*

tmalinen

Pelastaisivatko julkiset investoinnit Suomen?

  • Julkiset, yksityiset ja ulkomailta Suomeen suuntautuneet investoinnit suhteessa BKT:hen, 1990-2014
    Julkiset, yksityiset ja ulkomailta Suomeen suuntautuneet investoinnit suhteessa BKT:hen, 1990-2014

Kirjoitus on alunperin julkaistu Liberan kotisivulla, ja se alustaa ensi viikolla julkaistavaa kirjaa "Miten Suomi Pelastetaan - Talouspoliittinen Manifesti".

Suomessa on viime viikkoina käyty aktiivista keskustelua julkisten menojen leikkauksien ja julkisiin investointeihin perustuvan elvytyksen kannattajien välillä. Paikoin keskustelu on saanut kuumentuneita piirteitä, jotka voitaneen laittaa, ainakin osittain, vaalikevään piikkiin. Mikä sitten on Suomen talouden tila? Voitaisiinko se kääntää takaisin nopeamman kasvun uralle lisäämällä julkisia investointeja?

Teoriassa tämä olisi varmasti mahdollista. Suomen valtio lainaisi erittäin alhaisella (ehkä osittain jopa negatiivisella) korolla kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta esim. 25 miljardia euroa (noin 12 % bruttokansantuotteesta) ja käyttäisi rahat erilaisiin julkisiin hankkeisiin (homekoulujen korjaus, tiestön parannus, Pisararata ja rautatie Jäämerelle) vaikka viiden vuoden aikana. Tämä johtaisi (laskennallisesti) hieman reilun kahden prosentin BKT:n vuotuiseen kasvuun kyseisten viiden vuoden aikana. Suomen julkisyhteisöjen velka kasvaisi noin 146 miljardiin euroon, mikä vastaisi arviolta 64 % velkasuhdetta kasvaneeseen BKT:hen verrattuna.  Mitä tämän jälkeen tapahtuisi? Velkaelvytyksen kannattajien mukaan laajamittaiset infrastruktuuri-investoinnit johtaisivat sekä tuottavuuden että yksityisen sektorin investointien huomattavaan kasvuun ja sitä kautta talouskasvun pysyvään nopeutumiseen. Tämä on kiehtova idea, mutta sen tueksi on esittää valitettavan vähän tilastolliseen näyttöön perustuvaa todistusaineistoa. Kuljetusinfrastruktuuriin suunnattujen investointien ei ole havaittu nopeuttaneen talouskasvua Euroopassa.  Liian suuret julkiset investoinnit voivat myös rajoittaa maan kykyä hyödyntää ulkomaisia investointeja. Viimeaikaisissa tutkimuksissa julkisten investointien on havaittu nopeuttavan talouskasvua köyhemmissä maissa, mutta rikkaissa maissa niiden vaikutus on huomattavasti pienempi.  Onkin todennäköistä, että julkisilla infrastruktuuri-investoinneilla on suurin vaikutus kasvuun maissa, joissa infrastruktuuri on heikolla tasolla. Suomessa infrastruktuuri on (ainakin toistaiseksi) hyvällä tasolla, joten infrastruktuuri-investoinnit nopeuttaisivat Suomen talouskasvua mitä todennäköisimmin vain vähän niiden välittömien vaikutuksien lisäksi. Koska elämme avotaloudessa, osa julkisten investointien kasvuvaikutuksista myös ns. vuotaisi Suomen ulkopuolelle.

Julkiset investointimme ovat jo lisäksi nyt verrattain korkealla tasolla. Euroopan komission Ameco -aineistotietokannan mukaan Suomen julkiset bruttoinvestoinnit olivat viime vuonna noin 4,1 prosenttia BKT:sta, kun EU:n keskiarvo oli 2,9 %. Onkin todennäköistä, että Keski-Euroopan maiden tekemät julkiset investoinnit vaikuttaisivat Suomen talouteen enemmän kuin kotimaiset julkiset investoinnit, koska ne kasvattaisivat kokonaiskysyntää Euroopan laajuisesti.

Mitä Suomen taloudellisen tilanteen parantamiseksi voitaisiin sitten tehdä? Investoinnit ovat kuitenkin ratkaisevassa asemassa talouskasvun kiihdyttämisessä. Ohessa olevassa kuviossa on esitetty yksityiset sekä julkiset nettoinvestoinnit ja Suomeen suuntautuneet ulkomaiset investoinnit suhteessa BKT:hen vuodesta 1990 vuoteen 2013.

