*

tmalinen

Miksi Ruotsi on rikastunut ja Suomi köyhtynyt?

  • Kuvio 1. Lähde: OECD
    Kuvio 1. Lähde: OECD
  • Kuvio 2. Lähde: OECD
    Kuvio 2. Lähde: OECD

Helsingin Sanomat julkaisi lauantaina ison jutun Suomen ja Ruotsin talouskehityksen eroista. Kirjoituksen otsikko oli: Suomen kasvu piristyy, Ruotsin hiipuu. Se antoi taloustilanteestamme varsin positiivisen kuvan. Jutussa oli kuitenkin muutama asia, jotka kaipaavat täsmennystä.

Ruotsin talouden on ennustettu kasvavan yli 2 prosentin vauhti kahtena seuraavana vuonna ja Suomen noin yhden prosenttiyksikön vauhtia. Voidaan siis sanoa, että Ruotsin talouskasvu on hiipumassa viime vuosien lähes kolmen prosentin keskimääräisestä vauhdistaan, mutta Suomen tilanne on parantumassa vain marginaalisesti.

Kirjoituksessa arvioitiin myös bruttokansantuotteen (BKT) tason kehityseroja Suomen ja Ruotsin välillä. Perusvuodeksi, eli vuodeksi jolloin indeksi saa arvon 100, oli valittu vuosi 2010. Vaikka tätä ei perusteltu, oli syynä ilmeisesti Euroopan velkakriisi, joka alkoi keväällä 2010. Erot Suomen ja Ruotsin välillä alkoivat kuitenkin kasvaa jo aikaisemmin, vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen.  Jos perusvuotena käytetään vuotta 2007, muodostuu Suomen ja Ruotsin talouskehityksen eroista vielä selkeästi synkempi kuva. Kun perusvuotena käytetään vuotta 2010, Suomen ja Ruotsin BKT -kehityksien eroiksi saadaan hieman alle 14 prosenttiyksikköä. Ero on yli 18 prosenttiyksikkö, jos käytetään perusvuotena vuotta 2008 (ks. kuvio 1).

Toinen ja parempi tapa tarkastella elintasomuutoksia on seurata asukasta kohden mitatun BKT:n kehitystä, kuten HS nettiversiossaan tekee. Tämän vuoden toisen neljänneksen lopussa Ruotsin bruttokansantuote asukasta kohden oli 45 087,44 dollaria ja Suomen oli 37 581,30 dollaria. Vuoden 2007 viimeisellä neljänneksellä luvut olivat 43 425,91 Ruotsille ja 41 635,74 Suomelle. Yhdeksässä vuodessa suomalaisten vuositulot ovat toisin sanoen laskeneet keskimäärin 2500 dollarilla kun ruotsalaisten ovat puolestaan kasvaneet samalla summalla.

Jutussa myös korostettiin Suomen ja Ruotsin vientisektorin erilaisuutta eli sitä, että Ruotsi tuottaa laajemmin tuotteita vientiin kuin Suomi. Onko tämä sitten syy siihen, miksi ruotsalaiset ovat kuroneet suomalaisiin yli 5000 dollarin elintasoetumatkan viimeisinä 9 vuotena? Vertailukohdaksi kelpaa Islanti, jonka vientisektori on vielä huomattavasti Suomen vastaavaa yksinkertaisempi. Siellä raaka-alumiini ja kalatuotteet vastaavat lähes 68 % kaikista vientituotteista. Islantia myös kohtasi yksi pahimmista tunnetuista finanssikriiseistä vuonna 2008 kun kaikki sen pankit kaatuivat, ja Islanti rajoittaa edelleen pääoman liikkeitä. Tätä taustaa vasten Islannilla luulisi menevä huonosti. Islannin BKT kuitenkin ohitti aikaisemman huippuna, joka saavutettiin vuoden 2007 lopulla, viime vuoden puolessa välissä (ks. kuvio 2). Tämä siitä huolimatta, että Islannin BKT rojahti hulppeat 13 prosenttiyksikkö vuodesta 2007 vuoteen 2010.

Islannilla ja Ruotsilla on käytössään oma valuutta ja Suomella euro. Vuoden 2008 kriisin jälkeen Ruotsin kruunu devalvoitui noin 20 prosentilla ja Islannin kruunu lähes 40 prosentilla. Devalvoituminen auttoi selvästi kummankin maan taloutta toipumaan kriisistä.

Mielestäni Suomessa pitäisi jo avoimesti myöntää, että euro on yksi suurimmista syyllisistä talousvaikeuksiimme. Sen aiheuttamien ongelmien vähättely, ja pahimmassa tapauksessa vääristely, estää meitä paneutumasta niiden korjaamiseen. Eurossa menestyminen vaatii hyvin joustavia työmarkkinoita. Palkkojen on joustettava alaspäin taantumissa (ja ylöspäin noususuhdanteissa) ilman KIKYjä tai vastaavia erikoisjärjestelyjä. Jos palkat eivät jousta, seurauksena on työttömyyden kasvu ja elintasomme lasku.

On selvää, että esimerkiksi pk-sektorin yritykset pitävät eurosta. Se tarjoaa laajan yhteismarkkina-alueen ilman valuuttakurssiriskiä ja pääsyn yhteiseurooppalaisille rahoitusmarkkinoille. Se on kuitenkin johtanut elintasomme laskuun, joka on varmasti näkynyt myös monien pk-yritystemme tuloksissa.

Suomessa tulisi viimein käydä vakava keskustelu siitä, mitä eurossa oleminen meille merkitsee. Ilman suuria uudistuksia mm. työmarkkinoilla eurosta tulee elintasomme jarru. Siinä tapauksessa euroero olisi Suomelle paras vaihtoehto, vaikka sen lyhyen aikavälin kustannukset voivat muodostua korkeiksi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

32Suosittele

32 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (69 kommenttia)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Ruotsi ei tuhonnut 66.000 yrittäjää kuten Suomi. Kaikki muut teoriat ovat surkeaa selittelyä.

Käyttäjän tmalinen kuva
Tuomas Malinen

Tuhonnut? Viitaatko 1990-luvun lamaan?

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#2
En viittaa.

