesten elinikää länsimaissa? Ei silti, voihan se olla tottakin.

Käyttäjän tmalinen kuva
Tuomas Malinen

Joo, tuo "huono" on ehkä vähän kehno sanavalinta. "Epätasa-arvoisemmiksi" olisi parempi. Vaikutuksia tutkitaan.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

No miksi köyhimpien tulot eivät kasva? Onko tähän vastausta?

Itse voisin kuvitella saman tapahtuvan nyt suomessa. Sadattuhannet siirtotyöläiset matkaavat suomeen töihin. Heidän kilpailunsa pitää huolen matalan koulutustason ammattien palkkojen pysähtymisestä. Aivan riippumatta siitä mitä joku liitto vaatii palkankorotuksia. Ihmiset ja yritykset siirtyvät käyttämään halvempaa ja joustavampaa työvoimaa. Tämä näkyy jo suomessa ja se hyväksytään. Olisiko tämä selitys? Yhdysvalloissa ja kautta vauraampien maiden tämä on nyt kehityssuunta. Turvatussa asemassa olevat hyötyvät ja hyväksyvät tämän?

1950-1980 mainittiin tuossa. Siirtotyöläisyyttä oli toki silloinkin, mutta työpaikat kasvoivat erittäin nopeasti ja samanlaista kilpailua ei syntynyt kuin nyt hupenevista töistä.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Hyvä kirjoitus, jonka loppupäätelmä oli eksynyt arvailu.

Tuloerot johtuvat siitä, että kapitalismissa tulonjaosta päätetään yrityksissä. Vaikka tuottavuus kasvaa ja toiminta on kannattavaa ei tämä tarkoita millään muotoa sitä, että tuloksesta annettaisiin työntekijöille yhtään enempää. Mitään pakkoa siihen ei ole niin kauan kuin työntekijöistä ei tarvitse kilpailla.

Verotuksella ei voida tätä tuloeroa ratkaista, koska ansioverotuksessa ollaan jo kohtuus ylitetty ja pääomatulojen sekä yritysten voittojen verotusta ei voida korottaa pääomien kadon aiheellisessa pelossa. Pääoma liikkuu sutjakasti maasta toiseen, työvoima ei. Siksi tuloerot pakostakin kasvavat.

Ongelmaa pahentaa automaatio, joka vapauttaa pääoman yhä nenemmän työntekijöistä.

Markkinatalous ja kapitalismi eivät olekaan sama asia kuten yleisesti luullaan. Vain kapitalismi antaa tuotoksen vapaan jakopäätöksen pelkästään pääoman edustajille. Markkinatalous ei sitä edellytä. Se ei ota kantaa voitonjakoon yrityksissä mitenkään.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Suomessa markkinatalous lähentelee massiivisine yritystukineen Noam Chomskyn lausumaa klassikkoa:
A basic principle of modern state capitalism is that costs and risks are socialized to the extent possible, while profit is privatized.

Toki tämä ei tunnu koskevan pienyrityksiä. Mutta yleisesti vaikka kuinka saat yritystukia ja muuta, niin voitot menee suoraan omistajien fikkaan, mutta vaikkapa Talvivaaran tai aikanaan pankkien tapauksessa tappiot sosialisoidaankin sitten veronmaksajille.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Kyse näissä onkin rikollisesta toiminnasta. Suomessa aiemman laman pankkien pelastaminen oli selkeästi rikollinen prosessi, jossa olisi pitänyt monen joutua syytteeseen ja kiven sisään.

Riittää, kun perehtyy Islannin tapaan hoitaa pankkien ongelmat ja vertaa meidän tapaamme.

Jari Liedes

Juha, yritykset eivät tee sosiaalipolitiikka.

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Pittää kattoa tarpheeks kaukaa ja laajasti!

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Onkohan tuo tulonjako nyt noin yksioikoisesti katsottuna oikea mittari? Jos minulla on mukava asunto, saan kunnon ruokaa, käytettävissä on toimiva kulkupeli, saan hyvät terveyspalvelut, pystyn käyttämään kulttuurtipalveluita ja matkustelemaan, minun kannaltani on jokseenkin saman tekevää, jos jollakin on 10 000 tai 100 000 kertaa suurempi rahamäärä käytettävissään.