Kuviosta nähdään, että Suomen taloutta vaivaa kaksi ongelmaa. Ulkomailta Suomeen suuntautuneet investoinnit sekä yksityiset nettoinvestoinnit (bruttoinvestoinnit vähennettynä kulumisella) ovat laskeneet huomattavasti vuosien 2008 – 2009 finanssikriisin jälkeen. Suomen talouden ongelmia ovat toisin sanoen yksityisten ja tänne suuntautuvien ulkomaisten investointien romahdus, ei julkisten investointien riittämättömyys. Kuviosta nähdään myös hyvin kuinka yksityisten investointien ja ulkomaisten investointien kasvu nostivat Suomen talouden lamasta 1990 -luvun puolivälin jälkeen.

Suomi tarvitseekin tällä hetkellä nimenomaan lisää yksityisiä pääomia ja investointeja. Mitä tämän eteen voidaan tehdä? Yksityiset investoinnit lisääntyvät ja vähenevät tuottomahdollisuuksien mukaan. Investointien tuottoon vaikuttavat etenkin instituutiot (lainmukaisuusperiaate), verotus, työntekijöiden ja rahoituksen saatavuus sekä toiminnan helppous (sääntelyn vähyys). Suomen julkiset instituutiot ovat maailman huippua (vähäinen korruptio sekä viranomaistoiminnan tehokkuus), mutta työmarkkinamme ovat edelleen hyvin jäykät, riskirahoituksen saatavuudessa on ns. pullonkauloja ja sääntelymme on paikoin jopa naurettavan tiukkaa. Verotuksen tulisi kannustaa pääomien kerryttämiseen ja rikastumiseen, mitä se ei tällä hetkellä tee. Finnveran pk- ja kansainvälistymisrahoituksesta vastaava johtaja Katja Keitaanniemi totesi Talouselämässä (27.3.2015), että suomalaisilla pk-yrityksillä on poikkeuksellisen vähän omaa pääomaa. Oman pääoman vähyys rajoittaa sekä rahoituksen saatavuutta että riskinottokykyä, mikä vähentää investointeja. Oman pääoman kerryttämistä edesauttaisi etenkin ns. Viron yhteisöveromalli, jossa yrityksiä ei veroteta lainkaan yrityksen sisään jätetyistä voitoista. Tällaisen verotusmuodon käyttöönotto vaatisi kuitenkin myös tuloverojärjestelmän melko täydellistä uudistamista. Vaikka yritysverotuksessa ei kyettäisikään siirtymään nollaverokantaan lähitulevaisuudessa, tulisi sitä joka tapauksessa muuttaa riskinottoa ja investointeja kannustavaksi.

Suomen tuleva hallitus on useiden vaikeiden päätöksien edessä. Talouskasvun nopeuttamiseksi huomio pitäisi, leikkauksista ja elvytyksestä riitelyn sijasta, kiinnittää Suomen muuttamiseen dynaamiseksi, investointeihin ja menestymiseen kannustavaksi markkinataloudeksi. Julkisen sektorin kokoa on pakko jollain tavalla sopeuttaa ja infrastruktuurista on pidettävä huolta. Niillä ei kuitenkaan pelasteta suomalaista hyvinvointivaltiota. Siihen tarvitaan yksityisen sektorin kasvua.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Hyvä blogi. Avainsana näin yrittäjän näkökulmasta; luottamuksen palauttaminen poliittiseen päätöksentekoon. Se nostaa motivaatiota. Kun on motivaatiota, se tuottaa liiketoiminta- ja kehityssuunnitelmia. Niitä vastaan saa rahaa. Omavaraisuusasteet yrityskentässä ovat sentään varsin hyvällä tasolla.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Espanjalainen lentokenttä ilman nousuja ja laskuja, sekä Portugalin uudet moottoritiet vailla autoliikennettä - nämä ovat niitä esimerkkejä euroalueen julkisista investoinneista infraan, joiden tulokset ovat hiipuneet.
Molemmat maat voi edelleen lukea ns. kriisimaihin.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Eikö siis talousongelmiemme syy olekaan se, että olemme lainanneet rahamme kreikkalaisille?

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Palautetaan oma raha ja keskuspankkirahoitus.

