*

tmalinen

Miten erota rahaliitosta

Euroa pidettiin 2000-luvun alkupuolella Euroopan integraation menestystarinana ja jopa symbolina. Euron alkutaival vaikuttikin hyvältä. It-kuplan puhkeamisesta huolimatta euroalueen taloudet kasvoivat melko tasaisesti aina vuoteen 2008 asti. Silloin iski globaali finanssikriisi, jota seurasi yhä jatkuva Euroopan velkakriisi keväällä 2010.  

Velkakriisin iskiessä alettiin puhua eurosta eroamisesta. Ensin se tuomittiin mahdottomaksi, koska euro oli tarkoitettu ”peruuttamattomaksi”. Kreikan kolmannen kriisin aikana kesällä 2015 ääni kellossa muuttui. Kriisin syvimmässä vaiheessa Euroryhmässä keskusteltiin jo Kreikan ”väliaikaisesta erosta”. Vaikka Kreikka ainakin toistaiseksi pysyi eurossa, kriisi teki selväksi, että eurosta voi erota. Ainoaksi kysymykseksi jäi, kuinka vaikeaa se olisi?

EuroThinkTank on tänään julkaissut raportin ”How to abandon a common currency in exchange for a new national currency”. Se on ensimmäinen kahdesta raportista, joista jälkimmäinen “Fixit, or how Finland could leave the euro” julkaistaan keväällä. Esittelen tässä kirjoituksessa lyhyesti raporttimme pääkohdat. Laajempi suomenkielinen lyhennelmä on luettavissa Eurooppalainen Suomi ry:n tänään julkaisemasta kirjasta.

Ero rahaliitosta: keskeiset kysymykset

Suvereenit kansallisvaltiot, joissa parlamentti käyttää lainsäädäntövaltaa, voivat halutessaan vaihtaa maan laillista maksuvälinettä. Vaikka rahaliiton säännöt voivat vaikeuttaa eroprosessia, ne eivät voi estää yksittäistä valtiota eroamasta liitosta niin kauan kuin lainsäädäntövaltaa ei ole luovutettu maan ulkopuolelle.

Eroprosessin kokonaiskustannukset määräytyvät vastauksina kolmeen kysymykseen:

  1. Kykeneekö maa takaamaan maksujärjestelmänsä toimivuuden, ja pystyykö se luomaan uuden markkinoiden luottamusta nauttivan keskuspankin erotilanteessa?
  2. Voiko ero johtaa rahaliiton virkamiesten ja hallinnon tai muiden jäsenvaltioiden toteuttamiin kostotoimenpiteisiin?
  3. Pystyykö maa turvaamaan pankkiensa, yrityksiensä ja valtion instituutioidensa maksukyvyn erotilanteessa?

Vastaukset näihin kysymyksiin määrittävät ne olosuhteet joihin hallituksen, virkamiesten, yritysten ja kansalaisten pitää varautua erotilanteessa. Niiden perusteella pystytään arvioimaan siirtymäajan käteisen tarve, pääoma- ja valuuttakontrollien tarpeellisuus, rahoitusjärjestelmän muutostarpeet, keskuspankin henkilöstövaihdosten tarpeellisuus sekä tarve muodostaa poliittisia liittymiä ennen tai välittömästi eron jälkeen.

Huomioitavia seikkoja

Lähtökohtaisesti ero pitäisi suunnitella salassa, etenkin mikäli uuden valuutan odotetaan devalvoituvan keskeisiä suuria valuuttoja, kuten rahaliiton valuuttaa, vastaan. Markkinareaktiot eroon voivat olla arvaamattomia myös tilanteessa, jossa maan uuden kansallisen valuutan odotetaan vahvistuvan.

Erolle on oltava riittävä kannatus parlamentissa ja mielellään myös kansalaisten keskuudessa, jotta sen vaatimat vaikeat päätökset saadaan vietyä läpi ilman hidastelua, mikä nostaisi eroamisen kustannuksia. Eron vaatimat lakimuutokset (tavallinen laki vs. perustuslaki) pitää selvittää tarkasti heti kun eroprosessin valmistelu aloitetaan.

Velat ja talletukset

Yksi tärkeimmistä eroa koskevista kysymyksistä on, miten maan asukkaiden velkojen ja talletuksien käy. Tähän vastaa rahan laki, lex monetae. Se sanoo, että koska maalla on kansainväliseen lakiin perustuva oikeus määritellä rahayksikkönsä, sillä on oikeus vaatia uuden kansallisen rahayksikön käyttöönoton hyväksymistä muiden maiden tuomioistuimissa ja viranomaisissa. Käytännössä maa voi toisin sanoen pakottaa muut maat hyväksymään saatavien määrittelyn uudessa valuutassa.

Maan erotessa edelleen toimivasta rahaliitosta on olemassa kaksi rahan lakia: rahaliiton ja siitä eroavan jäsenmaan.  Tässä tapauksessa velkojen ja vastuiden määrittely riippuu laista ja tuomioistuimista, joiden alla ne ovat määritelty. Tarkemmin:

  1. Jos saatava on eroavan maan kansallisen lain ja tuomioistuinten alainen, sen arvo todennäköisesti muuttuu erotilanteessa määriteltäväksi kansallisessa valuutassa.
  2. Jos saatava on ulkomaisen lain ja tuomioistuinten alainen, sen arvo todennäköisesti määritellään jatkossakin alkuperäisessä valuutassa.

Saatavien muuttaminen uuteen kansalliseen valuuttaan voidaan kuitenkin tehdä myös sopimalla. Jos uuden valuutan arvo esimerkiksi devalvoituu niin voimakkaasti, että velallista uhkaa maksukyvyttömyys vanhassa sopimusvaluutassa, on velkojalle todennäköisesti edullisempaa suostua saatavan arvon muuttamiseen uuden valuutan mukaiseksi välttyäkseen pääoman täydelliseltä menettämiseltä.

