*

tmalinen

Taantuma lähestyy

  • Kuvio 1. Kuluttajien ja rahoitussektorin ulkopuolisten yritysten luotot suhteessa BKT:hen. Lähde: GnS Economics ja St. Louis Fed
    Kuvio 1. Kuluttajien ja rahoitussektorin ulkopuolisten yritysten luotot suhteessa BKT:hen. Lähde: GnS Economics ja St. Louis Fed
  • Kuvio 2. Vuotuinen muutos kaupanalan ja teollisuuden lainojen normalisoidussa kasvussa. Lähteet: GnS Economics ja St. Louis Fed
    Kuvio 2. Vuotuinen muutos kaupanalan ja teollisuuden lainojen normalisoidussa kasvussa. Lähteet: GnS Economics ja St. Louis Fed

Suomessa on koko kevään iloittu talouden parantuneesta suhdanteesta. Vientiyritysten tilauskirjat ovat paisuneet ja kuluttajien luottamus on kasvanut. Kaikki näyttää toisin sanoen hyvältä.

Kun perspektiiviä siirretään maailmantalouteen, aukeaa täysin toisenlainen kuva. Yhdysvalloissa nousukausi on kestänyt jo kahdeksan vuotta, mikä on kolmanneksi pisin nousukausi toisen maailmansodan jälkeen. Kiina on elvyttänyt talouttaan voimakkaalla luottoekspansiolla vuodesta 2009 lähtien, mikä on nostanut yksityisen velan määrän huolestuttavan korkealle tasolle.

Koska Yhdysvaltojen ja Kiinan yhteenlaskettu pääomatuotanto vastaa tällä hetkellä noin 40 prosenttia koko maailman investoinneista, on niiden rooli maailmantalouden moottoreina kiistaton. Kiinan ja Yhdysvaltojen talouksien tarkempi tarkastelu antaakin aihetta huoleen noususuhdanteen jatkumisesta.

Yhdysvaltojen ikääntynyt nousukausi

Pitkään jatkuneen nousukauden vaiheen määrittelyssä luoton määrän muutoksilla on keskeinen rooli. Luoton määrän kasvu kertoo yritysten investointien ja kuluttajien kulutuksen kasvusta. Luoton määrän väheneminen puolestaan ennakoi vähenevää kulutusta ja tuotantoa. Muutokset yksityisessä luototuksessa ja velassa ovatkin keskeisiä suhdanneindikaattoreita.

Kuviossa 1 on esitetty kuluttajien ja rahoitusalan ulkopuolisten yritysten luottojen määrä suhteessa BKT:hen Yhdysvalloissa. Se kertoo, että kummatkin ovat yli aikaisemman huippunsa.

Luottopulssi kertoo uusien luottojen kasvun muutoksesta suhteessa taloudelliseen toimeliaisuuteen, eli bruttokansantuotteeseen. Jos luottopulssi on negatiivinen, yritykset ovat supistamassa tuotantoaan. Kuluttajien negatiivinen luottopulssi puolestaan kertoo muutoksesta kohti vähäisempää kulutusta. Luottopulssi toimii hyvänä suhdanneindikaattorina etenkin noususuhdanteen lopussa, jolloin velan määrä on korkea, ja taantumissa, jolloin velan määrä on matala.  

Kuviossa 2 on esitetty Yhdysvaltojen yksityisen sektorin velkojen tärkeän alakategorian, kaupanalan ja teollisuuden luottopulssi. Taantuman ulkopuolinen kaupanalan ja teollisuuden luottopulssi on Yhdysvalloissa negatiivisimmillaan 27 vuoteen. Historialliseen aineistoon perustuva tarkastelu puolestaan kertoo, että nousukausien lopussa kaupanalan ja teollisuuden luottopulssi on kääntynyt negatiiviseksi kolmesta kuuteen kvartaalia ennen taantuman alkua (finanssikriiseissä, kuten vuonna 2008, luottopulssi kääntyy negatiiviseksi yleensä vasta kriisin alettua). Nyt luottopulssi on ollut negatiivinen viime vuoden kolmannesta kvartaalista lähtien. Historialliseen aineistoon perustuva tarkastelu toisin sanoen ennakoi taantuman alkua Yhdysvalloissa seuraavien kahden kvartaalin aikana.