Valtiopetokset eivät vanhene.
http://jormajaakkola.fi/Valtiopetokset%20Suomessa

Totuusterveisin
Jorma Jaakkola
Kokoomus

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen

Oma raha olisi hyvä, mutta keskuspankkirahalla inflatoiminen vain pahentaisi ongelmia.

Jouni Peltoniemi

Sano yksikin todellinen ongelma jota ei voida nykyaikana hallita!

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Eikö ongelma mukamas pahene ottamalla lisää velkaa ulkomailta?

Lähivuosien aikana lisäleikkaamistarve/lisävelanottotarve on 12-15 miljardia euroa.

Ongelma pahenee koko ajan myös leikkaamalla palveluita. Löysiä on leikattu jo 1990-luvun lamassa ja 2008-09.

Mistä enää voidaan leikata, sillä sote vie leijonanosan kuntien menoista?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Suomalaisilla yrityksillä on poikkeuksellisen vähän omaa pääomaa. Kun pankinjohtajat puolestaan tavan takaa muistuttavat, että yritysrahoituksen riskit eivät kuulu pankeille, yksityisestä investointirahasta on olemassa tällöin pulaa.
Ainoaksi mahdollisuudeksi usein jäävät yrittäjien omien omistusten panttaukset, Keran mahdollinen rahoitus ja uskottavimmille hankkeille mahdolliset investointituet.

Viron mallin mukaisesti yritysten rahoitusasema hankkeissaan olisi parempi ja yrittäjien oma asema investoinneista päätettäessä olisi järkevästi etusijalla, sillä yrttäjät hakevat aivan varmasti itse tuottoa ja tuottavuutta aiempien vuosien voittorahoille omissa yrityksissään.

Ymmärsinkö oikein blogista, että 5 miljardin euron vuotuinen uusi velka kasvattaisi maamme BKT:tta n. 2 % vuodessa. " 25 miljardin euron panostus viiden vuoden aikana nostattaisi kansantuotetta hieman reilun kaksi prosenttia vuosittain".

Mikä olisikaan maamme BKT:n todellinen taso ilman jo vuosia jatkunutta velalla " elvyttämistä " v. 2009 lähtien ?

Käyttäjän tmalinen kuva
Tuomas Malinen

Kiitos Lauri täsmentävästä kysymyksestä. Tämä 2 % vuodessa tosissaan tarkoittaisi 5 miljardin lisälainanottoa vuodessa (nykyisen velkaantumisen lisäksi siis). Kyseessä on myös puhtaasti laskennallinen arvio (lisätään 5 miljardia BKT:hen joka vuosi), johon kasvu parhaassa tapauksessa voisi yltää. Käytännössä osa noista 5 miljardin investoinneista menisi ulkomaalaisille toimijoille, jolloin ne eivät lisäisi Suomen BKT:ta. Ei siis voida varmuudella sanoa, että julkisten investointien lisääminen yo. esimerkin mukaisesti johtaisi mainittuun 2 prosentin BKT:n vuotuiseen kasvuun.

Suomessa suhdanteita tasoittavat ns. automaattiset tasaajat (kuten työttömyys- ja sosiaaliturva), jotka lisäävät valtion menoja taantumissa. Ilman niitä taantumamme olisi varmasti ollut vielä syvempi.

ulf fallenius

Suomen kannattaisi laskea yhteisövero nolliin niin eiköhän saataisi investointeja ulkomailta.Suomen kaukainen sijanti ja tuntemattomuus on ongelma,eilen luultiin että Nokia on Ruotsissa Ranskan uutisissa niin kyllä olisi tekemistä mainostajilla Suomen puolesta.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Lisälainaa ei julkisten investointien lisäämiseen tarvita. Kyse on kansallisten resurssien kohdentamisesta. Kohdennetaanko ne harvojen rikastuttamiseen vai koko kansantalouden rikastuttamiseen.

Hallitus ja eduskunta, viime kädessä kansa, on päättänyt valita rikkaiden rikastuttamisen tärkeämmäksi, kuten vaalitulokset ovat viimeisten 30 vuoden aikana osoittaneet.