Tulonjaolla on tietysti huomattava merkitys silloin, kun yhden henkilön ylellisyysmenoista tinkimällä voidaan tuottaa hyvinvointia vaikkapa 10 000:lle, mutta silloin oleellista ei ole se, kuka niiden rahojen käytöstä päättää vaan se, millaisia päätöksiä hän tekee. Jos köyhän kehitysmaan diktaattori käyttää huomattavan osan maansa kansantulosta omaan ylellisyyteensä samalla kuin kansa kuolee nälkään ja tauteihin, se on paljon pahempi asia kuin jos jonkun firman omistaja kokoaa itselleen sikamaiset tulot, mutta maksaa kuitenkin ihan kelpo palkkoja.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Ongelmana on juuri se, että tulosten jaosta päättää liian harva, pahimmillaan yksi sijoittaja ja omistaja.

Tällainen henkilö tekee tyypillisesti vain itseään hyödyttäviä jakopäätöksiä muista piittaamatta. Tällainen järjestelmä on keskiaikaisen maaorjuuden moderni muoto. Siinä ei ole mitään mikä tulee hyväksyä ja vaieta, asia niin räikeä valuvirhe.

Hölmöintä on ajatella, että näin määrää jokin luonnonlaki. Enemmistön etujen polkemisen mahdollistaa vain väärä järjestelmä, jolle hankittu lain suoja.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala

"Tällainen henkilö tekee tyypillisesti vain itseään hyödyttäviä jakopäätöksiä muista piittaamatta. "

Kapitalismiin kuuluu se, että kuka rahoittaa toiminnan, se määrää toiminnasta.

"Siinä ei ole mitään mikä tulee hyväksyä ja vaieta, asia niin räikeä valuvirhe."
"Hölmöintä on ajatella, että näin määrää jokin luonnonlaki. Enemmistön etujen polkemisen mahdollistaa vain väärä järjestelmä, jolle hankittu lain suoja."

Mikä olisi se oikea järjestelmä? Se olisi arvokas tieto!

Tämä nykyinen järjestelmä on ollut maailmassa käytössä monilla järjestelmillä ja eläimillä kautta historian. Joitakin yksittäisiä poikkeuksia ehkä löytyy.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #10

Yrityksen toimintaa rahoittavat myös yrityksen työntekijät. He tekevät sitä joka päivä työllään, josta jää yritykselle voittoa, joka on aivan samanlaista rahoitusta kuin mikä tahansa muukin raha.

Yritystä perustettaessa laitetaan firmaan rahaa välttämätön määrä, jolla toiminta saadaan alkuun ja tuottavaksi.

En tunne yhtään yritystä, jota omistajat rahoittavat vuodesta toiseen, vaikka ole yli 40 vuotta yritysmaailmassa toiminut. Homma menee niin, että alun jälkeen yrityksen työntekijät tuottavat omistajille heidän elantonsa maailman tappiin ilman, että omistajien on sijoitettava mitään lisää omistaan.

Et ole yhtään perillä siitä miten yritykset toimivat reaalimaailmassa. Kun kysyt mikä on se korvaava järjestelmä niin tuohon on helppo vastata. Se on sellainen, jossa yrityksen tuotot jaetaan tasaisesti sijoittajien ja tylntekijöiden kesken. Ei tuo paljon ymmörrystä vaadi.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala Vastaus kommenttiin #25

"Et ole yhtään perillä siitä miten yritykset toimivat reaalimaailmassa."

Noinhan se menee kuten selitit. Ymmärrän hyvin.

"yrityksen tuotot jaetaan tasaisesti sijoittajien ja tylntekijöiden kesken. Ei tuo paljon ymmörrystä vaadi."

Onko sellaisia missään olemassa? Jo ei, niin sille lienee syy.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #26

Syy on se, että tällainen ahneus sallitaan lain voimalla. Niin kauan, kun tähän tyydytään, onkin täysin turhaa valittaa pienistä palkoista ja kasvavista tuloeroista tai työttömyydestä. Olemme itse nämä sallineet eli sallineet itsemme ryöväyksen harvojen ahneuden hyväksi. Kapitalismin vapaa mellastus toimii näin.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala Vastaus kommenttiin #27

"Syy on se, että tällainen ahneus sallitaan lain voimalla."

Minkä lain?

"Olemme itse nämä sallineet eli sallineet itsemme ryöväyksen harvojen ahneuden hyväksi. Kapitalismin vapaa mellastus toimii näin."