Kiina tien päässä

Kiinan hidastuneen talouskasvun taustalla ovat sen massiiviset tuottamattomat investoinnit. Virallisia BKT-lukuja käyttäen investointien ja tuotannon kasvun suhde (incremental capital-output ratio, ICOR) oli viime vuonna 6,9, kun se vuonna 2007 oli 2,9. Tämä tarkoittaa, että tuotannon lisääminen yhdellä juanilla vaatii noin seitsemän juanin verran investointeja. Tuottavuuskasvu on myös selkeästi hidastunut. Kun Kiinan kokonaistuottavuus kasvoi keskimäärin 2,9 prosentin vauhtia vuosien 2000 ja 2007 välillä, vuosien 2009 ja 2016 välillä se kasvoi enää 0,13 prosentin vauhtia (ks. The Conference Board: alternative TFP measure for China). Vuosina 2015 ja 2016 kokonaistuottavuus jopa laski 2,3 ja 1,6 prosentilla.

Tuottavuuskehityksen hidastuessa Kiinan viranomaiset käynnistivät velkaelvytyksen talouskasvun ylläpitämiseksi. Velan määrä Kiinassa kasvaa tällä hetkellä lähes kolme kertaa nopeammin kuin tuotanto. Luottoluokittaja Moodysin Investor Service on arvioinut Kiinan varjopankkisektorin kooksi 8,5 biljoonaa dollaria. Tämä huomioiden Kiinan yksityisen velan määrä suhteessa BKT:hen olisi lähes 300 %, mikä on pelottava luku kehittyvälle taloudelle. Kiinan velkavetoinen kasvumalli onkin tulossa tiensä päähän. Tällä tulee olemaan suuria vaikutuksia maailmankauppaan sekä arvopaperimarkkinoihin.

Poliittinen pääoma ja keskuspankkien toimet

Vaikka sekä Yhdysvalloissa että Kiinassa on selkeitä merkkejä talouden kääntymisestä kohti taantumaa, nousukauden jatkumiseen on investoitu valtavasti poliittista pääomaa. Yhdysvalloissa presidentti Trump on ottanut kunniaa osakemarkkinoiden noususta, Yanet Jellen (keskuspankin johtaja) yrittää epätoivoisesti nostaa korkoja ennen seuraavaa taantumaa, ja Kiinassa kommunistinen puolue yrittää viivyttää taantumaa vähintään syksyn puoluekokoukseen asti.

Maailman keskuspankit ovat myös todennäköisesti hyvin tietoisia luomastaan arvopaperimarkkinoiden kuplasta. Jos arvopaperimarkkinat romahtaisivat, keskuspankkien rahapoliittiset poikkeustoimet (nollakorko ja määrällinen keventäminen, QE) joutuisivat tiukan tarkastelun alle. Tämän vuoksi keskuspankkiirit ovat todennäköisesti valmiita tekemään lähes mitä tahansa romahduksen välttämiseksi. Esimerkiksi Japanin ja Sveitsin keskuspankit ovat aktiivisesti ostaneet osakerahastoja ja osakkeita, mikä voidaan tulkita yritykseksi estää osakemarkkinoiden korjausliike tai romahtaminen. Ei olekaan mitään takeita, etteivät keskuspankkiirit voisi turvautua vielä epätoivoisempiin keinoihin, kuten (suoraan) setelirahoitukseen ja/tai rahan ”helikopteripudotuksiin” taantuman uhatessa.