Vaan siihen, että yrittäjät uhrattiin pankkikapitalisteille ja heidät ryöstettiin.

Pankit olisi pitänyt päästää nurin ja sitten valtion haltuun ja uudelleen myyntiin.

Nyt tuhottiin talouden kivijalka ja siitä Suomi ei nouse. Tuskin koskaan.

Käyttäjän tmalinen kuva
Tuomas Malinen Vastaus kommenttiin #3

Aivan. Olet tuossa kyllä oikeassa. Nykyinen yrittäjien kurittaminen veroilla ja säädöksillä ei sekään varsinaisesti auta.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #6

Muutin firmoineni Viroon kuten tuhannet muut Suomen yrittäjät.

Virossa on tekemisen meninki ja yrittäjiä arvostetaan ja kunnioitetaan. Pelkästään toiminen Viron markkinoilla on hankalaa, koska väestöpohja on niin pieni.

Viro on kuitenkin manner-Eurooppaa ja rahdit markkina-alueelle hoituu Suomea paljon paremmin ilman ahtaajien lakkoja jne.

Esim. Hirsitalojen tuottajana olemme ohittaneet Suomen jo aikoja sitten, koska suomalaiset ovat tulleet Viroon ja virolaiset ovat itse perustaneet veistämöjä.

Euro ei ole ollut mikään ongelma Viron taloudelle. Päinvastoin. Suomi on niin tehoton, että vain devalvaatiot auttavat Suomea myymään bulkkia maailmalle.

Käyttäjän tmalinen kuva
Tuomas Malinen Vastaus kommenttiin #8

Viro on vielä ns. kehittyvä talous, jonka palkkataso on huomattavasti Suomea alhaisempi. Tällaiset maat pärjäävät yhteisvaluutoissa hyvin kun taloudesta pidetään huolta ja vero- ja sääntelyrasitteet kunnossa. Kehittyneet ja vientivetoiset taloudet, kuten Suomi, joutuvat ongelmiin, jos valuuttakurssi ei seuraa heidän taloutensa tai tuotteidensa kysynnän muutoksia. Näin juuri tapahtuu eurossa, jonka arvon määrittelee ennen kaikkea se, miten alueen vahvimmalla suurella taloudella (tällä hetkellä Saksa) menee.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #11

#11
Saksa joutuu kaiketi elvyttämään, jos osaan lukea talouden merkkejä oikein.

Virossa on ostovoimakorjattuna tulotaso koko ajan saavuttanut Suomea. Suomalaisten ostovoima on surkea/BKT.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #14
Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #55

#55
Ota Vellu siitä selvää ja tulet viisaammaksi. Autan sen verran, että syy on sellaisen maan, jonka radio on nimeltään RAI.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #57

Saksan velka on enemmän BKT:n nähden kuin Suomella,joten paljonkaan mitää elvytystä ei ole tulossa ainakaan julkiselta taholta. Tähän asti Saksa on elvyttänyt osittain muiden kustantamana pankkikriisinä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Eurossa menestyminen vaatii hyvin joustavia työmarkkinoita. Palkkojen on joustettava alaspäin taantumissa (ja ylöspäin noususuhdanteissa) ilman KIKYjä tai vastaavia erikoisjärjestelyjä. Jos palkat eivät jousta, seurauksena on työttömyyden kasvu ja elintasomme lasku."

Juuri näin. Jos tuo kombinoitaisiin yhteen "eurojäsenyytemme" kanssa, niin se olisi Suomelle kaikin puolin optimaalisin olotila. Periaatteessahan voisi olla niin, että koko maailmassa olisi vain yksi valuutta, esimerkiksi "pound of gold", jolloin valuuuttakursseja ei koskaan tarvitsisi missään noteerata. Mutta kaikkialla maksettaisiin työstä ja kaikesta muustakin kunkin paikan oma markkinahinta.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Äänestän. Eri valuuttojen ylläpitämisessä ei ole mitään mieltä. Se antaa keinottelijoille turhan pelikentän ja ainoastaan korjaa epäonnistuneen markkinasääntelyn aiheuttamia ongelmia. Porukalle on jostain ihmeen syystä helpompi myydä rahan arvon leikkaamista kuin rahan määrän leikkaamista.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"Porukalle on jostain ihmeen syystä helpompi myydä rahan arvon leikkaamista kuin rahan määrän leikkaamista."

Johtuisikohan tuo vaikka siitä, että markkinoissa on aina sen verran jäykkyyksiä, että kaikkien miljoonien hintojen muuttaminen on melko lailla haastavaa verrattuna siihen, että yksi hinta, valuuttakurssi, muuttuu.

Kiinteiden kurssien järjestelmät ovat systemaattisesti menneet reisille.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #13

Hintojen puolella ei markkinoissa ole jäykkyyttä kuin valtion säätelemien hintojen tai työmarkkinajärjestöjen säätelemien "hintojen" kohdalla. Näistä kahdesta kun luovutaan, niin hinnat hyppelehtivät kuin pörssikurssit konsanaan tarpeen vaatiessa. Niitä miljoonia hintoja asetellaan miljoonissa yrityksissä, joten ei se työsarka kummoinenkaan ole vaikkapa päivittäiselle noteeraukselle.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #16

Niin että kärjistäen palkkaneuvottelut 2,5 miljoonan palkansaajan osalta "päivittäiselle noteeraukselle"?

Tarkoituksena siis tuoda esiin sitä, että eivät ne markkinoiden jäykkyydet ihan pelkkää valtion tai työmarkkinajärjestöjen syytä ole, vaan osa syistä tulee ihan muualta. Toki molempien edellisten rooli on merkittävä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #22

Jos kaikki palkat olisivat paikallisesti sovittuja, niin joustavuus olisi todella merkittävä. Ei tietenkään aivan päivittäisellä heilahtelulla, koska sellaisten sopimusten aikaansaaminen olisi vaikeata tyänantajallekin. Tietysti liitot voisivat edelleenkin sopia ohjepalkoista, jotta molemminpuolisesti olisi helpompaa argumentoida työpaikkakohtaisissa palkkaneuvotteluissa työnantajan ja yksittäisen palkansaajan kanssa.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #24

Toki paikallisesti sovitut palkat olisivat huomattavasti nykyistä joustavampi järjestelmä. Se ei kuitenkaan poista sitä, että sopimuskausien sisällä esiintyisi väistämättä jäykkyyttä, eikä sitäkään, että uusiksi neuvoteltaessakin esiintyisi edelleen jäykkyyttä, erityisesti alaspäin.