Tämä on hyväksi malliksi todettu tuhansien vuosien kokemuksella.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #28
Käyttäjän tmalinen kuva
Tuomas Malinen

Tätä pitää ajatellan trendinomaisesti. Jos tulerot kasvavat, se tarkoittaa että tulojen kasvusta yhtä suurempi osa kertyy yhä pienemmälle joukolle. Yleensä tällöin myös keskiluokka alkaa kutistua ja ennen pitkää terveyspalvelut käyvät liian kalliiksi yhä suuremmalle osalle väestöstä. Tämä on monin paikoin jo tapahtunut Yhdysvalloissa.

Suomessa asiat ovat vielä toistaiseksi kohtuullisella tolalla, mutta kaikkien pitäisi olla huolestuneita siitä, että nyt nousukaudellakin valtio joutuu ottamaan velkaa. Kun käänne suhdanteessa tulee, niin vakavat leikkaukset ovat vääjäämättä edessä.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Mitä se yhä pienempi joukko tekee sillä keräämällään rahalla? Onko se pois kierrosta?

Käyttäjän tmalinen kuva
Tuomas Malinen Vastaus kommenttiin #11

Ei varsinaisesti, mutta ostovoima on silloin harvempien käsissä. On myös kohtuullisen selkeitä tutkimustuloksia siitä, että rikkaat säästävät enemmän. Siinä mielessä raha jopa tietyllä tapaa on pois kierrosta.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #19

Mutta eikö sen ostovoiman käyttö käänny muiden toimijoiden tuloiksi ja onko se säästäminen säästämistä sukanvarteen vai rahojen käyttämistä investointeihin?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #21

Rahan kertyminen harvempiin käsiin ei taida siirtyä muiden tuloiksi. Nyt Suomessa investoidaan lähinnä rakentamiseen ja asuntoja ostetaan velaksi ja velkaantumisesta ollaan huolissaan. Jotkut tästäkin kyllä tienaa.

Käyttäjän vantaaliittyyennemminkeravaankuinhelsinkiin kuva
Petri Muinonen Vastaus kommenttiin #19

Jos positiivista puolta haluaa tuloerojen kasvusta etsiä, se lienee tämä:
Rikkaiden säästämisen kautta "pois kierrosta" olevat pääomat vaikuttavat inflaatiota hillitsevästi, etityisesti näinä keskuspankkien harjoittaman laajan QE:n eli siis rahamäärän lisäämisen aikakausina.

Ilman globalisaatiota tälle tasolle tuskin olisi päästykään/jouduttukaan: lähes kivettyneet, liikkumattomat pääomat makaavat yritysten ja rahastojen taseissa, tuovat osingot kotiin ja yksittäisen rikkaan omistajan ei tarvitse niihin kajota käyttöpääoman saamisen tarpeessa (ja en tarkoita tässä vaateostoksia, vaan esim. muutama kymmenen tai sadan miljoonan yrityskauppoja)

Pienemmissä talouksissa "suuret ostokset" laittavat rahaa kiertoon merkittävämmällä tavalla talouden kokoon nähden ja ovat inflaation siemen. Yrityskaupatkin merkitsevät monesti investointeja mm. tuotantokoneistoon tai henkilöstöön, joko suoraan tai kohteen paloittelun jälkeen palasten ostajien toimesta. Globaalissa maisemassa ja jo kierrossa olevan rahamäärän ollessa suuri inflaatio vaatisi kovaa kysynnän kasvua - ja kuluttajia tuskin kyetään enää huomattavasti kovempaan laukkaan ruoskia, vaikka kuinka mainostettaisiin.

Kenties päätelmissä menen hieman ylipuolelle... mutta oikaiskaa, jos pahasti meni metsään. Oppimassa täälläkin ollaan

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala

"kaikkien pitäisi olla huolestuneita siitä, että nyt nousukaudellakin valtio joutuu ottamaan velkaa."

Mielestäni velka ei ole yhtä paha kuin kansan tarvitsemien terveyspalvelujen myyminen voittoa tavoitteleville ulkomaisille yhtiöille. Se on se Yhdysvaltojen huonon mallin polku.

Joku viisas on joskus mainostanut, että valtion velkaa ei tarvitse maksaa takaisin. Siksi se on "huoleton juttu".

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #12

"Joku viisas on joskus mainostanut, että valtion velkaa ei tarvitse maksaa takaisin".