Eroavan maan kansalaisten osalta rahan laki tarkoittaa, että kansallisen lainsäädäntövallan alla olevat velat ja talletukset muuttuvat määriteltäväksi uudessa valuutassa.  Sama pätee myös valtion ja yritysten saataviin ja vastuisiin.

Milloin rahaliitosta kannattaa erota?

Rahaliitto tuottaa selkeitä taloudellisia hyötyjä. Kiinteä jäsenmaiden välinen valuuttakurssi poistaa yrityksiltä valuuttakurssiriskin. Rahaliitossa pienen maan pk-yritykset pääsevät osaksi laajempia rahoitusmarkkinoita kuin omassa kansallisessa valuutassa. Matkustettaessa rahaliiton sisällä ei tarvitse vaihtaa valuutta. Nämä ovat kuitenkin vain yksityistä yritystä tai yksilöä koskevia hyötyjä. Ne eivät määritä maan tuotannon hintakilpailukykyä tai kansantalouden kykyä sopeutua taloudellisiin sokkeihin, mitkä puolestaan määrittelevät talouden kasvupotentiaalin ja maan kyvyn tuottaa julkisia hyvinvointipalveluja. Siksi päätös valuuttakurssista pitää perustua kansantalouden tasolla tehtäviin makrotaloudellisiin arvioihin. Jos ne korostavat oman valuutan tärkeyttä kansalaisten elintason turvaamisessa, ei kysymystä valuuttaliitosta eroamisesta voida ohittaa.

Taloustieteen nobelisti Joseph Stiglitz on tiivistänyt taloustieteellisen valuuttakurssitutkimuksen tulokset toteamalla, että toimivat valuuttakurssijärjestelmät eivät voi taata maan vaurastumista, mutta toimimattomat johtavat taantumiin ja lamoihin. Asetettaessa etusijalle kansalaisten pitkän aikavälin hyvinvointi, toimimaton valuuttakurssijärjestelmä kannattaakin lähes poikkeuksetta hylätä riippumatta eron lyhyen aikavälin kustannuksista. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

37Suosittele

37 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (49 kommenttia)

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Suosittelin sen vuoksi, että selvitystä yleensä tehdään, vaikkakin otaksun sen olevan pahasti myöhässä tarpeeseen nähden.

Sillä aikaa kun ollaan tuijotettu tiukasti lex monetaen vaikutuksiin, ovat "joukkopsykologian lait" ehtineet tuottamaan Brexitin ja seuraavana ovat vuorossa Deutsche Bankin sortuminen syliin sekä Yhdysvaltain ajautuminen sisäpoliittiseen kriisiin.

Näiden skenaarioiden toteutuminen olisi omalla valuutallaan operoivalle Suomelle oikeinkin mainio asia. Samalla voisimme poistaa myös Venäjä-pakotteet.

Kun velat saneerataan ja laitetaan rikollisesti toimineet johtajat lusimaan, ei meillä ole minkäänlaisia vaikeuksia pärjätä kilpailussa, vaikka rakenteellisiakin muutoksia tarvitaan reippaasti. Kukaan ei vaan toteuttanut niitä edellisellä kertaa kun olisi pitänyt sopeutua euroon.

Piskuinen Islanti pystyi vastaavaan oikeinkin näppärästi.

Jouni Suonsivu

TM: "Miten erota rahaliitosta"

Lyhyestä virsi kaunis joten oikoen: sellainen, mistä ei ole lakia, ja johon on siis siirrytty ilmoituksella vailla lakia asiasta, laitta eli laittomasti (laittomuuden eri merkityksissä), voidaanko sellaisesta irtautua tarpeen, tahdon ja järjen niin sanellessa samalla tavalla eli ilmoituksella: emme ole enää osa rahaliittoa.

Tässä yhteydessä lie punnittava mahdollista kompetenssiristiriitaa: siinä missä direktiivit, Unionin lainsäädäntö, on kansallista, edelliselle alisteista lainsäädäntöä vahvemmpi, miten onkaan perustuslakimme laita - ylittääkö se direktiivit ristiriitatilanteessa? Onko Suomen perustuslaki alisteinen Unionin lainsäädännölle ja jos, miten se sementoituu perustuslakimuutoksella, jonka myötä Suomen todetaan olevan osa Euroopan unionia - yksipuolisella ilmoituksella vapaus/irtautuminen rahaliitosta?

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Tuomas Malinen:

    "Ero rahaliitosta: keskeiset kysymykset

    Suvereenit kansallisvaltiot, joissa parlamentti käyttää lainsäädäntövaltaa, voivat halutessaan vaihtaa maan laillista maksuvälinettä."

Jouni Suonsivu kirjoitti keinoksi:

    "Lyhyestä virsi kaunis joten oikoen: sellainen, mistä ei ole lakia, ja johon on siis siirrytty ilmoituksella vailla lakia asiasta, laitta eli laittomasti (laittomuuden eri merkityksissä), voidaanko sellaisesta irtautua tarpeen, tahdon ja järjen niin sanellessa samalla tavalla eli ilmoituksella: emme ole enää osa rahaliittoa."

Täsmennän Jounin kirjoitusta dokumenteilla.

Suomi on euro-jäsen valtiopetoksella, rikoksella, joka ei vanhene, sillä Suomen markka poistamisesta Hallitusmuodon 72 §:stä ei ole olemassa Hallitusmuodon muutokseen - markasta luopumiseen - liittyvää lakia.

Miten noin pääsi käymään?

Vastaus:

Eduskuntaa harhautettiin kesällä ja syksyllä 1994 tekaistulla EMU-varaumalla eli eduskunnalle uskoteltiin, että se saa markan poistamiseen lakiesityksen silloin, kun euro tulee ajankohtaiseksi.