Juhani Kahela

Tutkijatohtorin hömpötyksiä. Missä on kassavirtalaskelma? Kustanuustason ja verohelvetin vuoksi yritykset pakenevat, hyvätuloiset eläkeläiset ja nuoret koulutetut muuttavat muualle. Kun nämä faktat unohtaa, niin sitten kaikki onkin ruusunpunaista. Eikö Liberan ympyröissä pyöri Sekoomuslaisia, jotka näköjään yrittävät keinovalkaista synkän mustan taloustilanteen, jonka ovat itse aiheuttaneet.

ulf fallenius

Suomen ainut pelastus on muuttua veroparatiisiksi koska yksikään sijoittaja ei ole kiinnostunut meidän sosiaalisopasta ja sen veroista.Lapista pitäisi tehdä Las vegas ja infrat kuntoon koko maahan ja halpa verotus houkutuksena yrityksille.Meillä on mahdollisuuksia mutta sosialistit pilaa aina kaiken.

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

ULF

Mielenkiintoinen tokaisu tuo ” infrat kuntoon” . Minulle ainakaan se ei tarkoita pelkkää noin 20 miljardin raide ja maantie liikenteeseen tänä talvena esitettyjä investointeja.

Pelkkä em toteuttaminen veisi meidät vain syvempään suohon. Eli ”infrat kuntoon ” toteuttaminen ei olekaan sitten ihan läpihuuto juttu. Vai onko.
Puretaanpa hieman.

Maamme on sitoutunut vuonna 2011 EU liikennestrategian mukaan siirtämään maantieliikenteen volyymejä raiteille ja vesille, niin Maamme on kuitenkin tehnyt vuonna 2012 oman liikennepoliittisen selonteon, jonka mukaan on nyt eletty ja kehitetty maamme logistiikka ns. ” Suomi on saari ” mallilla jonka hoitaminen kuorma auto liikenne edellyttää noin 96 autoa jokaista tuhatta asukasta kohden. Ruotsissa vastaava luku on 56 ja Saksassa 33.

EM päätösten johdosta ja sen seurauksena maamme se on pudottanut viime hallituskauden aikana World Bankin LPI index lukuaan 21 maasijaa alaspäin.

Ja Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta on todennut raprotissaan 6/2013 sivu 19 , että maamme logistiset kustannuksemme ovat kaksinkertaiset verrattuna lähimpiin kilpailijamaihimme ( silloisiin-kun olimme sijalla 3) . Kun tuo kokonaismäärä mitä Suomelaiset yritykset käyttävät logistiikkaan on 30 miljardia vuodessa niin minun laskujeni mukaan puolet on 15 miljardia/ vuodessa mitä meidän pitäisi saada logistiikasta pois .

Ja sen merkitys on aika suuri kun ajatellaan että esim UPM:n (hesari 7.3.2015 ) mukaan pelkkä rannikolle laivaan saanti maksaan noin 67 euroa enemmän jokaista vientitonnia kohden. Tämän ylimääräisen kustannuserän poissaanti ei tapahdy lisäämällä kuorma auto liikenteen tehokkuutta välille tehdas-rannikkosatama vaan se edellyttää liikenteen rakennemuutoksia niin, että voidaan maksimoida laivamatkat ja minimoida välilastaukset ja rannikoille/rannikoilta tavaran viennit kuorma-auto ja raidekalustoa käyttäen. Ei ainoastaan toisessa vaan kuljetusketjun molemmissa päissä. Eli uudet laivat jotka voivat kuljettaa saman kontin niin meidän arktisilla sisävesillä- itämerellä -kuin keski euroopan joilla.

Ja ainoa kestävän kehityksen mukainen suunta olisi myös meillä valita mitä pikimmin EU suunta jolla mm Ruotsi on jo siirtänyt osaltaan ja nyt tekee infran korjausvelka remontteja niin että nykyaikaiset tehokkaat sisävesi/itämeri laivat voivat liikennöidä jopa 500 kontin kuormin sisävesillä suoraliikenteessä keski euroopan kanssa ja sisämaan teollisuus ja kauppa voivat nauttia heidän ja EU .n liikennepoliittisesta strategiasta nimeltä ” nearest port is best port”

Lisäksi Meillä valtion takaama logistiikan / ja maantieliikenne infran kehittämisellä tehty - Suomi on saari - ja sitä edelleen ylläpidettävä raaka –aine hankinnan sisämaan alue hankinta logistiikka ja kartelli (metsäteollisuuden hankinta) –metsäteollisuudelle rakennettuna maanteihin perustuvana liikenne/ logistiikkajärjestelmänä on vastoin kestävän kehityksen mukaista suunnitelmaa( vrt Äänekosken tehdyt päätökset ja LVM raportti 3/2010) .