Onko se viisas ja pitääkö väite paikkansa, on sitten toinen juttu. Yleensä ottaen sellaisen velallisen, jonka maksukykyyn luottaan, ei tarvitse maksaa velkaansa ellei velkojalla ole rahan tarvetta ja velallinen maksaa korot.

Epäilen, että se viisas oli se sama tyyppi joka sanoi, että valtio ei voi mennä konkurssiin, koska sillä on verotusoikeus. Kuitenkin useampi kuin yksi valtio on mennyt konkurssiin ja niin olisi mennyt Kreikkakin, jos se olisi sallittu.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala Vastaus kommenttiin #14

>"Joku viisas on joskus mainostanut, että valtion velkaa ei tarvitse maksaa takaisin".

"Onko se viisas ja pitääkö väite paikkansa, on sitten toinen juttu."

Jep. Mutta MTV-totuusmedia näin esittää professorin ja Nobel-maininnan kera:

"Valtion ei tarvitse maksaa velkojaan pois, Suomen valtion lainanotosta vastaavan Valtiokonttorin rahoituspäällikkö, taloustieteen Nobel-voittaja ja maailmanpolitiikan professori kertovat."
"Suomen valtion lainanotosta vastaavan Valtiokonttorin rahoituspäällikkö Mika Tasa vahvistaa Krugmanin väitteen. Periaatteessa valtion ei tarvitse maksaa ottamiaan lainoja pois koskaan."
https://www.mtv.fi/uutiset/talous/artikkeli/suomel...

Kyse on uskottavuudesta kykyyn maksaa velka. Moni kansalainenkin on julmetusti velkaa, mutta pankki uskoo takaisinmaksuun. Silloin se on "normaalia".
Toki siinä on riskinsä, jos korkotaso nousee tai velkoja alkaa vaatia rahojaan..

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #15

Olennaista taitaa todella olla se, mitä tuo lausahdus sisällään pitää ja mitä se ei pidä.

Niin pitkään, kun velanmaksukykyyn uskotaan, velkaa ei tarvitse maksaa. Mutta se ei tarkoita sitä, että velkaa voisi jatkuvasti kasvattaa. Velanottoa ei siis voi käyttää jatkuvana tulolähteenä (ellei kansantuote kasva velanoton tahdissa). Siinä ei huomioida sitä, että jos korkotaso nousee, velanhoitokulut nousevat vastaavasti. Velan määrään sisältyy siis korkoriski. Jäljelle jää oikeastaan vain toteamus, että maksukykyisellä velallisella voi olla velkaa. Olipa se velallinen sitten valtio tai joku muu.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #12

Valtionvelkamme on kyllä maksettava pois, koska emme voi painaa euroja itse.

USAn kohdalla tilanne toinen. Maa painaa tilirahaa tuhansia miljardeja tyhjästä aina tarvittaessa. USAn tai Kiinan ei tarvitse velkojaan maksaa koskaan. Kukaan ei niiltä lähdee mitään perimään. Tämä ei mahdollista Suomelle.

USAn velat ovat jo ylittäneet sen kyvyn maksaa niitä takaisin.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala Vastaus kommenttiin #30

"Valtionvelkamme on kyllä maksettava pois, koska emme voi painaa euroja itse."

Tästä olen erimieltä sun kanssa ja siis samaa mieltä asiantuntijoiden kanssa.
Mullakin on velkaa, ei sitä pois tarvitse maksaa, paitsi jos haluaa olla velaton. Kunhan maksaa korot, niin kaikki on ok.

Käyttäjän Taksari kuva
Jani Pulkki Vastaus kommenttiin #30

EKP ostaa, siis Suomen Pankki, valtion velkaa enemmän kuin mitä valtio lainaa.. Joten kun valtio omistaa SP:n niin kuka on silloin velkaa ja kenelle

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus Vastaus kommenttiin #30

J.H:"Valtionvelkamme on kyllä maksettava pois, koska emme voi painaa euroja itse."

Kun itselläni näin 60v edelleenkin hieman hukassa tämä rahatalous, niin voisiko joku itseäni viisaampi sitä minulle hieman selvittää. Kun välillä saanut sen käsityksen, että rahaa vaan "tulee", kun joku hakee lainaa, niin ei sitä rahaa pankilla olekaan, vaan se kirjataan jonnekin ja sitten se vaan tulee "jostain ilmasta", eikä se mitään oikeaa paperirahaa olekaan.
Eikös me nyt voitaisi vaikka puolet tosta >100miljardista kirjata paperille ja sitten maksetaan. Noin toimien säästettäisiin mahdollisissa korkokuluissa.
Toisaalta taas..jos korkotaso negatiivisella, niin sitten siinä häviää, kun ei ole lainaa.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Mielestäni ihmisten tyytymättömyys on täysin aiheellista; Poliittinen päätöksenteko on halvaantunut niin, Suomessa, EU:ssa kuin USA:ssakin, eikä yhteiskunnalle tarpeellisia reformeja pystytä tekemään.