Tekaistu EMU-varauma on salaiseksi määrätyssä UM:n EU-ministeriryhmän kokouksen pöytäkirjassa 16/93 20.12.1993.

Dokumentointi pöytäkirjasta ja sen salaamisesta löytyy kotisivultani
http://jormajaakkola.fi/EMU-petos

Kun europäätös oli tulossa tuli ajankohtaiseksi, selitteli perususlakivaliokunta lausunnossaan numero 18 vuodelta 1997 Hallitusmuodon 72 §:n muutokseen liittyvän lakiesityksen tarpeettomuutta seuraavasti:

    "Hallitusmuodon 72 § kuuluu seuraavasti: "Suomen rahayksikkö on markka. Lailla säädetään, miten markan ulkoisesta arvosta päätetään." EU-liittymissopimusta voimaan saatettaessa käytetyn poikkeuslakimenettelyn vuoksi Suomen siirtyminen yhteiseen rahaan ei ole valtiosääntöoikeudellisesti riippuvainen hallitusmuodon 72 §:n sanamuodon muuttamisesta tai kumoamisesta. EU-liittymissopimuksen voimaansaattamislain säätäminen supistetussa perustuslainsäätämisjärjestyksessä on tehnyt poikkeuksen useasta hallitusmuodon säännöksestä, mukaan luettuna myös 72 §. Tämän mukaisesti markka voisi lakata olemasta Suomen rahayksikkö Suomen liityttyä euroalueeseen, vaikka 72 §:ää ei olisikaan muutettu."

Kohta "... supistetussa perustuslainsäätämisjärjestyksessä ..." tarkoittaa poikkeuslakia (2/3 eduskunnan enemmistöllä 5/6 enemmistön sijasta), jolla EU-liittymislakiesitys HE 135-1994 vp voimaansaatettiin marrakuussa 1994.

Perustuslakivaliokunta kertoo lausunnossaan, että Hallitusmuodon 72 §:ään kirjoitettu Suomen markka "on tehnyt poikkeuksen useasta hallitusmuodon säännöksestä" poikkeuslailla (2/3 enemmistöllä 5/6 enemmistön sijasta) muidenkin hallitusmuodon pykälien ohella (HM 1 ja 2 sekä mm. 92 pykälät, joista tuli kuolleet kirjaimet Suomen lakiin).

Jos perustuslain muuttamiseen käytetään 2/3 enemmistöä, on laki käsiteltävä kahdessa eduskunnassa eli kansalaisilla on vaaleissa mahdollisuus valita kansanedustaja, joka vastaa kansalaisen näkemystä perustuslain muuttamistarpeesta.

Maastrichtin sopimuksen mukaan euro-päätöksenteon määräaika umpeutui 31.12.1994, joten niin Hallitusmuodon 72 pykälän sisällön lakkautus kuin EU-liittymislakikin olisi pitänyt voimaansaattaa 5/6 kiireellisyysenemmistöllä.

Valtiosääntöoikeudellisesti Suomi ei siis ole ollut päivääkään euro-alueen jäsen.

Suomea ei voi millään tavalla rangaista siitä, että Suomi ilmoittaa EU- ja euro-alueen ulkopuolelle jäämisestä.

Selviytymiskeinoja moiseen rytinään olen koonnut kohta 20 vuotta. Nämä keinot ovat myös tarpeen, tapahtuu Deutsche Bankin tapauksessa mitä tahansa.

Suomen ei tarvitse osallistua Euroopan pankkien pelastamisiin, vaan otettava omat selviytymiskeinonsa käyttöön.

Käyttäjän pasikayhko kuva
Pasi Käyhkö

Epäilen asia toimivuutta. Asiassa on liian monta epävarmuustekijää ja liikkuvaa osaa. Esim. mikä olisi valtion velan määrä ja mikä olisi ottolainauksen korko? Mikä olisi oikea vakuutan arvo? Mihin valuuttaan tai valuuttakoriin sidos? Tuontitavaroiden hintojen nousu myös uhkana vakuutan arvon heikentyessä ja siitä johtuva inflaatio.Edellä vain muutama pointti.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Suomen pankki on ennakoinut tulevaa, ja on ostanut valtion ulkomaan velkoja kotimaiseksi. Näin Suomi vähitellen vapautuu ulkomaan sidonnaisuuksista. Suomen Pankki painaa sitten tai muuttaa eurovelat markoiksi. Poliittinen päätös euroerosta on siten mahdollista tehdä.

Käyttäjän pasikayhko kuva
Pasi Käyhkö

Valuutan vaihtoon evääsi ei riitä millään lailla. Ja tuo Suomen pankin velkojen osto ei auttaisi mitään.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen Vastaus kommenttiin #16

Ulkomaan velka on pienentynyt velan kotimaistamisen johdosta, mikä on todellä hyvä ja tarpeellinen asia. Näin riippuvuussuhteet ulkomaihin vähenevät ja Kreikan tien mahdollisuus poistuu.

Rahatalolus on bittitaloutta. Lieko jotain 5 prosenttia rahataloudesta käteistä. 100 miljardin velkahan olisi ilmeisesti noin 600 miljardia markkaa. Ei trvitse, kuin yksi luku muuttaa.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Jos meillä on tuollainen brysselin kokoinen, huulipunalla kauttaaltaan ehostettu sianraato puulaatikossa valuttamassa ruumiinnesteitään kadulle, niin en jäisi pitämään seminaareja elvyttämisestä, saati pohtimaan vaihtoehtoiskustannuksia, kun tämän suurempaan vahinkoon ei kukaan kykene.

Hajusta eroon ja osallistutaan hautauskuluihin sopivaksi katsotulla summalla. Muuten meillä on helsingin kokoinen sianraato omalla pihalla.