Pitkällä aikavälillä markkinat kuitenkin voittavat keskussuunnittelun. Mikään määrä keskuspankkien luomaa keinotekoista (ei-markkinaehtoista) likviditeettiä ei voi sanella markkinahintoja kuin väliaikaisesti. Kun markkinoiden usko valtiojohtoisiin arvostustasoihin loppuu, hinnat palautuvat reaalitalouden tuotto-odotuksien ja riskien määrittelemälle tasolla. Nykytilanteessa se tarkoittaa massiivista maailmanlaajuista deflaatiota.

Kaikki on siis valmiina suureen globaaliin markkinaromahdukseen, josta GnS Economics maaliskuussa varoitti. Taantuman ja/tai romahduksen alkamisen ajankohdan ennakointi on kuitenkin poikkeuksellisen vaikeaa, koska Kiinan viranomaiset ja keskuspankkiirit näyttävät päättäneen jatkaa markkinoiden tukemista katkeraan loppuun asti.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

13Suosittele

13 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Helsingin pörssin OMX-indeksi näyttää kivunneen 10000 tienoille ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2008. Alimmillaan, vuonna 2009, se käväisi lähellä 4000:ää.

Vielä pitää siis myydä osakkeet hyvään hintaan tavallisille tallaajille ennen kuin taantuma voidaan julistaa virallisesti alkaneeksi.

Varautukaa siihen, että pankit ym. tahot alkavat suositella osakkeisiin sijoittamista.

Käyttäjän vinettoa kuva
Juhani Penttinen

Tukholman pörssiin listautui tänään viisi firmaa. Sekin on merkki siitä että kurssit ovat aika korkealla jo.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Voi harmi. Sittenpä ei olekaan monella vara äänestää Kokoomusta 2019.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Ei se haittaa. Niin kauan kun Perussuomalaiset saa alle 50% äänistä, sama politiikka jatkuu.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Tämä Tuomas Malisen teksti kannattaa lukea vaikka kahteen kertaan.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Taloustiede on niin hämäävää, että siitä voi repäistä ties minkälaisia otsikoita. Joitain tärkeitä pointseja on tarkasteluajan jakso sekä skaala. Tässä puhutaan maailmantaloudesta ja sen sykleistä jotka voi nähdä vääjäämättöminä läpi historian. Siksi näyttäisi siltä että olisi seuraavan notkahduksen aika joka näin Suomen vinkkelistä on huonompi juttu koska valmiudet selviytyä siitä ovat kehnot. Suomella taas kun ovat omat syklinsä ja harvemmin mennään loputtomiin alas josta viime aikojen hyvät uutiset kertovat mutta näin valtio vs. maailmantalous akselilla voi käydä Kreikat ja valtio voi jopa defaultata, mennä konkurssiin ...

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Yksityiseen ja julkiseen velkaantumiseen sekä keskuspankkien likviditeettilisäykseen perustuva "nousukausi" alkaa tulla päätökseensä.

Keskuspankkien normalisointitoimenpiteet todnäk. epäonnistuvat ja päädyttäneen entistä epätoivoisempiin toimenpiteisiin Japani-tyylisesti.

Loppu alkaa olla lähellä mikäli Fed aloittaa uudelleen määrällisen kevennyksen (QE4).

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Minulla on tähän vain seitsemän sanaa:

Eikö kukaan ajattele julkisen sektorin pienipalkkaisia naisia?

Käyttäjän petterihiienkoski kuva
Petteri Hiienkoski

"...Kiinan viranomaiset ja keskuspankkiirit näyttävät päättäneen jatkaa markkinoiden tukemista katkeraan loppuun asti."

Eikös euroalueella ole tismalleen sama strategia?

Kysyisin blogilta osaisiko hän arvioida, mikä on radikaalien ympäristöinvestointien ja päästövähennystavoitteiden osuus heikkenevään tuottavuuskehitykseen Kiinassa, USA:ssa ja EU:ssa?

Kiinnostaa myös se, mitkä ovat Venäjän talouden näkymät pitkällä tähtäimeillä kun sitä paljon puhuttua romahdusta, jonka piti olla ihan "nurkan takana", ei ole tullutkaan.