En muutenkaan pysty ymmärtämään sitä, miksi oma kelluva valuutta ja paikallinen sopiminen olisivat jotenkin toisensa pois sulkevia vaihtoehtoja. Ideaalitilanteessa kait olisi ennemminkin molemmat?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #28

Valuuttakurssien heilahteluihin perustuvat korjaukset kansantaloudessa ovat dopingia, kun taas rakenteelliset korjaukset (esimerkiksi hintakorjaukset) ovat aitoa kuntoon saattamista. Doping ylläpitää pitkällä tähtäimellä tuhoisaksi muodostuvaa jähmeyttä kansantalouden rakenteissa ja resurssien allokoinnissa ja sellaisesta tulee myös riippuvaiseksi.

Globaalisti tarkastellen Suomella on kelluva valuutta (euro), mutta Euroopan sisämarkkinoilla mennään samassa ruodussa muiden mukana. Ei Lapissakaan ole eri valuuttaa kuin Uudellamaalla.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #22

Ei siinä tarvita välttämättä erikseen palkkaneuvotteluja vaan esimerkiksi lisää tulokseen pohjaavia palkkajärjestelmiä. Tätä työmarkkinajärjestöt yhdessä halusivat lisätä euroon liityttäessä mutta niiden osuus on jäänyt liian pieneksi. Palkat voivat joustaa paikallisesti automaattisesti. Tällöin myöskään hyvin pärjäävien firmojen duunareiden palkkoja ei tarvitse kopeloida siksi että muilla menee huonosti.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #13

Yhden valuuttakurssin muuttaminen osuu eri tavalla eri tuotteisiin. Markkinoilla on erilaisessa asemassa olevia tuotteita; joillekin kurssi on liian halpa ja toisille liian kallis. Yksi meloni ei sovi kaikkien peppuun, sanoi Soinikin yllättävän fiksusti.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Hieno ajatus. Kun euroalueen katastrofi ei ilmeisesti ole tarpeeksi, niin laajennetaan sama ongelma koskemaan koko maailmaa.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Onneksi palkkojen säätely ei anna keinottelijoille juurikaan pelikenttää.

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

Ruotsin taloudellinen menestys pohjannee osin myös kotitalouksien rajuun velkaantumiseen, koska asuntolainoista maksetaan pitkälti vain korkoja. Tällöin rahaa jää kulutukseen, mikä osaltaan pyörittää kansantaloutta mutta altistaa huomattavan suurelle riskille.

En ole nähnyt analyysiä lainojen lyhentämättä jättämisen merkityksestä Ruotsin tämän hetkiselle menestykselle - mielellään lukisin, jos sellainen löytyy. Selvää kuitenkin on, että loputtomiin ei tuokaan ikiliikkuja hyvinvointia pysty luomaan.

Käyttäjän tmalinen kuva
Tuomas Malinen

Varmasti näin. Vientisektoriamme on vain usein syytetty, mutta todennäköisesti turhaan.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#7
Suomen vientiteollisuudella on suuret riskit. Suomi on käytännössä saari.

Merikuljetukset ja niiden lakot ja korkeat hinnat ovat jarru viennille. Siksi monella vientiyrityksellä on Virossa tytäryhtiö.

Käyttäjän tmalinen kuva
Tuomas Malinen Vastaus kommenttiin #9

Tämän muuttaminen kuuluisi juuri noihin "työmarkkinauudistuksiin".

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Euro oli kiinnostava mutta liian uhkarohkea kokeilu; näyttää yhä enemmän siltä, että "pohjoiseurooppalainen euro" tekee tuloaan yksinkertaisesta pakosta...

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

LYHYESTI: HYVÄ HERÄTTÄVÄ JUTTU POLIITIKOILLE JA TYÖMARKKINAPOLITIIKKAAN.

ONKO EMU/EURO kaiken pahan alku ja juuri?

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Suurin syy ”Ruotsi on rikastunut ja Suomi köyhtynyt”tilanteeseen on se, että Ruotsilla on oma valuutta ja meillä on ”Frankfurt-valuutta.” Ero eurosta johtaisi nykytilanteessa valtion suurista veloista ja vastuusitoumuksista johtuen lainausmerkeissä ”nopeaan konkurssiin”. Eurossa pysyminen tulee johtamaan taas ajan mittaan lainausmerkeissä ”hitaaseen konkurssiin”. Tästä viimeksi mainitusta voidaan välttyä tekemällä välttämättömät rakennemuutokset yhteiskunnassa. Julkinen sektori on liian suuri suhteessa talouden kantokykyyn nähden. Palkkojen yleissitovuus ei ole myöskään enää tätä päivää kansainvälisessä kovassa kilpailussa. Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa ei ole palkkojen yleissitovuutta. Ay-liike meillä pitää tästä kuitenkin tiukasti kiinni meni sitten ”syteen tai saveen.”
Miksi voimakas ay-liike ei pidä tästä kiinni Ruotsissa? Siksi, että siellä nähdään metsä puilta. Yleissitovuus heikentää omalta osaltaan kansainvälistä kilpailukykyä. Kilpailukykyiset vientiyritykset ovat varsinaisesti niitä yrityksiä, jotka tuovat vientituloja ja samalla hyvinvointia kotimaahan. Niillä myös ulkomaanvelat maksetaan loppupeleissä.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#18
Minä kannatan puumarkkaa takaisin Suomeen. Suomi muuttuu minulle silloin halvaksi maaksi käydä kalassa.

Käyttäjän tmalinen kuva
Tuomas Malinen

Ei välttämättä. Asia on selvityksen alla.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Olet valinnut varsin tarkoitushakuisesti vertailuvuoden graaffeihisi. Jos haluttaisiin aidosti tutkia euron vaikutusta, luonnollisempi vertailuvuosi olisi esim euroon liittymisvuosi, ei vuosi jolloin Suomen talous tahkosi poikkeuksellisen nopean kasvusysäyksen ansiosta ennätyslukuja.

