Suomi tarvitsee Viron yritysveromallin
Suomen talouspoliittinen keskustelu on vaalien jälkeen jatkunut julkisten menojen ympärillä. Tämä on ymmärrettävää, mutta niiden kasvattaminen tai leikkaaminen tuskin pystyy korjaamaan kansantaloutemme todellisia ongelmia, joita ovat yksityisten ja ulkomaisten investointien romahdus.
Oheiset kuviot 1 ja 2 esittävät Suomen, Viron sekä Ruotsin yritysten pääomanmuodostuksen (investoinnit) sekä maihin suuntautuneet ulkomaiset investoinnit vuosina 2006 – 2013 (2014). Kuviot kertovat selkeää kieltä. Vaikka Ruotsiin suuntautuneet ulkomaiset investoinnit ovat laskeneet vuoden 2008 rahoitusmarkkinakriisin jälkeen, ovat yritysten investoinnit lähes saavuttaneet vuoden 2008 tasonsa. Suomessa sekä ulkomaalaisten tänne tekemät että kotimaisten yritysten investoinnit ovat edelleen huomattavasti alle vuoden 2008 tason ja niiden trendi on laskeva. Vaikka Virossakin investoinnit ovat alle vuoden 2008 tason, on se pärjännyt tarkastelluista maista parhaiten. Ainoastaan siellä yrityksiä kannustetaan investoimaan verottamalla yrityksen voittoa vasta sitten kun se maksetaan osinkoina ulos yrityksestä. On hyvin todennäköistä, että tällainen verotuskäytäntö kasvattaisi yritysten investointeja myös Suomessa.
Vastoin joitakin julkisuudessa esitettyjä kantoja, Viron yritysveromalli on EU-oikeuden mukainen. Ongelmalliseksi Viron mallin käyttöönoton Suomessa tekee sen tasavero-ominaisuus. Virossa on käytössä tulojen tasavero (21 %), mutta osingot ovat verovapaita. Koska yhteisöverokanta on 21 %, Virossa kaikkia tuloluokkia verotetaan samalla veroprosentilla.
Suomessa Viron malliin voitaisiin käytännössä siirtyä kahdella vaihtoehtoisella tavalla. Ensimmäisessä, yksinkertaisimmassa vaihtoehdossa malliin siirryttäisiin muuttamatta henkilöverotusta. Tällöin yritykseen sisään jätettyjä voittoja ei verotettaisi, mutta osinkoina maksettuihin voittoihin kohdistuisi nykyinen joko 40,4 tai 42,4 kokonaisveroaste (yhteisövero + porrastettu pääomatulovero, ks. tarkemmin kirjamme). Pahimmassa tapauksessa yrityksestä ulosotettujen tulojen verokohtelu olisi siis huomattavan erilaista kotiuttamattomiin voittoihin verrattuna. Tämä kannustaisi etenkin pienyrityksiä pitämään voitot yrityksen sisällä, mikä voisi johtaa huonosti tuottavien investointeihin kasvuun ja/tai kulutuksen laskuun. Suomessa, joka kärsii investointilamasta ja jonka yritykset kärsivät oman pääoman vähyydestä, huoli investointien tehottomasta kohdentumisesta yritysten sisällä on toisaalta melko toissijainen. Toinen, tehokkaampi vaihtoehto olisi uudistaa sekä yhteisöverotusta että henkilötuloverotusta. Virossa osingot ovat verovapaita, mutta tällaisen mallin tuominen Suomeen johtaisi palkkatulojen ja yritystulojen verotuksen huomattavaan eriytymiseen ansiotuloverojärjestelmämme progression takia. Nykyisen yritystuloverojärjestelmämme ja Viron vastaavan järjestelmän välille mahtuu kuitenkin lukemattomia erilaisia vaihtoehtoja, joista on löydettävissä Suomen tilanteeseen sopiva malli. Virkamiehet löytävät sellaisen varmasti.
Tärkeintä olisi päästä tilanteeseen, missä yritys ei maksa veroa niistä voitoista joita se käyttää investointeihin ja/tai lisätyövoiman palkkaamiseen. Siihen Suomella ei yksinkertaisesti ole varaa.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)
Täsmälleen oikea suunta hallitukselle mietittäväksi.
Juuri tämän takia firmat siirtyvät Suomesta Viroon.
Kaiken lisäksi siirtyminen Viroon tai muualle on nykyään erittäin helppoa.
Emme voi sulkea rajojamme. Venäjästä näemme, kuinka tuhoisaa sellainen on nykymaailmassa.
Mitä me sitten voimme Suomessa tehdä? Mitä Suomen hallitus voi tehdä?
Voimme tehdä verotuksesta Suomessa kilpailukykyisemmän. Voimme saada verotuksen Suomessa sopimaan paremmin sopimaan nykyiseen maailman tilanteeseen.
Fakta on se, että kansakunnat kilpailevat aloittavistakin firmoista, myös verotuksellaan. Faktat kannattaa tunnistaa. Vasta sitten faktat voi tunnustaa. Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. Alkavat firmat työllistävät. Toivottavasti meillä on enemmän ja enemmän työpaikkoja Suomessa.
Onko Suomi ollenkaan pelissä mukana?
Myöhäistä on rykiä, kun asiasta ei Virontapaan sovittu EU neuvotteluissa, samajuttu susien suhteen, Virossa saa kaataa 50 sutta vuodessa jakukaan ei laskejalkojenmäärää.
Saahaan kyllä haikailla takaisin kuin hukattua nuoruutta.
Juuri näistäsyistä monet suomalaiset ovat perustaneet toisenyrityksen Viroon ja kerryttävät voitotja investoinnit virolaiselle yritykselleen.