Yhteistyö on toki jatkossakin tarpeen, mutta perustettakoon sitten sellainen elin, joka ei pääse tuhoamaan meidän kaikkien työn arvoa.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Vastenmielistä väyrystelyä. Kenen rahoilla tuota kaaosta suunnitellaan?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Kenen rahoilla tuota kaaosta suunnitellaan?"

Kenen rahoilla euroalueen pankkien velat maksetaan? Todennäköisenä maksajana pidetään euroalueen veronmaksajia.

Jouni Suonsivu

Bäste Jouni, arvostan huumoriasi, vaikka se väliin on outoakin.

Miksi sinun ja minun pitäisi tukea pelimiehiä ja -naisia saksalaisissa, ranskalaisissa, mutkan kautta brittiläisissä, yhdysvaltalaisissa tai muissakaan pankeissa? Miksi sinun ja minun pitäisi satuttaa itsemme murtuvan Deutsche Bankin alla? "Ystävämme" Jyrki Kataisen sanoja tähän lainaten "ei koske Suomea" - jos emme itse tahdo. Uskallammeko tahtoa oman tarpeemme mukaista, itsenäisen keskuspankkimme liikkeellelaskemaa, kelluvaa valuuttaa?

Katainen ja Kiviniemi, toimien luvallisuus ja ministerivastuulaki
http://www.adressit.com/katainen_ja_kiviniemi_toim...

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Parhain Jouni Su. Kerro minulle, palkansaajalle, nyt eläkkeellä, miksi minun työssoloni aikana piti tukea "pelimiehiä" jotka marssivat hallituksen pakeille ja vaativat devalvaatiota, jonka myös aina sai ja näin tapahtui tulonsiirto palkansaajlta pääomalle, kuten prof. emeritus Tauno Tiusanen taannoin omassa blogissaan totesi.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari Vastaus kommenttiin #14

Arto, jos sallit vastata Jounin puolesta, niin vastaan joka tapauksessa :)

Mielestäni asia on likipitäen päinvastoin. Kun markkaa devalvoitiin, tarvittiin tietysti enemmän fyrkkaa maksamaan korkeammat nimellishinnat. Pääoman reaaliarvo kuitenkin laski, eli sinunkin oli luultavasti helpompi selvitä vanhasta asuntolainasta, kun sait numeroita tilille rakentamisvuotta rutkasti enemmän. Ankaran veroprogression ja reippaan inflaation ansiosta ahkera duunari pystyi hankkimaan melkein samat romut kuin johtajakin. Sama ilmiö hoiti osan korkeammista nimelliskoroista.

Nyt tilanne on kääntynyt päälaelleen, kun palkat eivät nouse, mutta varallisuuden arvo nousee edellä karkuun. Tai nousi liian pitkään ja nopeasti, koska Suomessa ei ymmärretty, ettei eurossa voi pitää kiinni aiemmasta indeksikorotusautomaatista.

Nyt on sellainen jumi, ettei päästä eteen eikä taakse.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund Vastaus kommenttiin #15

Olet väärässä, korot nousivat, tuontihinnat, kuten elämisen välttämättömät tarpeet, kuten enrgia nousivat. Devalvaatio söi hetkessä saadut palkankorotukset. Kukaan järkevä, palkallaan elävä ei halua takaisin markka-aikaa devalvaatioineen, joka oli palkansaajaa kurjistava. Devalvaatioiden "maksumiehenä" toimi aina Suomen kansan köyhin osa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #19

Tiedätkö Granlund mitä devalvaaatio teki Suomen viennille?

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen Vastaus kommenttiin #19

Toistetaan jällen kerran, että kelluva markka ei ole devalvaatio markka. Tuossa kuuntelin radiosta kilpailukykyohjelmaa tähän tapaan. "Vaikka Ruotsilla menee hyvin, niin kun teollisuus vähänkin takkuaa, kruunun arvo muuttuu, ja se muuttuu NYT SUOMEN KANNALTA HUONOON SUUNTAAN.

Euro on Suomen tarpeille kuollut valuutta, eikä se regoi talousongelmiin, kuten kelluva kruunu. Euro on Suomen kannalta kuollut valuutta, ei se keskustele talousnäkymien kanssa, valitettavasti.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #41

"Euro on Suomen tarpeille kuollut valuutta, eikä se regoi talousongelmiin, kuten kelluva kruunu. Euro on Suomen kannalta kuollut valuutta, ei se keskustele talousnäkymien kanssa, valitettavasti."

Kruunu on Suomelle ongelma, koska se kelluu. Jos Suomella olisi oma valuutta sekin olisi Ruotsin kannalta ongelma, samoin kun kelluva kruunu on Suomelle ongelma.

Ongelman ratkaisu olisi se että Ruotsi Tanskan tapaan luopuisi kruunun kellutuksesta ja sitoisi kruunun arvon euron arvoon. Se olisi ongelmaton tilanne kaikille osapuolille.

Ongelmia aiheuttaisi silloin ainoastaan Venäjän kelluva rupla.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen Vastaus kommenttiin #43

Keskusta piti tätä laajaa euroa ehtona, mikä ei toteutunut. Ruotsi näki paremmin, että eurosta ei ole heille hyötyä. Jokainen maa päättää omista asioistaan, koska toimivalta ei ulotu rajojen ulkopuolelle.

Käyttäjän pasikayhko kuva
Pasi Käyhkö Vastaus kommenttiin #14

Arto,
Asia on juuri niin kuin kirjoitit. Suomen oma valuutta olisi ns. haista pas.. raha, mikä olisi jatkuvassa devalvaatiokierteessä ja inflaation käynnistävänä voimana.