Tosin kokonaiskuvassa isot tekijät olisivat myös Nokian nousu ja tuho sekä se että keskeisin perinteinen teollisuudenalamme on käytännössä lähes taantuva ala joka ei kykene lisäämään tuotannon arvoa samoin kuin moni muu ala kykenee. Noillakaan ei ole erityistä eurokytköstä.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Tuolla logiikalla tarkastelujakson alku pitäisi itse asiassa ulottaa euron liittymistä edeltäneeseen aikaan, koska valuuttakurssit käytännössä lakkasivat liikkumasta pari vuotta ennen euron alkamista. Samaten korkokonvergenssi oli pitkällä.

On perusteltua katsoa kriisien alkamisesta, koska oman rahapolitiikan merkitys nimenomaisesti testataan shokkitilanteissa. Koska kyseessä oli sekä symmetrinen shokki (globaali finanssikriisi) että epäsymmetrinen shokki (Suomen investointihyödykkeiden korkea osuus, Nokian rojahdus), niin asiat voi ja pitääkin vertailla monella tapaa.

Käyttäjän JonneNkki kuva
Jonne Näkki

Hyvä blogi. Suomessa pitäisi tosiaan hyväksyä se että eurojäsenyys edellyttää palkkojen joustamista, siis alaspäin.

En pidättele hengitystäni odottaessani että demarit tunnustaisivat tämän. Mutta myöskään hallituksen suunnalta ei kerrota, että KiKyily johtuu itse asiassa eurojäsenyydestä.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Ruotsi on ymmärtänyt maahanmuuttajat voimavarana. Maahan on otettu lisää väkeä vainoja pakoon, tehtaisiin työläisiksi, sodan jaloista, milloin mistäkin syystä. Mutta Ruotsilla on myös ollut hyvä brändi, jonka seurauksena koulutetuimmat ovat halunneet Ruotsiin.

Suomessa tehdään kaikki mahdollinen, että maahanmuuttajat eivät työllistyisi. Vastustajien etujoukoissa seisoo ay-liike joka ei halua toimia edes suomalaisten työttömien hyväksi.

Maahanmuuttajat ovat perustaneet yli 80 000 yritystä. Ne, jotka ovat palanneet kotiseuduilleen, ovat vieneet mennessään sekä ruotsalaista kansankoti- ja demokratia-ajattelua mutta myös kaupankäyntitaitoja ja kauppasuhteita. Suurin Ikean käyttämä puutuotetehdas on Puolassa, ja puolalaiset ovat pohjoismaalaisten, saksalaisten ja jugoslaavien jälkeen suurin siirtolaisryhmä Ruotsissa.

Se mitä väitetään jatkuvasti olevan Ruotsin valtti on kruunu. Ei vaan pidä paikkaansa. Riksbank joutuu seuraamaan EKP:tä lähes pakkomielteisesti, koska ilman koronlaskuja ja muita kevennystoimia Ruotsin kruunun eurokurssi vahvistuisi heikentäen Ruotsin vientiä.

EKP-vetoisuuden vuoksi Riksbank ei ole itsenäinen siinä mielessä, että keskuspankin korkopolitiikka perustuisi laajamittaisemmin Ruotsin talouden kehitykseen. EKP:n toiminta määrää Ruotsin rahapolitiikan jatkossakin.

Jalja Pöljä-Initskin

Ruotsalaisten onneksi sinne on tullut maahanmuttajia myös Puolasta ja muualta Euroopasta. Suomeenkin on tullut hyvin pärjääviä maahanmuuttajia Virosta ja Venäjältä ja suomalaisilla on hyvin samantyylistä toimintaa kuin Ikealla lähinaapureiden puolella. Ei siis voida sanoa ettei maahanmuuttajien olisi mahdollista työllistyä ja työllistää Suomessa.

Lähi-Idästä ja Afrikasta tulleiden maahanmuuttajien kanssa taas on kasvava työllisyysongelma molemmissa valtioissa. Työttömyysaste lähentelee 90% vielä toisessakin polvessa, yhteiskunnan rakenteet eivät anna myöten näiden ihmisten pienyrittäjyyden erityispiirteille - sääntöjä, veroja ja velvoitteita on aivan liikaa kehitysmaan bisnestapoihin tottuneelle henkilöille. Toisaalta, lähinnä palvelualalle keskittyvä pienyrittäminen on kauppataseen kannalta merkityksetöntä ellei se sitten vapauta väkeä korkeamman jalostusasteen töitä tekemään. Tämä ongelmalkenttä on Ruotsissa huomattavasti suurempi mittakaavaltaan, mutta silti Ruotsi pärjää Suomea paremmin.

Olisiko sittenkin kyse valuutan devalvoitumisen tuomasta edusta?

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Ruotsissa humanitaaristen pakolaisten työllistymisasteet ovat ihan yhtä surkeita kuin Suomessa. Se, että Ruotsiin suuntautuu työperäistä maahanmuuttoa enemmän kuin Suomeen, ei välttämättä johdu ay-liikkeestä tai maahanmuuttopolitiikasta. Se voi johtua yksinkertaisesti siitä, että nimelliskasvu Ruotsissa on paremmin mitoitetun rahapolitiikan ansiosta korkeampaa.

Mitä esteitä Ilkka näkee Suomessa työperäiselle maahanmuutolle? Siis sellaisia esteitä, joita Suomessa ei ole.

Kommentin loppuosa, että Riksa peesaa EKP:ta, pitää osittain paikkaansa, mutta siitä vetämäsi johtopäätös on väärä. Luonnollisesti Ruotsi joutuu löystämään omaa rahapolitiikkaansa, jos EKP löystää omaansa, ettei kruunu vahvistuisi liikaa. Se ei silti tarkoita, etteikö Ruotsilla olisi edelleen kontrolli pitää omaa rahapolitiikkaansa liian löysänä, sopivana tai kireänä.

Senhän takia rahapolitiikan joustavuudella juuri on merkitystä - rahapolitiikkaa pitäisi pystyä muuttamaan sen mukaan, mitä ympäröivässä maailmassa tapahtuu.