LVM julkaisi vuonna 2007 tavoitteen vuodelle 2030 niin että raide ja vesiliikennettä tulisi kehittää niiden volyymiosuuksien nostamisiksi , mutta mikä sittemmin samana vuonna TEM :n oma tavoite pelastaa metsäteollisuuden hankintalogistiikka voitti (Pekkarisen toimesta) ja LVM tavoite laitettiin hyllylle.

Ja niin mm Jyväskylän energialle tehty vuonna 2010 uusi bioenergia laitos niin sen haluamia ja edellyttämiä vesiväyliä ei kunnostettu vaan metsäteollisuus sai jatkaa omaa aluehankintansa monopoliasemaa ....

Ja syrjiminen vaan jatkuu ja vesiväylien modernisointien vuoksi syntynyttä (vuodesta 1967 alkaen) korjausvelkaa ei ole edes otettu huomioon kun eduskunnan parlamentaarinen liikenteen infran korjausvelka työryhmä antoi raporttinsa.

Meillä kyseinen korjausvelka on arvioni mukaan kuitenkin noin 1,5 miljardia euroa , jolla päästäisiin vasta noin puoleen siitä laivakoosta millä Ruotsissa on ajateltu menevän 2050 luvulle.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

"...Velkaelvytyksen kannattajien mukaan laajamittaiset infrastruktuuri-investoinnit johtaisivat sekä tuottavuuden että yksityisen sektorin investointien huomattavaan kasvuun ja sitä kautta talouskasvun pysyvään nopeutumiseen. Tämä on kiehtova idea, mutta sen tueksi on esittää valitettavan vähän tilastolliseen näyttöön perustuvaa todistusaineistoa...."

Kamoon hei... vähän rotia väitteisiin. Valtavirtaisesta talous"tieteestä" ponnistaa edelleenkin mediaan aina vaan vähemmän perusteltuja väitteitä. Ekonomistit ovat jostain syystä eksyneet numeroiden viidakkoon ideologisella ja myyttien täyteisellä asenteella.

Käytännössä kaikki talouden aktiviteetti perustuu suunnitteluun ja yhteisön näennäisesti kannattamattomiin investointeihin infraan, koulutukseen, sosiaalipolitiikkaan... Ilman julkisia investointeja infraan, koulutukseen ja tutkimukseen olisimme vain kehittymätön metsäläiskansa ja raaka-aine lähde niille maille, jotka ovat panneet julkisia panoistuksia kehitykseen. Julkiset näennäisen kannattamattomat investoinnit esim. infraan ovat mahdollistaneet yksityisen hyvinkin kannattavan taloudellisen toiminnan.

Koulutus ja tutkimus ovat edelleenkin työn tehokkuuden lähde. Ilman teknologian kehittämistä emme kykene toteuttamaan sitä sodan jälkeistä utopiaa ihmisen vapauttamisesta raskaasta työstä, ja uskokaa vaan sitä raskasta työtä on edelleenkin, vaikka sieltä toimistopöydän takaa ei siltä näyttäisikään. Samoin kansamme demografiasta johtuvaan huoltosuhteen heikkenemiseen voimme vastata huomattavasti paremmin ja vakautta edistäen teknologialla kuin ulkomaisella työtätekevällä köyhällistöllä.

Julkiset investoinnit voidaan tehdä tietenkin typerästikin, mutta hiukan järkeä käyttäen niillä saavutetaan koko yhteiskunnan kannalta sen maksimaalinen kehityksen potentiaali. Ilman julkisia investointeja infran ylläpitoon ja kehityksen edistämiseen menee pohja pois koko kansantalouden kehitykseltä. Yksityisillä toimijoilla ei ole resursseja yhteisölliseen suunnitteluun, eikä siinä olisi järkeäkään.

Julkisien investointien ja yksityisien investointien arvottaminen kategorisesti tuottamattomiin ja tuottaviin kertoo juuri siitä ettei sanoja ymmärrä kansantalouden toimintaa. Valitettavasti media on täynnä juuri tällaisia näkemyksiä.