Käyttäjän ToniVuorinen1 kuva
Toni Vuorinen Vastaus kommenttiin #18

Ennen kuin puhutte devalvaatiokierteestä niin ymmärtäkää ero kiinteän ja kelluvan valuuttakurssin välillä. Ruotsilla kelluva kruunu, mutta montako kertaa Ruotsi on devalvoinut viimeisen 20 vuoden aikana? Kelluvien kurssien maailmassa ei devalvoida. Markastakin tulisi tehdä kelluva. Kiinteiden valuuttakurssien aikaan ei ole enää paluuta.
Asiasta lisää
http://tonivuorinen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2199...

ja

http://tonivuorinen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2165...

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #24

Vaikuttaa vahvasti ettei euron kannattajat halua ymmärtää tosiasioita. Kyse siis taitaa olla periaatteellinen ja siten vaikeammin korjattavissa.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #24

Älä nyt turhaan sotke hyvää pelottelua faktoilla. Alkavat vielä uhata että mörökölli vie.

Käyttäjän pasikayhko kuva
Pasi Käyhkö Vastaus kommenttiin #24

Ruotsin kruunulla on liikkumaväli suhteessa euroon. Joka on suhteellisen pieni. Joten kruunu joko devalvoituu tai revalvoituu päivittäin. Lisäksi kyseinen valuutta on suhteellisen arvostettu, mitä tuskin Suomen raha olisi.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari Vastaus kommenttiin #35

Ainakin kelluva oma valuutta kertoisi taloutemme reaalisen kunnon, mistä eurossa emme saa merkkiäkään.

Ellei Suomen rahaa arvostettaisi, olisi se vain viesti siitä, että teemme asioita päin helvettiä ja linjaa on syytä muuttaa.

Me ollaan kyllä oltu jumalattoman huonoja realiteettien edessä viimeiset vuosikymmenet.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Suomen eroaminen kaataisi koko euro-korttitalon.

Järkevintä olisi hallittu eurojärjestelmän purkaminen, johon Suomi voisi olla aloitteellinen.

Tämä on tietysti poliittinen mahdottomuus.

Euro tulee lopulta purkautumaan hallitsemattomasti.

Heikki Mäenpää

Rahaliitosta eroaminen on todella helppoa!

Passi taskuun, lippu Ukrainaan (valuutta devavoitunut 300%), Serbiaan Coca-Cola pullo 170, tai Ruotsiin, lentolipun sinne saa jo 500 krunulla. Jos haluaa tosissaan erota rahaliitosta, ei silti tarvitse pakottaa muita!

Ai eikö kiinnostakkaan?

Mulla on nytkin kolmea eri valuttaa lompakossa... eikä se ole kivaa...puhumattakkaan kaikkien hintojen muuntamista paikalliseen valuuttaan. Suomen markasta kun kukaan ei tiedä mitään! Se muutetaan ensi Euroksi ja sitten Eurosta paikalliseksi. Kaupassa tuplana valuuttatappio... se se parantaa kilpailukykyä!

Voitaishan me tietenkin ottaa joka kylään oma valuutta sais aina kyläkokous päättää devalvoinnista, silti se ei taitais miellyttää kaikkia!

Demokratia kansalle ja rakennuslupa-asiat naapurille!

Käyttäjän HenriJrvi kuva
Henri Järvi

Olemme siirtyneet palkkavetoisesta taloudesta osinkovetoiseen talouteen. Kysymys on arvovalinnasta. Ei tämä tilanne ole mikään itsestään selvyys vaan valintojen tulosta. Poliittinen eliitti on valinnut tämän tien siksi koska taloudellinen eliitti on saanut poliittisesta eliitistä niin lujan otteen, korruptiota?Poliittinen eliittimme ei ole enää pitkään aikaan samaistunut kansaan vaan rahaan, ja tällä viittaan nyt erityisesti SDP:n joka vielä sodan jälkeen ajoi palkansaajan etua. Kysymys on siis arvovalinnasta ja me voimme koska tahansa kääntää suunnan toisin päin jos poliittista tahtoa ja -voimaa löytyy tarpeeksi paljon. Oma valuutta, oma keskuspankki ja oma palkkavetoinen ja työllisyyttä tärkeimpänä pitävä politiikka. Se on Suomen omissa käsissä. Eliitti haluaa nyt tätä, kurjistumista kansalle jotta eliitti voi katsoa kansaa ylimielisesti ylhäältä päin. Me voisimme suojella työtä sen sijaan että me suojelemme nyt pääomaa.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Suomalaisilla on aina ollut liian kovat luulot Suomen merkityksestä Euroopassa ja maailmassa.Ei me olla kuin yhden metropolin kokoinen juttu. Irti eurosta samalla lailla kuin sinne mentiin: valtionvarainministeri ilmoittaa eduskunnalle. Aina täällä joku muistuttelee Suomen devalvoinneista. Selvittäkää, miksi Ruotsi joka päivä devalvoi tai revalvoi maan kilpailukyvyn mukaan: markkinat hoitavat automaattisesti ja talous toimii. Pelkästään Suomen valtio on kärsinyt euron takia luokkaa 50-100 miljardia menetyksiä.

Että toimiiko Suomen markka, kun me toisaalta olemme niin pieni talousalue? Toimiiko Islannin valuutta? Monta kertaa paremmin kuin euro.

Jos EU tai euro kaatuu Suomen lähtöön, niin joutaakin kaatua. Sen seurauksena Eurooppa tervehtyisi tästä utopistisesta rottakokeesta eurooppalaisilla ihmisillä.

Jukka Laine

Eurosta pääsee pakoon, mutta ei pankkikriisistä. Deutche pankin kohdalla täytyy toivoa ihmettä, sillä Euroopassa piisaa muitakin kriisipankkeja ja kipiää käy kaikille. Puhumattakaan valtioiden velan kantokyvystä. Italia, Ranska tai vaikka ikääntyvä Suomi. Mistä se rakenteellinen uudistus ja talousihme syntyy.