Marko Parkkola

Hyvin huomaa, että joillekin kelpaa kaikki muu paitsi eurosta eroaminen. Palkkojenkin pitäisi kyykätä lähes päivittäin, ettei eurosta tarvitsisi erota.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Tässä vain kyselisin että miksi jokaisella maalla pitäisi olla oma valuuttansa? Jotta pankkiireilla riittää keinoteltavaa?

Jos omaa valuuttaa halutaan pitää siksi että kiinteät valuuttakurssit aiheuttavat kilpailukykyongelmia, eikö jokaisella IHMISELLÄ pitäisi olla oma valuuttansa? Minun ja jonkun suomalaisen huippuinsinöörin tuottavuusero on paljon suurempi ja vaihtelevampi kuin vaikka Suomen ja Saksan välinen ero. Miljardien valuuttakurssien sijaan lienee helpompaa että palkkatasomme heiluvat suoritusten ja tulosten mukaan.

Ja kyllä, nykytilanteeseen verrattuna ottaisin mieluummin euroeron.

Käyttäjän CarolusLinden kuva
Carolus Linden

Yksi keino saada esiin Suomen talouteen vaikuttavan euro-vaikutuksen merkitystä, on katsoa minkä arvoiset Suomesta annetut tuet euromaille (kuten Kreikalle) ovat olleet Suomelle. Sen jälkeen voi arvioida, mitä olisi voitu saavuttaa samanarvoisten tukien antamisella maan omalle taloudelle.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Yksi tällainen tuki on Kreikan ”pikavippi”. Toukokuisena viikonloppuna 2010 Kataisen ollessa valtiovarainministerinä annettiin 1,6 miljardia euroa luottoa ilman vakuuksia Kreikalle. Siitä on maksettu 1,05 miljardia euroa, joka tulee sinä itsenään sitten aikanaan ”tuulettimeen”. Tämä luvun Katainen ilmoitti pääministerin ominaisuudessa Eduskunnan kyselytunnilla. Tällä rahalla olisi ollut varmasti käyttöä myös täällä kotimaassa. Se on vertauskuvallisesti yli kilometrin korkuinen pino painosileitä 100 euron seteleitä.

Jouni Suonsivu

Jyrki Katainen (sekä kanssavastuullisina silloinen kabinetti, asemansa vuoksi etenkin kabinetin työnjohtaja Mari Kiviniemi) antoi omin luvin eli anomatta valtuuksia eduskunnalta, jolla on budjettivalta, 8 miljardin euron lupauksen järjestelmälle, jota lainsäädäntömme ei tuntenut. Tällaisesta säädetään ministerivastuulaissa ja sen koetuspaikka on valtakunnanoikeus. Ollessaan hallituksen muodostajana Katainen keskittyi ensimmäiseksi suojaamaan selustansa tavalla, joka etäisesti muistutti laillista. Sittemmin ERVV (ja sen versio 2.0 eli EVM) pakotettiin hyväksyttäväksi hallitukseen pääsyn ehtona. Vasemmistoliitto ja KD taipuivat lehmänkauppaan, SDP oli valmiiksi jakautunut ja vaikka PS on mitä on, tässä kiitän sitä: se ei tuolloin taipunut.

Oli miten oli, Jyrki Katainen aiheutti Suomelle miltei suunnatonta tuhoa ja hänen nykyinen pestinsä onkin kallein, minkä koko valtakunta on maksanut yhdelle henkilölle. Kataisen suhteen pätee motto Kolmesta muskettisoturista: yksi kaikkien puolesta. Kuitenkin vain puolittain, sillä yksi eli Katainen on vain omasta puolestaan. Tällaisia "valtiomiehiä" ei kestä yksikään valtakunta.

Alkae n19.5.2011 on ja pysyy auki, kunnes Jyrki Kataisen oikeusturva toteutuu ministerilaissa säädetyllä tavalla:

http://www.adressit.com/katainen_ja_kiviniemi_toim...

Katainen ja Kiviniemi, toimien luvallisuus ja ministerivastuulaki

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen ja pääministeri Mari Kiviniemi lupasivat maaliskuussa Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) käyttöön noin kahdeksan miljardia Suomen verovaroja, syynä ns. Portugalin tukipaketti. Molemmat kielsivät tällaisen aluksi, mutta asia tuli sittemmin julki. Ministerit toimivat omin luvin, sillä he eivät pyytäneet eduskunnalta valtuutusta toimelleen. Suomessa eduskunnalla on budjettivalta, joten teko oli ja on yhä yksiselitteisen laiton.

Unionin perussopimus kieltää tällaisen jäsenvaltioiden keskinäisen takaamisen Maastrichtin sopimuksen 125 artiklassa. Koska tällainen on kiellettyä, mainittu ERVV perustettiinkin Unionin hallintorakenteiden ulkopuolelle osakeyhtiöksi, jonka omistajia tosin Unionin jäsenvaltiot ovat. ERVV:n on tarkoitus korvata myöhemmin Euroopan vakausmekanismi (EVM), jota koskee sama ongelma.

Suomen osalta siis kahden ministerimme toimi oli yksiselitteisen laiton. Toimitusministeristön (kunnes Suomella on uusi hallitus) pääministeri Mari Kiviniemi ei luvannut esitellä Portugalin tukipakettia. Hallitusneuvottelija Jyrki Katainen jätti sivuun tehtävänsä, johon hänet oli nimitetty, ja keskittyi hankkimaan jonkinnäköisen legitimaation, laillisen oikeutuksen, tälle kahdeksan miljardin euron siirtämiselle Suomen ulkopuoliseen käyttöön. On kyseenalaista, voiko hallitusneuvottelija menetellä näin ja samoin on kyseenalaista, voiko suuri valiokunta menetellä niin, että se yleensä käsittelee tällaisen asian, samoin on kyseenalaista, voiko vaaleissa luottamuksensa menettänyt vanha hallitus nyt toimitusministeristönä yleensä ajaa tällaista asiaa. Hallitusneuvottelija Jyrki Katainen kuitenkin järjesti asialle käsittelyn eduskunnan suuressa valiokunnassa, jossa tämä ns. Portugalin tukipaketti hyväksyttiin.