Käyttäjän tmalinen kuva
Tuomas Malinen

Pasi, julkinen sektori investoi koko ajan (viime vuonna noin 4,1 % BKT:sta vs. 2,9 % EU:n keskiarvo). Kyse on siitä, mitä ylimääräisillä julkisilla investoinneilla saataisiin aikaiseksi. Jos katsot vielä mukana olevaa kuviota, huomaat että ne eivät millään järkevällä tavalla pysty korjaamaan ulkomaisen ja yksityisen investointien laskua. Yksityisten investointien kasvattaminen on nyt Suomen kannalta tärkeintä ja valitettavasti ne eivät automaattisesti seuraa julkisia investointeja, kuten oheen linkitetyissä tutkimuksissa todetaan.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

...bkt on käytännössä suoraan riippuvaista likvidin rahan määrästä, jota talouteen tulee velkaantumalla lisää tai "kepittämällä" holvaantuneita pääomia liikenteeseen tai "porkkanalla" eli jotenkin luomalla positiivisen tulevaisuuden uskon holvaajille (en tiedä enkä ole kuullut miten tämä tässä tilanteessa onnistuisi muuten kuin julkisen kulutuksen lisäyksen kautta) tai tekemällä Suomesta veroparatiisin (missä ei ole mitään järkeä) tai 30 % sisäisellä devalvaatiolla (missä tosiaankaan ei ole mitään järkeä). Kukaan yksityinen ei ole valmis velkaantumaan pitkittyvän laman oloissa. Tällöin velkaantuminen ainoastaan lisää konkurssin uhkaa. Huom. julkista taloutta ei saa rinnastaa velan suhteen yksityistalouteen.

Ja tietenkin julkiset investoinnit voivat korvata vaikka kaikki yksityiset investoinnit, sille ei ole mitään "tieteellistä" estettä, kysehän on kuitenkin vain hallinnollisista järjestelmistä yksityiset vs. julkiset investoinnit. Tällaista keskushallintoa en minäkään halua. Mutta esimerkiksi energiaomavaraisuuteen tähtäävät julkiset investoinnit ovat "raudan varmasti" yksityistä taloutta tukevia, ja lisäksi kansallisen selviytymisen kannalta olennaisia.

Kansakunnan selviytymisen kannalta olennaisen tuotannon yksityistämisessä ei ollut mitään järkeä. Perustetaan kansallinen energiayhtiö rakentamaan tuulivoimaa. Tämä olisi huomattavasti tehokkaampi tapa uusiutuvan energian tuotannon kasvattamiseen kuin syöttötariffi. Samoin ydinvoiman lisärakentaminen saisi uuden ulottuvuuden ja joustavuutta teknologian suhteen. Uusien teknologioiden käyttöönottoon tulisi vahvat hartiat.
Kun kirjoitan "selviytymisen kannalta tärkeistä" asioista, tarkoitan sitä että nykyinen yltäkylläinen kasvava globaalitalous on kovin hataralla pohjalla reaaliresurssien suhteen.

Yleensäkin vain teknologia pelastaa (jos pelastaa) tuotantotalouden tehokkuuden, kilpailukyvyn ja ympäristön sekä ratkaisee demografiasta johtuvan huoltosuhteen heikkenemisen. Koulutukseen ja teknologian kehittämiseen yksityistaloudella ei ole voimavaroja. Sen tekee julkiset investoinnit.

Kuten on todettu, julkiset investoinnit ovat nyt ilmaisia. Työttömyyden tahallinen pitkittäminen näkyy talouden tehottomuutena, epävakautena ja yksilöiden sosiaalisena ongelmana. Talouden hysteresis ei tosiaankaan ole myytti.

Julkisien investointien mollaamiseen ei ole aihetta ainakaan työttömyyden kasvaessa. Jokainen työtön pienentää bkt:tä eli paremmin ilmaistuna sitä "jaettavaa kakkua". Haluaisin tosiaankin nähdä yhdenkin tutkimuksen, joka todistaa liian alhaisen työttömyyden pienentävän "jaettavaa kakkua".

ulf fallenius

Kuin sanoin infrat kuntoon niin tarkoitin että ensin veroparatiisiksi jonka jälkeen yrityksiä ja rahaa virtaa hullunlailla Suomeen .Muuten ei kannatta satsata mihinkään jos sosialismi ja hullu verotus jatkuu ei kukaan tänne tule niin kuin jo nähty.Suomi on tiensä päässä muutos pitää olla 180 astetta.

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

Pasi

OLen samaa mieltä kanssasi siitä että infran rakentaminen on kansakuntamme teollisuuden ja hyvinvoinnin yksi tärkeimmistä kriteerioista

Suomessa on politiikkojen keskuudessa hyvin yhtenäinen käsitys liikenneinfran kehittämisestä.