Ruotsissa on tehty viisasta talouspolitiikkaa (Lipponen ja Niinistö nauroivat:hulluja nuo ruotsalaiset) ja paikallinen ay-liike on uudistuksissa ollut mukana. Ruotsalaiset osaavat sopia keskenään ja joustaa.

Suomi ei pärjäisi omalla markalla tällä velanottotahdilla. Ruotsin kanssa emme pärjäisi rahaliitossa. Rupla on ainoa valuutta joka sopisi Suomelle. Kun venäläiset näkisivät suomalaisen ylivertaisen kilpailukyvyn korkealla veroasteella, niin haluaisivat he luopua 13% tasaverostaan ja ottaa suomalaiset veromallit käyttöön. Kaksi slaavilaista kansaa, jotka elävät kapean vientisektorin varassa ja pärjäävät kehnolla tuottavuudella ( suuret julkiset sektorit). Mitä nyt toisella kansalla on avaruusteknologiaa, ydinvoimaosaamista ja korkean high techin aseteknologiaa. Vakavasti puhuen, me pärjäisimme ruplan kanssa loistavasti. Toki se on mahdotonta poliittisesti. Vielä.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Euroeron riskejä voitaisiin minimoida neuvottelemalla muiden pohjoismaiden kanssa siirtymisestä yhteiseen Pohjolan kruunuun. Ruotsin, Norjan ja Tanskan kansalliset valuutat-kruunut- ovat siksi lähellä toisiaan, että yhteinen kruunu olisi realistinen. Tarvittaisiin ainostaan poliittista tahtoa ko.maissa.

Samalla voitaisiin muodostaa pohjoismaiden talousalue-sisämarkkinat- ja sanoa hyvästit koko EU:lle.
Näin säästyisimme tulevalta talouskatastrofilta.

On hyvä muistaa, että pohjoismaiden yhteenlasketulla BKT:lla mitattuna kyseessä olisi maailman 12.suurin talousalue.Ei niin pikkujuttu.

Jouni Suonsivu

Keskenään riittävän samantapaiset yhteiskunnat ja kauan ennen Unionia vapaine liikkuvuuksineen pohjoismaiden kesken toimi oma vapaa liikkuvuus, ja soveltuvin osin toisen pohjoismaan kansalaiselle samat edut kuin omille kansalaisille, passivapaus vuosikymmeniä sitten - jos jossakin yhtä kansakuntaa suuremmassa koosteessa Suomen on helppo toimia niin pohjoismaiden kesken. Pohjoismaiden kesken vältyttiin kuitenkin lakien harmonisoinnilta ja ylhäältä sanelulta ja jokaisen maan erityispiirteet saivat säilyä. Näin sen pitäisi olla itsenäisten, omasta vapaasta tahdostaan, yhteistyötä tekevien kesken ja niin, että tarpeiden niin sanellessa, tuosta yhteydestä voidaan myös irtautua joko kokonaan tai osin.

Yhteinen Pohjolan kruunu tosin edellyttänee pidemmälle vietyä koheesiota kuin aiemmassa pohjoismaisen yhteistyön mallissa tarvittiin. Jos sellainen joskus toteutuu, on parempi, että kotimaiset "talous""miehet" ja "-naiset" jätetään sivuun, sillä riittävän näytön he ovat kyvyistään kuluneina parina vuosikymmenenä antaneet ;).

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Pääkaupunkiseudulla asuville, joita on paljon, on Viro tärkein rajanaapuri. Alkoholijuomien vapaan liikkuvuuden vaarantuminen Suomenlahden yli tuskin monille sopisi.

Jukka Laine

Suomi ei pärjää edes etelän maille yhteisvaluutassa. Miten me pärjäisimme pohjoismaille?

Tanskalla on iso velkapommi kiinteistöissä. Kun suomalaisella on 100 000 euroa asuntolainaa niin tanskalaisella on 300 000. Norja ei ikimaailmassa suostuisi takaamaan Suomen ja Tanskan velkoja. Eikä Ruotsi.

Talouden rakenteen ja väestön ikääntymisen takia itärajan avaaminen ja ruplaan liittyminen on ainoa järkevä ratkaisu. Suomen talous on lähellä Venäjää.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Saksahan syö muuta eurooppa rahaliitossa ja on yhteisvaluutan hyötyjä. Etelä ja pohjoinen tästä kärsii, varsinkin pohjoinen, jonka arvioitiin olevan euron heikko lenkki ja niin on käynyt.

Käyttäjän HenriJrvi kuva
Henri Järvi

Käy tässä euroero spekulaatiossa miten hyvänsä käykin, niin yksi asia on aina varmaa. Se on se että eliitti putoaa aina jaloilleen koska se pystyy turvaamaan asemansa.

Käyttäjän seppo1100 kuva
Seppo O. Saarela

Kaikki kunnia tohtorin puheenvuorolle. Itse en pystyisi kirjoittamaan vastaavaa. Ongelmana kirjoituksessa oli vain se, että muutaman hetken luulin oikeasti lukevani uuden auton huoltokäsikirjaa, tai IKEAn hyllystön kokoamisohjetta.

En todellakaan ymmärrä, miksi tohtori spekuloi teoreettisilla ja teknisillä mahdollisuuksilla erota EUsta tai rahaliitosta.

Pikemminkin haluaisin kuulla, missä ovat ne konsultit, jotka kertoivat liittyessämme, kuinka taivaat aukeavat ja satojon miljoonien ihmisten markkinat tulevat luoksemme vapaaseen kaupankäyntiin.

No, onko näin käynyt? Koskaan sotien jälkeen työttömyys ei ole ollut näin suuri. Koskaan Suomessa ei ole ollut näin paljon valtionvelkaa.