"Ettevaatust"!
Juu, Viron malli on ehdottomasti parempi kuin omamme, mikä näkyy parhaiten tuloksissa:
BKT Viro: 25 049 euroa per nenä
BKT Suomi: 43 492 euroa per nenä.
Voiko parempaa tavoitetta hallituksellamme enää olla kuin Viron malli! Yrittäjän unelma! Ilmeisesti Kongon malli on vielä parempi:
BKT Kongo: n. 300 euroa (394 $) per nenä - ja verotus lähes nolla!
Jouko, millaiselta takamatkalta Viro on lähtenyt, vertaileppas paljonko valtioidemme velkojen ja kassavarojen suhdetta.
Ainakaan Suomi ei pystyisi maksamaan kassavaroillaan valtionvelkaansa pois, mutta Viro todennäköisesti pystyisi vieläkin, ainakin parivuotta sitten olisi pystynyt.
Näinhän se on: Kun nollasta lähtee ja pääsee avoimille markkinoille, alkaa nousu, oli verotus mikä tahansa:
http://tietotrendit.stat.fi/static/media/uploads/t...
Vain Virolla on "Viron malli" verotuksessa.
Ei näytä olevan vaikutusta.
Mahtaako yhdestä ajanhetkestä napattua 2 lukua kertoa paljoa mitään?
Miten on maittain 5 ja 10 vuoden BKT-kehitys? Onko siis niin, että Viron kehitys on ollut paljon huonompaa ja siitä he saavat kiittää/moittia omaa yritysveromalliaan?
Suomi on varmasti suuri onnela kun BKT kehittyy (lue: nousee) vuosien saatossa huimaa vauhtia (erityisesti viime vuosina), ja siitä tietysti saamme ensisijaisesti kiittää yritysverotustamme.
Mielenkiintoinen vertailu: Viron bkt (ppp) nousee ja Suomen laskee.
Noin vuonna 2020 ostovoimakorjattuina maiden bkt on samalla tasolla. Eli suomeksi sanottuna elintaso on samaa tasoa. Virossa työttömyys on 5 %:n tasolla, valtiolla ei juurikaan velkaa, työvoiman nimelliskustannus on huomattavasti pienempi kuin Suomessa, vaikka rahalla saa saman verran elintasoa.
Kumpi on hoitanut talouspolitiikkansa ja erityisesti ay-politiikkansa paremmin?
Tässä eräs mielipide viimeisen hallituksen veropäätöksistä:
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/luk...
Pienyrittäjyyden kannalta verotus ei ole kannustavaa.
Onko kansantaloustieteessä tutkittu, mikä vaikutus on sillä, että hyvin monesta kohtaa kansantaloutta rahaa poistuu veroparatiiseihin?
Kansantalous ei siis enää olekaan suljettu kierto, kuten se oli 1990-luvulla.
Suomi tarvitsee viron yritysveromallin - mihin?
tilastot kertokoot karua kieltään: http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/default/file...
Taitaa olle liian iso remontti sovittaa Viron veromalli Suomen olosuhteisiin. Suomen yritysverotus on kuitenkin viimeisen muutoksen jälkeen kansainvälisesti melko kilpailukykyinen.
Sen sijaan verotus meni viime vaalikaudella väärään suuntaan, kun heikennettiin korvausta siitä riskistä, jonka yrittäjä ottaa sijoittamalla rahaa omaan yritykseensä. Tällaista sijoitusta ei voi verrata esim. pörssiyhtiö- tai rahastosijoitukseen, josta rahansa saa nopeasti takaisin tarpeen vaatiessa.
Entäpä porkkama/keppi, joka Viron mallia tiukemmin palkitsisi/rankaisisi työllistämisestä? Yhteisöveron osalta seuraavalla periaatteella:
Nykyiseen 20% voitosta maksettavaan yhteisöveroon veronalennus/-korotus, jonka suuruus määräytyy kahdesta muuttujasta:
1) Nettotyöllistäminen verovuonna,
2) Yrityksen kannattavuus (tulos/liikevaihto).
Tällä mallilla hyvin kannattava työvoimaansa suhteellisesti paljon kasvattava kasvuhakuinen yritys voisi jopa välttää yhteisöveron kokonaan. Toisaalta lyhytaikaista tulosta irtisanomisin ylösvivuttava yritys saisi kunnon mätkyt (mutta ennustettavasti). Kannattavuuden kanssa kamppaileva, mutta vielä voitto tekevä yritys saisi vain vähän kannustinta/raippoja ja tappiota tekevä ei ollenkaan (yhteisövero maksetaan voitosta). Siis hieman Viron mallin suuntaan, mutta tiukemmat kannustimet työllistämiseen ja kannattavuudesta huolehtimiseen.
Suomessa ongelmaa pahentaa myös se, että maasta puuttuu varallisuus ja tahto investointeihin, joka omalta osaltaan on vaikuttamassa myös siihen, että mikäli maahan haluttaisiin luoda työpaikkoja ja kasvua investoinnein, tulee myös täkyn ja porkkanan olla maittavampia verraten mm. Saksaan, Ruotsiin ja Viroon.
Työvaltainen vanerin tekeminenkään ei Suomessa kannata keskeyteksettömänä ja kalliina kolmivuorotyönä, vaan vaneriteollisuus on häviämässä maastamme huolimatta raaka-aineen saatavuudeta. Suomalaiset vielä olemassa olevat vaneritehtaat toimivat alimitoitetusti omaan kapasiteettiinsa ja markkinoiden kysyntään nähden.
Kommentoi 17 kommenttia