Suomi tarvitsee Viron yritysveromallin

Suomen talouspoliittinen keskustelu on vaalien jälkeen jatkunut julkisten menojen ympärillä. Tämä on ymmärrettävää, mutta niiden kasvattaminen tai leikkaaminen tuskin pystyy korjaamaan kansantaloutemme todellisia ongelmia, joita ovat yksityisten ja ulkomaisten investointien romahdus. 

Oheiset kuviot 1 ja 2 esittävät Suomen, Viron sekä Ruotsin yritysten pääomanmuodostuksen (investoinnit) sekä maihin suuntautuneet ulkomaiset investoinnit vuosina 2006 – 2013 (2014). Kuviot kertovat selkeää kieltä. Vaikka Ruotsiin suuntautuneet ulkomaiset investoinnit ovat laskeneet vuoden 2008 rahoitusmarkkinakriisin jälkeen, ovat yritysten investoinnit lähes saavuttaneet vuoden 2008 tasonsa. Suomessa sekä ulkomaalaisten tänne tekemät että kotimaisten yritysten investoinnit ovat edelleen huomattavasti alle vuoden 2008 tason ja niiden trendi on laskeva. Vaikka Virossakin investoinnit ovat alle vuoden 2008 tason, on se pärjännyt tarkastelluista maista parhaiten. Ainoastaan siellä yrityksiä kannustetaan investoimaan verottamalla yrityksen voittoa vasta sitten kun se maksetaan osinkoina ulos yrityksestä. On hyvin todennäköistä, että tällainen verotuskäytäntö kasvattaisi yritysten investointeja myös Suomessa.

Vastoin joitakin julkisuudessa esitettyjä kantoja, Viron yritysveromalli on EU-oikeuden mukainen. Ongelmalliseksi Viron mallin käyttöönoton Suomessa tekee sen tasavero-ominaisuus. Virossa on käytössä tulojen tasavero (21 %), mutta osingot ovat verovapaita. Koska yhteisöverokanta on 21 %, Virossa kaikkia tuloluokkia verotetaan samalla veroprosentilla.

Suomessa Viron malliin voitaisiin käytännössä siirtyä kahdella vaihtoehtoisella tavalla. Ensimmäisessä, yksinkertaisimmassa vaihtoehdossa malliin siirryttäisiin muuttamatta henkilöverotusta. Tällöin yritykseen sisään jätettyjä voittoja ei verotettaisi, mutta osinkoina maksettuihin voittoihin kohdistuisi nykyinen joko 40,4 tai 42,4 kokonaisveroaste (yhteisövero + porrastettu pääomatulovero, ks. tarkemmin kirjamme). Pahimmassa tapauksessa yrityksestä ulosotettujen tulojen verokohtelu olisi siis huomattavan erilaista kotiuttamattomiin voittoihin verrattuna. Tämä kannustaisi etenkin pienyrityksiä pitämään voitot yrityksen sisällä, mikä voisi johtaa huonosti tuottavien investointeihin kasvuun ja/tai kulutuksen laskuun. Suomessa, joka kärsii investointilamasta ja jonka yritykset kärsivät oman pääoman vähyydestä, huoli investointien tehottomasta kohdentumisesta yritysten sisällä on toisaalta melko toissijainen. Toinen, tehokkaampi vaihtoehto olisi uudistaa sekä yhteisöverotusta että henkilötuloverotusta.  Virossa osingot ovat verovapaita, mutta tällaisen mallin tuominen Suomeen johtaisi palkkatulojen ja yritystulojen verotuksen huomattavaan eriytymiseen ansiotuloverojärjestelmämme progression takia. Nykyisen yritystuloverojärjestelmämme ja Viron vastaavan järjestelmän välille mahtuu kuitenkin lukemattomia erilaisia vaihtoehtoja, joista on löydettävissä Suomen tilanteeseen sopiva malli. Virkamiehet löytävät sellaisen varmasti.

Tärkeintä olisi päästä tilanteeseen, missä yritys ei maksa veroa niistä voitoista joita se käyttää investointeihin ja/tai lisätyövoiman palkkaamiseen. Siihen Suomella ei yksinkertaisesti ole varaa.