Miksi italialaiset, sekä kreikkalaiset vihaavat meitä? Hyvä tavaton, mehän autamme heitä!

Väärin, me pääomitamme saksalaisia ja ranskalaisia pankkeja korjaamaan tasettaan.

Missä siis ovat ne avoimet satojen miljoonien ihmisten markkinat?

Voisiko joko ystävällisesti vastata selkeään kysymykseen?

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Missä siis ovat ne avoimet satojen miljoonien ihmisten markkinat?

Voisiko joko ystävällisesti vastata selkeään kysymykseen?"

Ehkä sen huomaa vasta sitten kun tullimuurit ja kaupan rajoitukset estävät tuotteidemme pääsyn Euroopan markkinoille.

Englannin osaltahan nämä tullimuurit ovatkin jo tulossa ja niiden pystyttämisestä aletaan neuvottelut ensi vuoden maaliskuussa.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Nyt menee puurot ja vellit sekaisin, mutta ei se haittaa. Rahaliitosta eroaminen ei ole Unionista eroamista, mutta kansallisen valuutan arvon kellunnalla laskien todelliselle arvolle Suomen vientikilpailukyky paranee automaattisesti. Näin tapahtui 1990-luvulla.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #42

"Rahaliitosta eroaminen ei ole Unionista eroamista, mutta kansallisen valuutan arvon kellunnalla laskien todelliselle arvolle Suomen vientikilpailukyky paranee automaattisesti. Näin tapahtui 1990-luvulla."

Kun Suomi unionin jäsenenä kelluttaa omaa valuuttaansa alalpäin, niin Suomi hyötyy siitä, ainakin seuraavaan EY- kierrokseen asti, jolloin AY- väki maksattaa potut pottuina, eli ottaa menetetyn hyäödyn tuplana takaisin. Tämä tietenkin pitää ottaa jo ennalta huomioon myös työnantajapiireissä, jolloin siellä ollaan varovaisia, eikä tehdäkään niitä investointeja jotka muuten tehtäisiin, koska tulevat palkankorotukset syövät investoinneilta kannattavuuden.

Mutta jos nyt kuviteltaisiin että Suomen vienti tosiaan tilapäisesti vähän elpyisi, ennenkuin AY- väki lohkoo itselleen omat osansa kannattavuuden kasvusta, niin tämä Suomen viennin kasvuhan on ilmanmuuta pois muden EU- maiden viennin kasvusta, koska tottakai niiden kilpailukyky pienenee samalla kuin Suomen kilpailukyky kasvaa.

Juuri tällaisesta hölmöstä valuutan arvolla kilpailemisesta eroon pääsemiseksi EU ja Euro ovat olemassa.

On turha kilpailla tavalla joka suoraan syö muiden maiden kilpailukykyä, sillä devalvoimalla kaikki pystyvät helposti parantamaan vientiään, mutta vain toinen tostensa viennin kustannuksella.

Oikea tapa kilpailla on jättää valuutalla keplottelu kokonaan pois ja keskittyä tuotteiden ja tuotantomenetelmien parantamiseen.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström Vastaus kommenttiin #44

"Kun Suomi unionin jäsenenä kelluttaa omaa valuuttaansa alaspäin" tässä on sun ajatusvirheen ydin. Kelluvaa valuuttaa keinuttaa vain markkinat, jos poliitikot eivät osaa hallita maata järkevästi joustaa valuuttaa ja sitten sen voi vain korjata muuttamalla typerää politiikkaa...

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #45

""Kun Suomi unionin jäsenenä kelluttaa omaa valuuttaansa alaspäin" tässä on sun ajatusvirheen ydin. Kelluvaa valuuttaa keinuttaa vain markkinat, jos poliitikot eivät osaa hallita maata järkevästi joustaa valuuttaa ja sitten sen voi vain korjata muuttamalla typerää politiikkaa..."

Kiitos asiallisesta arvostelusta, mutta tämä lyhyt arvostelusi sisältää ajatusvirheen.

Ei typerää politiikkaa ole niin helppo korjata. Sitä ei pystytty korjaamaan koko Suomen markan historian aikana. Virheellinen typerä politiikka oli vakiintunut maan tavaksi, eikä sitä voinut mikään hallitus muuttaa, vaikka yritystä toki oli.

Typerä politiikka voitiin muuttaa vain tekemällä valuutan arvon alentaminen mahdottomaksi. Vain rikas Ruotsi ja öljyrahassa pullisteleva Norja pystyvät hoitamaan talouttaan terveesti rahan arvoa alentamatta, Suomi ei siihen pystyisi, eikä pystynyt Tanskakaan.

Asian vaikeutta kuvastaa hyvin se että vieläkään, vaikka Euro on jo vanha asia, Suomessa ei pystytä terveeseen talouspolitiikkaan. Hyvänä aikana kulutusta kasvatetaan, samoin palkkoja nostetaan, mutta huonona aikana näistä asioista ei osata joustaa.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström Vastaus kommenttiin #46

Höpö höpö, ei Ruotsin rikkaus liity mitenkään kelluvaan valuuttaan. Siinä olen kanssasi samaa mieltä, että typeriä poliitikoita on meillä ollut vallassa jo useampi vuosikymmen ja tässä mielessä mitään parempaa tuskin löytyy. Toisaalta alkaa se Saksan erinomaisuuskin rapisemaan kun heidän suurimmat pankit horjuvat rotkon reunalla...vaikka niidenkin vastuita ollaan mekin ylpeänä kannettu.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen Vastaus kommenttiin #44

Ruotsissa vasta tehtiin reipas palkan nosto, mikä ilmeisesti vaikuttaa teollisuuden kilpailukykyyn. Sen johdosta kruunun arvo on nyt kuulema lähtenyt laskemaan. Arvelisin näillä tapahtumilla oleva keskinäisriippuvuutta.