Ja jos "uudistuksia" tehdään, ovat ne poliittisia sulle-mulle-jakoja, kuten sote Suomessa ja Tax-reform USA:ssa.

--

Keskuspankkien rahaelvytys valuu rikkaiden taskuihin, eikä sille ole loppua näkyvissä. Onpa rahaelvytystä sanottu jopa "rikkaiden perustuloksi" ("basic income for the rich"), eikä siis todellakaan aiheetta.

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi

Pelkkä talouden tarkastelu ei yksin riitä. Esim. odotetun elinikäodotteen lasku saattaa hyvin olla monitekijäinen, jota ei oikein saada selville ilman monimuuttujatarkasteluja. Todennäköinen syy sille ei ole yksin terveyspalveluiden saatavuus vaan enemmänkin yhteiskunnan suunnalta tullut epävarmuus, joka heijastelee psyykkisiin tekijöihin. Kun epävarmuus rassaa niin siitä on myös seurauksia fysiologisiin sairauksiin, kuten syöpä, sydän- ja verisuonitaudit ja tietenkin itsemurhat.

Muistan joskus saaneen käsiini ekologisen tutkimuksen, jossa oli seurattu yksilöiden elinkiertoa ja eloonjääviyttä, kun oli altistettu poikasvaiheessa erilaisille stressitekijöille. Siinä kävi selvästi esille tämä sama ilmiö, että epävarmuus luo epävarman tulevaisuuden. Yksin hyvä elintaso ei aina korjaa tilannetta. USA:ssa tietenkin ikäluokat, jotka ovat syntyneet 50-70-luvuilla saivat lapsuudessaan sellaisen lyijykuormituksen autojen pakokaasujen mukana, että eipä ole syytä ihmetelä kuolleisuuden kasvua.

Mutta todennäköisesti ihmiskunta ehtii tuhoamaan itsensä ennenkuin tuloerot kasvavat tappiinsa. Jotenkin tulee mieleen, että elokuvan MAD MAX tulimyrksy on mahdollisin tulevaisuuden kuva, jotka koskaan on valkokankaalla esitetty.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Eikös meilläkin ole tuloerot pienentyneet yhden, kymmenen ja viidenkymmenen vuoden aikajänteellä? Tilastoja pitää lukea hyvin älyllisesti epärehellisesto jos haluaa väittää tuloerojen meillä kasvaneen.

Hassua kun mainitsit sanan "absoluuttisesti". Absoluuttisesti meillä on ollut köyhyyttä joskus sotien jälkeen. Absoluuttisesti myös pienituloisimpien asiat ovat vuosi vuoden perään paremmin, ei huonommin. Suhteellinen köyhyys taas on mielenterveyden häiriö eikä oikea ongelma.

Juha Kuittinen

Ilman jonkinasteista hyvinvointivaltiomallia markkinatalous ei toimi tehokkaasti.

Ihminen tarvitsee mm. terveydenhoidollisia, sosiaalisia, koulutuksellisia palveluita. Jos päämäärä esim. terveyspalveluissa on vakuutuspohjainen yksityinen terveyden/sairaanhoito niin kustannukset nousevat monille ylitsepääsemättömiksi. Tämä puolestaan lisää terveydellisistä syistä johtuvaan köyhyyteen ja elinajanodotuksen laskuun.

Julkista sektoria tarvitaan edelleenkin ym. asioita hoitamaan- Eikä Yhdysvaltoja tarvi, joka asiassa apinoida.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Markkinatalous ei tarkoita muuta kuin sellaista tuotantomallia, jossa tarjonnan määrä ja laatu noudattelee kysyntää.

Markkinatalous ei liity automaattisesti edes kapitalismiin eikä kumpikaan yksityiseen omistukseen. Kaikki nämä ovat toisistaan irrallisia ilmiöitä.
Kiinassa esimerkiksi toimii valtion kapitalismi ja markkinatalous. Omistukset ovat edelleen paljon yhteiskunnalla.

