*

tmalinen

Suomalainen nollakasvuyhteiskunta ja sääntely

  • Kuvio 1. Reaalinen BKT vs. julkisyhteisöjen palkkamenot
    Kuvio 1. Reaalinen BKT vs. julkisyhteisöjen palkkamenot

Suomen bruttokansantuote (BKT) ei ole kasvanut kumulatiivisesti seitsemään vuoteen. Tämä tarkoittaa, että kansantuotteemme on edelleen alle vuoden 2007 tason. Olemme siis eläneet Degrowth -liikkeen ihannoimassa nollakasvuyhteiskunnassa yhteensä seitsemän vuoden ajan. Miltä tilanne näyttää? Elämmekö uuden ajan ”onnelassa”?

Jokainen vähäänkään uutisia seuraava, töitä tekevä tai niitä etsivä tietää vastauksen yllä esitettyihin kysymyksiin. Tilanne ei ole hyvä. Virallinen, Tilastokeskuksen laskema työttömyysaste pyörii 9 prosentin nurkilla, mutta kun mukaan lasketaan työttömät, jotka ovat luopuneet työnhausta, nousee todellinen työttömyysaste yli 10 prosentin. Julkisyhteisöjen (valtio + kunnat) velka puolestaan noussee tänä vuonna jo yli 60 prosentin. Kuten aikaisemmassa kirjoituksessani selitin, talouskasvu on välttämätöntä, koska teknologia kehittyy koko ajan. Mikäli talous ei kasva, työttömyys lisääntyy. Talouskasvun puutetta voidaan jonkin aikaa kompensoida lisäämällä valtion kulutusta, kuten on tehty esimerkiksi Japanissa. Se johtaa kuitenkin valtion velkaantumiseen, ja Japanin julkisyhteisöjen velka onkin jo yli 220 % BKT:sta. Suomi on nyt tällä tiellä.

Suomen vaikeuksia voidaan selittää maailmantalouden hitaalla kasvulla, Venäjän toimilla ja eurolla. Omaan valuuttaan siirtyminen varmasti korjaisi Suomen ulkoisen kilpailukyvyn, mutta se ei poistaisi Suomessa käynnissä olevaa teollisuuden rakennemuutosta. Venäjän toimille tai maailmantalouden hitaalle kasvulle Suomi ei voi mitään. Ne pitää vain hyväksyä. Meidän on itse luotava talouskasvumme.

Keinoja talouskasvun nopeuttamiseen on monia. Olen käsitellyt niitä mm. täällä ja täällä. Viime aikoina keskusteluun on noussut myös sääntely, eikä turhaan. Kansainvälisissä tutkimuksissa sääntelyn on havaittu merkittävästi hidastavan talouskasvua (esim. Dawson ja Seater 2013, Dirk ja Herzer 2013). Onkin hyvin todennäköistä, että sääntelyn purkaminen nopeuttaisi Suomen talouskasvua. Mistä purkaminen voitaisiin aloittaa?

Sääntely syntyy lainsäätäjien (poliitikkojen) ja sen tulkitsijoiden (virkamiesten) yhteisvaikutuksesta, koska useihin lakeihin on jätetty paljon tulkinnanvaraa. Kuviossa 1 on esitetty Suomen reaalisen BKT:n ja julkisyhteisöjen palkkamenojen kehitys vuodesta 1995 kuluvaan vuoteen asti. Palkkamenot ja reaalinen BKT kasvoivat lähes samaa vauhtia vuodesta 1995 aina vuoteen 2007 saakka. Sen jälkeen palkkamenot ovat jatkaneet kasvuaan, mutta BKT ei. Kuvion viesti onkin selvä. Suomella ei ole varaa nykyisenkaltaiseen virkamiesarmeijaan nykyisellä palkkatasolla. Vaikka kuvio ei sitä kerro, palkkamenot laskivat 1990 -luvun laman aikana selvästi. Nyt samaa ei ole jostain syystä tapahtunut. Sääntelyn purkaminen ei kuitenkaan onnistu ilman lakien ja säädöksien karsimista. Koska merkittävä osa lainsäädännöstä tulee EU:sta, on syytä miettiä, tarvitseeko Suomi 200 kansanedustajaa.  

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (39 kommenttia)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

''Kyllä se siitä'' sanoi Mauno Koivisto SDP.

Ps. Japanin velka on jeneissä ja kotimaista velkaa.

Pekka Heliste

Suomen velka on euroissa eli kotimaista velkaa

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Juuri tuo tosiasia on se, joka ei tunnu mahtuvan kansalaisten kovaan kalloon.

Jonas Hellgren Vastaus kommenttiin #6

Onko Suomella mahdollisuus painaa Euroja velkansa maksuun?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #9

Ei. Mahdollisuus siihen on vain liittovaltion keskuspankilla ja Ranskalla.

Jonas Hellgren Vastaus kommenttiin #18
Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #33

Asia ei näytä olevan yleisessä tiedossa. Ranskalla kuitenkin on tosiaan de facto oikeus laskea liikenteeseen euroja ilman keskuspankin suostumusta tai sen mahdollisuuksia sitä estää. Oikeus on kirjattu nk. Maastrichtin sopimukseen.