Käyttäjän seppo1100 kuva
Seppo O. Saarela

Kaikki kunnia tohtorin puheenvuorolle. Itse en pystyisi kirjoittamaan vastaavaa. Ongelmana kirjoituksessa oli vain se, että muutaman hetken luulin oikeasti lukevani uuden auton huoltokäsikirjaa, tai IKEAn hyllystön kokoamisohjetta.

En todellakaan ymmärrä, miksi tohtori spekuloi teoreettisilla ja teknisillä mahdollisuuksilla erota EUsta tai rahaliitosta.

Pikemminkin haluaisin kuulla, missä ovat ne konsultit, jotka kertoivat liittyessämme, kuinka taivaat aukeavat ja satojon miljoonien ihmisten markkinat tulevat luoksemme vapaaseen kaupankäyntiin.

No, onko näin käynyt? Koskaan sotien jälkeen työttömyys ei ole ollut näin suuri. Koskaan Suomessa ei ole ollut näin paljon valtionvelkaa.

Miksi italialaiset, sekä kreikkalaiset vihaavat meitä? Hyvä tavaton, mehän autamme heitä!

Väärin, me pääomitamme saksalaisia ja ranskalaisia pankkeja korjaamaan tasettaan.

Missä siis ovat ne avoimet satojen miljoonien ihmisten markkinat?

Voisiko joko ystävällisesti vastata selkeään kysymykseen?

Hannu Rautomäki

Euro on EU:n kardinaalivirhe.

EU sumeilematta rikkoi euron vuoksi omien perusasiakirjojensa "bail out"-periaatteen, jokaisen jäsenmaan yksinvastuun omista veloistaan.
Näin euroalueelle luotiin sosialistinen yhteisvastuu, mikä toimii koko maanosan taloudellisen kehityksen jarruna ja esteenä.
Taloutensa kunnolla hoitaneita euromaita rangaistaan korotetuilla jäsenmaksuilla, ja ne ovat pakotettuja tukemaan kriisimaita.
Taloutensa rapakuntoon ajaneita kriisimaita palkitaan alennetuilla jäsenmaksuilla, ja tukipaketeilla muilta euromailta.
Näin koko maanosan taloudellinen kehitys on saatu pysähtymään, ja jäsenmaiden ylivelkaantuminen jatkuu.
EU on varsinainen kokoelma epäjohdonmukaisuuksia ja se on rakenteellisesti mätä.
http://hrautomaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/213251-...

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Tämä oli muuten aivan hyvä kirjoitus, mutta siinä otettiin aivan liian vähän huomioon se Suomelle tyypillinen turmiollinen talouspolitiikka joka euroeron jälkeen otettaisiin varmasti Suomessa uudelleen käyttöön.

Kysymys eurosta eroamisesta tai integroitumisesta euroon onkin tavallaan vähemmän relevantti kuin mitä kuvitellaan, kun kyse on oikeastaan paremmasta tai huonommasta rahapolitiikasta.

Suomen rahapolitiikka ennen euroon liittymistä oli mahdotonta, se oli jatkuvaan inflaatioon ja devalvaatioon perustuvaa.

Jos euroeroa haikaillaan sen takia että nyt eurossa inflaatiota ei ole, eikä devalvaatiotakaan ja rahan arvokin heilahtelee vain Euroopan ulkopuolisiin valuttoihin ja ruplaan, niin olen sitä mieltä että euroeron haikailu on idiotismia.
-------------

Se että Suomi ei muka pärjäisi Ruotsin, Tanskan ja Saksan kanssa ilman oman valuutan arvolla pelaamista on suorastaan lapsellinen. Ei tarvitse muuta kuin sitä että Ruotsi ja Saksa nostavat omia kustannuksiaan, eli huonontavat omaa kilpailukykyään ja Suomi tekee nykyisen kiky- sopimuksen lisäksi uusia kiky- sopimuksia ja muita kilpailukykyä parantavia rakenteellisia uudistuksia.

Sitäpaitsi on aivan selvää ettei pelkästään valuutan arvoa heikentämällä saada aikaan pysyviä muutoksia kilpailukykyyn, rakenteelliset muutokset on silti tehtävä, jos jotain pysyvää parannusta aioitaan saada aikaiseksi. Valuutan vaihtaminen on siis tässä mielessä ylimääräinen ja turha toimenpide.

Valuutta voidaan kyllä vaihtaa joko kotimaiseksi tai vaikka pohjoismaiseksi valuutaksi jos pystytään noudattamaan pohjoismaista valuuttapolitiikkaa, siis sellaista ettei turvauduta devalvaatioon, eli valuutan arvon laskemiseen, kuten eivät turvaudu Tanska eikä Ruotsikaan. Eri asia sitten on pystytäänkö Suomessa sellaiseen politiikkaan.

--------------

Pohjoismaiseen valuuttaan siirtyminen toki merkitsisi sitä ettei Suomi pystyisi devalvoimaan eikä liu-uttamaan valuuttansa arvoa alaspäin, mutta tässä suhteessa Suomi olisi pelkästään riippakivi pohjoismaisen valuuttapolitiikan kaulassa.

Kuten olemme nähneet, pohjoismaiset valuutat pystyvät aivan hyvin pitämään kurssinsa ilman myllynkiveä kaulassa, siis ilman Suomea. Miksi ne ottaisivat kaulaansa tämän ylimääräisen myllynkiven, siis Suomen.

Suomi taas tarvitsee pelastusrenkaan kaulaansa ja koska Suomi ei tule saamaan pohjoismaista pelastusrengasta, eurokin on toki parempi vaihtoehto kuin omillaan oleminen ja vähitellen pohjaan painuminen.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Kiitos tutkijatohtori Tuomas Maliselle!

Toimituksen poiminnat