Vastaava systeemi on Singaporessa, jota moni ei edes tiedä vaan luulee maata pikku Amerikaksi. Singapore oli malli Kiinalle jo 70-luvun lopusta alkaen. Talouselämän omistukset ovat edelleen paljolti valtiolla. Se ei estä tehokasta toimintaa ja markkinavetoisuutta. Ero on länteen vain siinä keiden taskuun voitot menevät, harvojen vai kansakunnan possuun.

Juha Kuittinen

Kapitalismilla viitataan yleensä taloudelliseen järjestelmään, jossa melkein kaikki on yksityisesti omistettua ja missä kaikki sijoitukset, tuotanto ja tuotteiden hinnoittelu ja palvelut päätetään markkinatalouden kautta.

Idässä on kuvaamiasi valtioita mutta suomessa verovaroin tuettavat julkiset palvelut tasaavat tuloeroja ja menevät kansakunnan possuun.

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus Vastaus kommenttiin #37

J.K:"..mutta suomessa verovaroin tuettavat julkiset palvelut tasaavat tuloeroja ja menevät kansakunnan possuun."

Noin mielenkiinnosta, kun en muista että missään olisin nähnyt mitään lukuja. Eli, kun jokainen varmasti tietää, että joutuu myös maksamaan näistä julkisista palveluista, niin löytyykö mistään mitään lukuja miten paljon nämä julkiset palvelut tuottavat vuositasolla hilloa? Siis "tuotolla" tarkoitan ihan suoraan laskutettavia euroja, en sitä kuinka paljon laskuttavan henkilön tuntipalkka on sitä laskua kirjoittaessa ja paljonko sähköä kului jnejne.

Juha Kuittinen Vastaus kommenttiin #39

Tarkoitan kansakunnan possulla hyvinvoinnin kautta tulevaa pääomaa.

Ei talous pyöri, jos porukka ei pääse esim. hoitoon köyhyytensä vuoksi, josta voi seurata esim. ikuinen työkyvyttömyys ja se ei varmaan sitä "possua" lihota.

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus Vastaus kommenttiin #40

Jeps. Minä pompin jo eri urille..eli kysymykselläni ei vissiin mitään isompaa yhteyttä omaan pohdintaasi. Kunhan aloin miettiä, että millasen potin nämä "kunnan byrokraatit", poliisit, lupaviranomaiset, kaavoitus....jnejne, tuottavat vuositasolla. En muista että olisin missään mitään lukuja nähnyt.

Mitä sitten talouden pyörmiseen sun muuhun tulee, niin jossain näkyi jotain ihan ihme lukuja. Seitsemän ihmistä vs. ~2milj.
"Tilastokeskuksen erikoistutkija Törmälehto laski Seuran pyynnöstä arvion Suomen vähävaraisimman 40 prosentin maksamista tuloveroista. Vaikka vähävaraisten verotusta yleisesti pidetään kevyenä tai jopa ultrakevyenä, arvion mukaan nämä vajaat kaksi miljoonaa suomalaista maksoivat tuloveroja vuonna 2013 hieman yli viisi miljardia euroa euroa."
"Samana vuonna Suomen seitsemän miljardööriä maksoivat tuloveroja ansio- ja pääomatuloistaan yhteensä hieman alle kahdeksan miljoonaa euroa."

Onko oikein vai väärin, en tiedä. Toki pikkasen vituttaa, kun omasta alta 600€n kuukausi"tulosta" halutaan viedä 5%. Voin toki olla katkera, kateellinen, mitä hyvänsä, mutta jotenkin tuntuu ettei nallekarkit mene tasan tässä elossa.

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko

Hyvä kirjoitus Tuomas Maliselta jälleen. Minua pisti silmään melko tuore Tilastokeskuksen julkaisu. Vuoden 2007 jälkeen yksityisellä puolella palkat ovat notkahtaneet talouslaman takia, mutta valtiolla on käynyt päin vastoin ja keskipalkat ovat nousseet aiempaa voimakkaammin. Kuntasektorillakin palkkehitys on vaimentunut. Mistä johtuu valtion keskipalkkojen tilastollinen nousu?
Löytyy täältä:
http://findikaattori.fi/fi/13

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Olisiko se sitten hyvä, että tuloeroja ei olisi lainkaan?
Eli siis työn tuottavuudella ja tuloksen laadulla, tiedolla, taidolla ja vastuulla ei olisi merkitystä palkanmuodostukseen?
Eikä kellään olisi ylimääräistä pääomaa vaikka sijoitettavaksi uusien älylaitteiden tai lääketieteellisten hoitojen kehitykseen.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Tuomas Malinen mainitsee eriarvoistavan kehityksen yhdeksi syyksi epäonnistuneet instituutiot ja että syyt ovat syvällä yhteiskuntien rakenteissa.