Tässä adressissa katsotaan, että Jyrki Katainen ja Mari Kiviniemi ylittivät valtuutensa ja toimivat budjettivallan haltija eduskunnan luvatta ja lisäksi salaa siltä. Lisäksi tässä katsotaan, että Jyrki Katainen on toiminut raskauttavalla tavalla, koska on jälkikäteen varmistanut, että maan verovaroja siirretään Suomen eduskunnan ja hallituksen ulottumattomiin useita miljardeja. Tässä katsotaan myös, että Jyrki Kataisen osalta lähtökohtaisesti laiton menettely on pyritty peittelemään hankkimalla sille jälkikäteinen legitimaatio ja laitonta tekoa on siten jatkettu. Koska tällaisena teko luvata Suomen verovaroja maan ulkopuoliseen käyttöön on lähtökohtaisesti laiton, huolimatta jälkikäteisestä lainmukaisuuden hankkimisesta, mutta väärin premissein, katsotaan tässä adressissa, että suuren valiokunnan lupaus siirtää ERVV:lle suomalaisia verovaroja on laiton ja siten sen tekemä päätös on kumottava.

Tässä adressissa vaaditaan ministerien Mari Kiviniemi ja Jyrki Katainen yllä kuvatun toimen käsittelyä ministerivastuulaissa säädetyllä tavalla eli valtakunnanoikeudessa. Tätä varten tarvitaan perustuslakivaliokunnassa asian alustava käsittely. Lisäksi vaaditaan, että kaikki tähän luvattomaan lupaukseen liittyvät verovarojemme siirtämistä koskevat päätökset eri hallintoelimissä kumotaan välittömästi.

Normaalisti ministerien toimien lainmukaisuutta valvotaan ministerivastuulailla ja ylin valvoja on eduskunnan oikeuskansleri Jaakko Jonkka. Lisäksi eduskuntatyöskentelyn perustuslain mukaisuutta valvoo eduskunnan puhemies. Tässä tapauksessa valvonta ei ole toteutunut. Kuitenkin adressi luovutetaan ensisijaisesti oikeuskanslerille, koska ensisijaisesti vedotaan siihen instituutioon, jonka vastuulla asia on. Asian etenemisen varmistamiseksi eli lain toteutumiseksi adressi kuitenkin luovutetaan myös eduskunnan puhemiehistölle sekä tasavallan presidentille, jonka vastuulla ulkopolitiikka osaltaan on, ja tämä asia liittyy Suomen ulkosuhteisiin. Adressi voidaan myös luovuttaa näiden lisäksi harkinnanvaraisesti muuallekin, jos tämä edistää lain toteutumista.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila Vastaus kommenttiin #34

Tällainen hallituksen suhmurointi on tavallista Suomessa. Koska meillä ei ole perustuslakituomioistuinta, näistä ei joudu kukaan koskaan vastuuseen. Myös eduskunna oikeusasiamies ja oikeuskansleri ovat toimillaan osoittaneet, että vallassaolijat eivät tee virheitä.

Suomen oikeuslatioksen tila on kouluarvosanalla luokkaa 5.

Jouni Suonsivu Vastaus kommenttiin #41

Erinomainen luonnehdinta, Antero. Niin kauan, kuin perustuslakituomioistuinta ei saada aikaan, kukaan ei tulekaan joutumaan vastuuseen. Perustuslakivaliokunta taas merkitsee kirjaimellisesti poliittista (voimasuhteiden mukaista) perustuslain tulkintaa. Oikeuskansleri ei tahdo/uskalla (luurankoja kaapissa niistä tietoisten peukaloruuviksi?) puuttua mihinkään (oleelliseen).

Vallan kolmijaon toimimattomuudessa jo pelkkä tuomiovallan toimimattomuus riittää, palataksemme lähemmäs blogistin otsikkoa, että tätäkin kautta aikaansaadaan eroa Ruotsin ja Suomen välille, edellisen hyväksi.

Käyttäjän HannuMyllynen kuva
Hannu Myllynen

Markka-aikaan alensi.mme palkkatasoa devalvoimalla ja kilpailukyky pelastui. Nytkin voisimme tehdä devalvaation, sisäisen devalvaation.

Kun ketään ei saa pakotettua ostamaan eikä myymään eikä millä ehdoilla tahansa täytyy liikkua ylös ja alas tilanteen mukaan. Ideologisella idiotismilla ei elä.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Lähi-Tapiola: Euroalueen osakkeet huono sijoitus – euron ulkopuolella on saanut 2000-luvulla kolminkertaisen tuoton"

"Eurokriittisyydestään tunnettu Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professori Vesa Kanniainen ei ole yllättynyt. Hän katsoo tuloksen vahvistavan käsitystä, että euroaluetta on vaikea kutsua taloudelliseksi menestykseksi." (HS)

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Yksinkertaisen yksinkertainen huomio. Ruotsissa on ruotsalaista pääomaa runsaasti ja Suomessa on vain vähän suomalaista pääomaa, joka sekin on osittain ruotsalaisalkuperää.
Mistä se johtuu ja milloin se pääomituinen alkoi. Se oli siihen aikaan, kun Ruotsi kuppasi Suomelta omaisuuksia verojen muodossa. Se oli alkupaukku ja sitä on hankala ottaa kiinni edes suomalaiste talousgurujen.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Ovatkohan ruotsalaiset isänmaallisempia ja konsushenkisempiä kuin suomalaiset kolleegansa? Kauppamiehinäkin he menen tullen hakkaavat suomalaiset maailmalla. Eikä heillä ole ollut sotiakaan kuin 1800-luvulla viimeksi.
Sitä ennen Suomea ryöstettiin ja verotettiin ankarasti. Tosin myös investoitiinkin vastapainoksi tuotantoa ja muutakin , henkisestä pääomasta lähtien.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

KYllä, kyllä investointiin, muttas minne ne voitot matkasi. Raha muuttaa aina rahan luokse. Se on tosi yhteisöllisyyttä.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Oma rahapolitiikka on toki altis omille virheille, mutta se ei tuhoa 330 miljoonan ihmisen (EMU) enemmistön tilaa pitkään korpivaellukseen. Ruotsi ja Islanti ovat onnistuneet paremmin.