Käyttäjän tmalinen kuva
Tuomas Malinen

Noiden päästövähennysten ja ympäristöinvestointien vaikutuksista minulla ei ole tietoa. En ole törmännyt tutkimuksiin, mutta varmasti niitä joitain on.

Venäjän talouden suuntaa on paha arvioida. Romahdus toki tuli, mutta se oli pienempi kuin pelättiin/toivottiin. Huomattava osa Venäjän reserveistä paloi talouden pelastusoperaatiossa, joten seuraava rysähdys voi tehdä pahempaa jälkeä. Venäjä on kuitenkin myös talouspolitiikassaan aina melko arvaamaton. Ehkä talousuudistusten vauhti jälleen kiihtyy. Se jää nähtäväksi.

Timo Hotti

Taantuma tosiaankin taitaa olla korteissa, joskin ajoitus on setelipainon vuoksi todella vaikea ennustaa. Yleensä kai noutaja on tullut puolen vuoden päästä tuottokäyrän kääntymisestä. Kiinassa käppyrä on jo lähes täysin nurinperin sekä bondeissa...

http://yield.chinabond.com.cn/cbweb-pbc-web/pbc/mo...

... että SHIBOR-koroissa

http://www.shibor.org/shibor/web/AllShibor_e.jsp

Myös jenkkien tuottokäyrä on litistymässä aika hyvää vauhtia. ECRIn leading-indikaattorit povaavat USAaan taantumaa ensi vuoden alussa. Eurooppa seuraa sitten muutaman kuukauden viiveellä. Siihen asti eikun kippis ja hölökynkölökyn...

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala

Suomella olisi mm. venäjällä monella alalla vaikka miten valtavat markkinat touhuta kaikenlaista, mutta ei oikein voi kun isot kieltää ja muutenkin itämaa jänskättää. Vaihtoehtoja olisi talouskurimukseen, jos sitä oikeaa tahtoa vain olisi.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Mitä nopeammin se rinnakkaisvaluutta saadaan Suomessa liikkeelle sitä vähemmän laineet heilauttaa.

Onko muuten väitteelle näyttöä..siis reaalihinnoista. Millä perustellaan reaalihinta maailmassa missä kaikkialla on vuosisatoja ollut keinotekoista arvottamista?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Erinomaisen tärkeä aihe josta ei haluta keskustella.

Jyrki Paldán

"Pitkällä aikavälillä markkinat kuitenkin voittavat keskussuunnittelun."

Tuohan on väärä dikotomia.

Markkinat toimivat aina muualta säädettyjen raamien piirissä, jopa minarkistien märissä unissa. Silloinkin nimittäin ainakin keskusjohtoisen valtion takaama omistusoikeus määrittelee pakkovaltaisesti miten markkinat toimivat. Eikä kysymys omistusoikeudestakaan ole koskaan yksiselitteinen ja selkeärajainen, kuten immateriaoikeuskysymykset ovat kärjistetysti ja selkeästi osoittaneet. Kaikki markkinat ovat siis aina enemmän tai vähemmän "keskussuunniteltuja". Ne ovat harmaan sävyjä, eivät mustaa tai valkoista. Ja hyvä niin, sillä ilman keskussuunniteltua sääntelyä markkinathan hyödyntäisivät (ja hyödyntävät edelleenkin siellä, missä keskussuunniteltua sääntelyä asian suhteen ei ole) varsin laajalti esimerkiksi lapsityövoimaa.

Toinen asia tietysti on kuinka hyödyllistä tuo keskuspankkien antama tekohengitys on, etenkään osakemarkkinoilla. Taidamme olla jokseenkin samaa mieltä sen hyödyttömyydestä nykyisessä tilanteessa ja järjestelmässä, mutta täysin eri mieltä vaadituista korjausliikkeista.

Halusin ottaa lähinnä kantaa tuohon markkinamystiikkaan. Kun niitä oikeitakin perusteita on varsin taidokkaasti blogissa esitetty, en ymmärrä miksi tuollaisiin tarvitsi sortua.

Toimituksen poiminnat