Eriarvoisuutta luovasta insituutiosta esimerkkinä sanoisin osakeyhtiön. Ehkä alkuaikoina osakeyhtiöllä lie ollut tiettyjä etuja (suurentuvat yksiköt, pääomien koonti niitä varten ym) mutta sittemmin osakeyhtiöt ovat karanneet omille teilleen, ovat läpinäkymättömiä, omavaltaisia, epädemokraattisia, tuloerojen luontikoneisto jne.

Kirjassa Miksi maat kaatuvat puhutaan sisäänottavista ja ulossulkevista instituutioista, mikä ratkaisee talouden ja maan säilymisen. Osakeyhtiö jos mikä on ulossulkeva.

On tosi kuvaavaa että läntisten yhteiskuntien eliitit eivät vähääkään tutki osakeyhtiön olemusta. Peittelevää epätiedettä.

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen

Osakeyhtiö yhtiömuotona on lie OK, mutta ongelma on se, että ne peliriippuvaiset, joille Lotto ja Toto ovat liian rahvaanomaisia, ottavat osakkeet vedonlyöntikohteekseen. Osakeomistus ei enää sitouta yhtiöön, kuten sen ideaalitilanteessa pitäisi.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Osakeyhtiön myötä vallankäyttö yhteiskunnassa ("äänioikeus") on palautunut varallisuusperusteiseksi. Demokratia, poliittiset vaalit ovat kuin saippuasarja tv:ssä tai Colosseum muinaisessa Roomassa.

Käyttäjän vantaaliittyyennemminkeravaankuinhelsinkiin kuva
Petri Muinonen

Erikoista, että tutkija päätyy oikaisemaan toimittajan tulkintoja blogialustalla. Voitko hieman valaista, miksi ajattelet tämän oleva siihen mitenkään hyödyllinen foorumi? Vai oletko käyttämässä muitakin kanavia?

Käyttäjän tmalinen kuva
Tuomas Malinen

Nopein kanava. Lehden, esim. mielipideosaston kautta tapahtuvassa oikaisussa myös menee kauan, eikä se tavoita suurtaa osaa somesta. Tämän enempää ei ole tarkoitukseni asiasta kirjoittaa. Olemme toimittajan kanssa todenneet, että kritiikki oli paikallaan.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Maailma kyllä muuttuu koko ajan paremmaksi, mutta se ei tarkoita sitä, että se muuttuisi aina ja tasaisesti paremmaksi kaikille yksilöille tai edes kaikille valtioille. Kehitys on epätasaista ja poukkoilevaa mutta vääjäämätöntä kuten keskilämpötilan nousu kesää kohti mentäessä.

Käyttäjän tmalinen kuva
Tuomas Malinen

Tämähän on se keskeinen kysymys. Yhdysvalloissa tuloerot ovat kasvaneet 1980-luvulta lähtien ja terveyserot 2000- tai ainakin 2010-luvun alusta lähtien. Länsimaiden ulkopuolella kehitys parempaan suuntaan on sen sijaan jatkunut koko ajan. Se ei kuitenkaan poista sitä tyytymättömyyttä, mitä länsimaissa saatetaan kokea.

Käyttäjän HenriJrvi kuva
Henri Järvi

Helsingin Sanomat rakennettiin aikoinaan kansalaisvaltion idealle

ajatukselle että kun raha ja ideat liikkuvat vapaasti yhteiskunnassa, ja niitä on kaikkien käytössä tasaisesti

ne hyödyntävät lopulta kaikkia, eli tätä yhteiskuntaa

silloin Erkon aikaan

mutta tämä nykyinen taas

Herliinin Sanomat, vai pitäiskö sanoa Berliinin Sanomat

se ratsastaa mennellä aatteella mutta tuottaa liberaalikapitalismin, eli kansallisvaltion kaatamisen tähtäävää sanomaa

ja pönkittää pöhöttyneen omistajansa egoa

Toimituksen poiminnat