A-studiossa oli juuri tulkintoja EU:n todellisuudesta.
Filosofi, pol. tutkija ja YLE-toimitus näyttivät harhailevan omissa kuvitelmissaan ja valitsivat helpoimmaksi syylliseksi äänestäjät - ei siis EU:n välityksellä kanavoituneita vääristymiä.

Miten tuo EU- EMU-eliitti voisi oppia virheistään ja muuttaa ajatteluaan, kun se ei näe syy-seuraus-suhteita, ei suostu kuuntelemaan tai ymmärrä, mitä kansalaiset ajattelevat, mihin he pyrkivät ja millaista uudistettua ja kevennettyä Eurooppaa (ei tiivistettyä) he toivovat?

Säilyköön Eurooppa-aate ja yhteistyö, kuolkoon maaninen euroideologia, kukoistakoon rakenteeltaan kevyempi EU ja annettakoon lisää mahdollisuuksia jäsenmaille ratkaista asioitaan siellä, missä ne tapahtuvat ja kärsiä myös omista paikallisista virheistään.

10 vuoden takkuilun jälkeen, noin uskaltaa jo toivoa.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Rottakoe EU:lla ja eurolla on tehty. Koe on osoittanut, että yhteisvaluutta ei toimi, joka tiedettiin jo etukäteen, ja se ei ollut "terrible success" eli kauhea menestys" vaan "terrible tragedy" eli kauhea tragedia. EU on poliittinen utopia, joka on nyt vaikeuksien ilmestyessä hajonnut kuin varpusparvi.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

A. Ollila #42:
Valitettavasti eräs rottakokeita rakastava komission varapuheenjohtaja on yhä sitä mieltä, että mikään vaalitulos ei estä hänenkään hanketta etenemestä: kohti kiinteää liittovaltiota.
Miksei kohti uudistettua ja löyhempää unionia?

Käyttäjän tmalinen kuva
Tuomas Malinen Vastaus kommenttiin #59

Hyvä kysymys, jota oli syytä pohtia tarkkaan.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

1990-luvulla neljän vuoden kelluva markka näytti markalle oikean arvon, mitä pankkiviisaat sitä ennen revalvoinnilla eivät tehneet, eikä poliitkkojen devalvointi auttanut, vaan kellunta auttoi ja siitä jäi hyvä kokemus ja loi pohjan kansantalouden ja Nokian menestykselle.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Suomen vienti on arvoltaan tänä päivänä jokseenkin sama, mitä se oli 10 vuotta takaperin. Ruotsin vienti on vastaavasti kasvanut samana aikana n. 30 %.

Suomi on eräs kaikkein huonoiten pärjänneistä euromaista ja AINOA euromaa, jonka viennin arvo on laskenut sitten v. 2008.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Ei pelkästään Nokia voi selittää tätä kehitystä. Myös muilta toimialoilta on hävinnyt työpaikkoja ja uusien toimialojen kehitys on ollut myös muuta EMU-aluetta vaatimattomampaa.

Vienti tipahti kaikissa EU/EMU-maissa maissa v. 2008 finanssikriisin seurauksena. Kaikki muut maat saivat kuitenkin vientinsä v. 2008 tasolle Suomea lukuunottamatta jo v. 2010 mennessä.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

- Ruotsi on taloushistorialtaan erittäin vauras maa ja ollut pitkään.
- Sen parasta mies-älyvoimaa ei tuhottu maailmansodissa.
- Se on poliittisilta voimiltaan ollut pitkään sosialistinen, joka sinänsä ihmetyttää.
- Se on diskuteeraava- neuvotteleva maa sisäisesti päätöksenteoissaan.
- Se on riippumaton omalla ajattelullaan ja talous kruunullaan.
- Sen teollisuus on erittäin laaja-alainen ja vienti osaavaaa.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Ruotsillakin oli omat ongelmansa Palmen sosialismin kanssa vielä 1990-luvulle tultaessa, mutta kykenivät kuitenkin uudistuksiin.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Omalla valuutalla voidaan toki korjata omia virheitä. Markan devalvoinnilla voitiin leikata työmarkkinasopimusten ylilyönnit.

2007 vuoden vertailu osui sinällään oikeaan, että silloinhan Suomen syvän kriisin perustus luotiin. Sairaanhoitajien lakkouhan vahvistaman neuvotteluaseman avulla saatiin hoitajille reilu palkankorotus. Tuota kuoppakorotusta eivät muut ammattiliitot hyväksyneet, vaan vaativat ja saivat vielä isommat korotukset syksyllä 2008.

Palkkakehitys tappoi taloutemme. Jos Suomella olisi ollut markka käytössä, olisimme leikanneet rahan arvoa. Tehdyn työmarkkinavirheen vaikutukset olisi vieritetty pankkien ja sijoittajien vastattavaksi. Pankkirahoitushan olisi kuitenkin edelleen ollut euro- tai dollarimääräistä. Niin kuin oli 1980-luvuillakin.

Martti Rytivaara

Ehdotin jo kymmenen vuotta sitten vapaamuotoisesti kahvitauolla että firmamme kilpailukyvyn säilyttämiseksi palkkoja olisi syytä lakea n. 10% kautta linjan. Vastaaotto oli maltillisen agressiivinen, ja 'parhaat' kommentit olivat että palkkoja pitäisi tämän sijasta nostaa.
Ongelma on siis mentaalitasolla, ei euro tai valtiotasolla. Devalvaatio oli lääke mutta paikallista sopimista ei siedetä, ja yritysten johto ei myöskään kykene avoimeen tulosvetoisen palkkauksen kehittämiseen. Tietääksini myös lainsäädäntö on esteenä yrityksen kirjanpidon peruteella määritellyille kokonaispalkkauksen ehdoille.
Mentaalitasoa voi kukin testata ajatuskokeella omalta osaltaan: Miten hyväksyisit sen että suomen valtion velka jyvitettäisiin vuosittain verotettavien tulojen mukaan tasan jokaisen suomalaisen kesken, henkilökohtaiseksi velaksi, jota pitäisi lyhentää yhteisesti sovittu prosenttiosuus seuraavan vuoden aikana. Olisiko se mielestäsi reilua, demokraattista ?? Entä millaista puoluekantaa tällainen ajattelu mahtaisi lähimmillään edustaa, omaasi vai jonkun muun?
Uteliaisuuttani en tahdo paljastaa omaa puoluekantaani ainakaan heti, jotta vastaukset ei painottuisi sen takia.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Joko joku osaisi kertoa miten palkat joustaisivat alas ja ylös? Mikä on tuo mekanismi,työnantaja päättää vai mikä?