Jopa parlamentaarinen liikenneinfran korjausvelka työryhmä sai yhtenäisen riidattoman raportin aikaan.

Ainoa instanssi joka on huomauttanut viime vuosina LVM:n suuntaa on oikeuskansleri jolta viimeksi tullut raportti huomautti että LVM tuottaa puutteellista tietoa päättäjille (oikeuskanslerin kirje LVM:n toimista 15.4.2014) .

Niin parlamentaariseen infra työryhmän raporttiin ei löydetty 1,5 miljardin euron vesiliikenteen (lähinnä liian pienet tämän tekniikalle ja laivoille olevat päivänväylät mereltä sisävesille) korjausvelkaa kuin valtion ja lobbareittenyhteisesti Pellervolta tilaamaan ja 5.2.2015 julkaistuun liikenneinfran Ruotsin tasoon joi hin kumpaankaan vertailuun ei otettu mukaan vesiliikenteen osuutta. Ja Ruotsissa infraa korjataan juuri noin 500 miljoonan euron budjetilla.

Eilisessä Yle paneelissa Antti Rinne totesi että Äänekosken uuden biotehtaan investoinnin edellytys on liikenneinfran saaminen UMP:n vaatimaan tasoon, jossa maanteitä ja rautateitä kunnostetaan nykyisen liikennepoliittisen selonteon perusteella .

Vaikka

1) UMP on todennut että ( hs 7.3.2015) heidän logistiikan kustannuksensa ovat ” Suomi on saari ”logistiikassa noin 67 euroa kalliimpaa mitä Ruotsissa järjestettynä, kun Ruotsissa on käytössä sisämaan ja sisävesiliikenteen osalla ”nearest port is best port” malli.

2) LVM on tulevaisuuden suunnitelma raportissaan no 1/2007 todennut sivulla 31 että … ” vesiliikenteen osuutta kasvatetaan”

3) LVM on Keitele Päijänne vesiliikennejärjestely katsauksessaan LVM raportti 3/2010 todennut että ”

”Työryhmä onkin tehnyt johtopäätöksensä vuoteen 2015 ulottuvalle aikavälille. Työryhmä korostaa, että toimintaympäristön muutotuessa tilanne on arvioitava uudestaan.”

tämän ehdollisen suosituksen työryhmä totesi tehdessään ehdotuksen jolla valtio teki päätöksen olla korjaamatta 1990 luvulla kesken jätettyä Keitele Päijänne vesireittiä jolle olisi voitu alle 50 miljoonan euron panostuksilla asettaa suurempi mitä Saimaan alueen yli 2500 tonnin rahtialusliikenne palvelemaan Keitele Päi jänteen enenrgia ja metsäteollisuuden raaka aine huoltoa mm VTT raportin 37/73/2009 kestävän kehityksen mukaisesti, korvaamaan niin maantieliikennettä EU ilmasto ,energia ja liikennepoliittisen tavoitteen mukaisesti kuin olla apuna Jyväskylälle sen historian suurimman bioenergia panostusten raaka aine hankinnoissa sen haluamalla kestävän kehityksen mallin tavalla.Tätä ei toteutettu ja tuloksena oli jopa kivihiinlen poltto bioenergia laitoksessa. Häpeä....sekin...

Kysymys Antille (ja muillekin esim. tulevan hallituksen jäsenille )

Miten tämä nyt uusi hanke aluella: Äänekosken bio-tehtaan raaka aine kuljetus arviointi on tehty, kun on päädytty pelkän maantie ja raideliikenteen kehittämisiin.

LVM:n lisäksi ilmastomuutospaineiden takia myös EU liikenne strategia vuodelta 2011 ja edellä mainitun LVM vuoden 2007 raportin mukaisesti sekä jopa SDP puolueohjelma viime keväältä edellyttävät vesiliikenteen kehittämistä ja huomioimista , niin että maantieliikennettä voidaan siirtää vesille myös suomessa.

Huomioitakoon myös se , että eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan raportissa esitetyn 6/2013 ) arvion mukaan nykyiset " Suomi on saari " logistisen mallin kustannuksemme ovat kaksinkertaiset verrattuna kilpailija maihin.

ja ero näihin maihin käytännössä on ainoastaan vesiliikenteeseen siirretyn määrän puuttuminen Suomalaisesta logistiikasta.

Toimituksen poiminnat