No ei sellaista olekkaan,mutta kiva näitä on heitellä.Palkkojen joustamisesta alaspäin on niin kovin vähän esimerkkejä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Tulospalkkioiden osuuden lisääminen peruspalkan kustannuksella on automaattinen mekanismi.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

No yksinkertaiselta kuulostaa..paitsi kuka määrittele sen peruspalkan ja tulospalkkion?

Käyttäjän tmalinen kuva
Tuomas Malinen

Palkat joustaisivat esim. yrityksen sisäisissä neuvotteluissa. Olin aikanaan töissä tehtaassa, jossa Venäjän silloisen kriisin seurauksena olisi tarvittu kustannusten leikkuuta. Tähän ehdotettiin palkkojen pientä leikkausta joko maksettavasta summasta tai työaikaa pidentämällä. Ammattiliitto tyrmäsi esityksen täysin ja sen jälkeen alkoivat irtisanomiset.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Voidaanhan siellä yrityksen sisällä nytkin neuvotella.

Siihen se konkretia sitten jäi,mutta ihan mielenkiinnosta pitää kysyä. Onko tosiaan niin,että ehdotatte monella suulla miten palkkojen pitää nyt vain joustaa,mutta mitään todellista konkretiaa ei ole tarjota miten se toteutettaisiin ilman vielä suurempaa kriisiä?

Esimerkkisi on hyvä kyllä,ihan mallisuoritus. Kerrohan,jos tämä "neuvottelu" etenee tuolla tavalla,että toimari tulee kertomaan..nyt leikataan palkkoja tai irtisanotaan,niin mikä on se vastakkainen toiminta palkkojen nostamisessa? Työntekijät ilmoittaa,että palkat nousee tai perseet menee penkkiin vai joko se lakkoilu tahdottiin myöskin leikata joten työntekijöillä ei ole keinoja mitenkään saada palkkoja nousemaan?

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Sitten EMU-työryhmän ja Euroopan ulkopuolisen ajattelijalauman "voi käydä huonosti, ei taloudellisia perusteluita liittyä"-kannan, keskustelu on ollut yllättävän heikkoa.

Valtiovarainministeriön korkein virkamies Hetemäki kirjoittaa kyllä Kansantaloudelliseen Aikakauskirjaan hyvin tyrmäävän artikkelin:
http://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/wp-conten...

Toisaalta elinkeinoelämältä tuli tämmöinen (en jaksa alkaa purkamaan mikä kaikki tässä on pielessä)
https://www.etla.fi/en/publications/euro-big-diffe...

Ja Vartiaiselta tuli tämmöinen kolumni (en jaksa alkaa purkamaan, mikä kaikki tässä on pielessä).
http://vatt.fi/artikkeli/-/asset_publisher/kruunuk...

Molemmista - ja etenkin jälkimmäisestä - paistaa halu päästä toivottuun johtopäätökseen.

Onhan se kieltämättä hankalaa, kun etukäteen asioista varoitettiin Ruotsin, Brittien ja Suomen EMU-raporteissa, kansiksen pääsykoekirjoissa kerrotaan, mitä hyötyä ja haittaa omasta valuutasta voi olla ja toteutuneet luvut tuntuvat vahvistavan aiempia kokemuksia.

Sensijaan, että väkisin kehutaan poliittista virhettä (rahaliiton perustaminen, rahaliiton rakenne, siihen liittyminen, kriisinhoito), hieman perinteisempi ja maltillinen, kansantaloustieteen perusteita noudattava lähestymistapa olisi suotavaa.

Ei rahapolitiikka tuo mannaa taivaalta sen jälkeen, kun shokki on viljalaarit tyhjentänyt. Rahapolitiikka voi helpottaa sen viljalaarin uudeelleentäyttöä. Samaten rahapolitiikka voi sitä vaikeuttaa.

On avoin kysymys, onko euroa mahdollista purkaa, tai rahaliiton rakenteita muuttaa, tai rahaliitosta erota. Siis ilman, että siitä seuraisi vaikeaa shokkia.

Jos oikea argumentti on, että "ok, tyhmästi tehty, mutta nyt kun ollaan on pienempi riesa sopeutua siihen kuin erota", niin se olisi jotenkin validi keskustelun lähtökohta. "Suomi on hyöytynyt eurosta" ja "Ruotsi ei ole hyötynyt kruunusta" ei taatusti ole hyvä keskustelun lähtökohta. Ihan senkin takia, että se ei pidä paikkaansa.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Suomi on EMU/euron jäsen, joten rahapolitiikka päätetään näin ollen Frankfurtissa. Tähän on tyytyminen. Suomi-neito kulkee sisäisen devalvaation tietä vielä pitkälti tulevaisuuteen.
Ruotsin tilanteesta Antti Blåfield kirjoitti osuvasti kolumnissaan ”Yhden totuuden ja monen valheen maa” 4.2.2014 Hesarissa: ”Ruotsi on Euroopan unionin vaikutusvaltainen jäsen, mutta maa on säilyttänyt oman valuuttansa ja selviää näin euroalueen velkakriisistä maksamatta mitään.”

Meillä on sitä vastoin lähes 30 miljardin euron takaussitoumukset osakeyhtiöihin ERVV ja EVM (13,974 + 12,6 miljardia euroa), jotka voivat johtaa vielä ”mustaan aukkoon.”

Mustaa aukko kuvataan tähtitieteessä näin:

https://www.youtube.com/watch?v=eI9CvipHl_c

Käyttäjän PiiaKattelus kuva
Piia Kattelus

Kiitos tästä ansiokkaasta kirjoituksesta!

Toimituksen poiminnat