Matias Härkönen Vastaus kommenttiin #6

Eurolla ei ole kotimaata, eikä yksikään maa voi päättää painetaanko lisää euroja vai ei (no ehkä saksa). Tämä on se tosiasia, joka ei tunnu mahtuvan kansalaisten kovaan kalloon.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #12

Euro on liittovatiomme, Euroopan Unionin, keskuspankin liikkeelle laskema raha, joten kyllä se on kotimainen valuutta kaikissa niissä osavaltioissa, joissa se on käytössä.

Tilanne on suunnilleen sama, kuin toisen liittovaltion, USAn, alkuaikoina. Ei pitäisi olla liian vaikeaa kenellekään ymmärtää.

Käyttäjän tomba66tomba kuva
Tomi Kuusinen

Euro on jokaiselle käyttäjämaalle ulkomaan valuutta.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #8

Tasan väärin päin: Euro on jokaiselle käyttäjäosavaltiolle kotimaan valuutta.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

T. Malinen: "Elämmekö uuden ajan ”onnelassa”?"
Lienemme vain osa EU:n ja euron "menestystarinaa valla vertaa", Jyrki Kataista lainatakseni.

Siihen ei huomioida suurtyöttömyyttä (+450.000), BKT:n reaalista laskua, kauppataseen keskimääräistä negatiivisuutta, julkisten menojen suhteellisen osuuden kasvua taloudessamme tai itse aiheuttamaamme kehnojen rakenteiden uudistamisvauhdin hitautta.

Mutta mukaan voi laskea myös EU:lle tilitettävän nettomaksuosuutemme lähes tuplaantumisen v. 2014 (1,150 mrd€), sitoumuksemme euroalueen velkakriisin hoitoon, osuutemme EVM:ssä (12,6 mrd€ per 2 viikkoa) jne.

Tätä on jatkunut jo - kuten blogistikin toteaa - 7 vuotta eli pitempään kuin II maailmansota, vaikka elämme rauhan tilassa, joskin ehkä yhä riitaisempina.
http://www.google.fi/url?q=http://www.ts.fi/mielip...

Ihmeellinen lopputulema: Euroopan ns. parhaiden aivojen aikaansaanokset unionin puitteissa ja suomalaisen sääntelyn yhteissumma.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Tuomas on heittäytynyt nyt halpamaisesti valikoiden tyhmäksi...
Nythän eletään oikeasti pääoman omistajien deflaatio-onnelaa, missä on mahdollista saalistaa halvalla jos on fyffee...
Nollakasvu olisi mahdollista, jos tuloeroja kavennettaisiin mm. työaikaa jakamalla... BKT ei takaa onnea kaikille, varsinkaan tilanteessa, missä automaatio vääjäämättä vie työtä ihmisilta ja ihmistyön kilpailu tapahtuu halvimman bimbomaan asettaman tason mukaan... Paitsi julkisella sektorilla.
Eli jos kirjoittajalla on akateemista pätevyyttä, niin olettaisi lampun välkkyvän hiukan kirkkaammin, ta vähemmän arvolatautuneesti.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Edelleen haluat ymmärtää tarkoitushakuisesti degrowth -liikkeen päämäärät väärin... Jos olettaisimme, että paikallinen tuotanto (rähiruoka) ja työnjako (ajan suhteen)esimerkiksi olisivat mahdollisia (lisättynä omalla VALTION valuutalla), nollakasvun vaikutukset hyvinvoinnin kokemiseen olisivat mitättömät ja kestäisimme hyvin negatiivisenkin kasvun.
Toisaalta, jos ajattelemme, mikä hintalappu voi tulla, jos talouskasvua halutaan saada keinolla millä hyvänsä. Esimerkiksi kaivosteollisuudesta. Mitä maksaa Nuasjärvi... lähteekö miljardilla? Entäpä Pohjois-Savon vesistöt ja niiden ranta-asukkaat? Kokevatko he hyvinvointina pilatut vesistöt ja tonttien arvon alennukset. Mitä mahtaa maksaa Oulunjärvi?
Luonnonvaroja kyetään hyödyntämään teollisesti huomattavan pienellä työntekijäjoukolla. Keitä se siis enää liikuttaa, hyödynnetäänkö niitä, kun hyödyntämisen hyödyt valuvat muualle ja veroeurotkin jäävät saamatta. Olisiko sittenkin ekologisesti ja ekonomisessakin mielessä parempi jättää asioita säästöön?
Koneita ei saa rikkoa missään nimessä, mutta niiden tuotto pitää hyödyttää ihmiskuntaa ja koko elonkehää.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #32

Keskustelussa näyttää nyt menevän sekaisin 1800-luvun talousajattelu,, jossa "kasvu" tarkoitti määrän, ennen kaikkea teräksen tuotantomäärän, kasvua ja nykyaikainen yhteiskunta ja kansantalous, jossa "kasvu" on puhtaasti fiskaalinen ilmiö.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen Vastaus kommenttiin #35

Minulla kans tuli jo stallareiden NL mieleen... ihan vaan rinnastuksena, onko sillä mitään eroa, että tuotamme miljardi tonnia terästä ja upotamme sen suohon kuin että tehdään huijauspapereita ja puhelinmyyntiä sekä pikavippejä (emme pese toistemme paitoja vaan kusemme toinen toisemme silmään) niin ja niin monen miljardin edestä... niin että kostuuko hyvinvointi kummassakaan tapauksessa....

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Kyllä ne palkat tässä saadaan alas, mutta se nyt vie hieman aikaa. 5-10 vuoden päästä voi hyvinkin olla 20 prosenttia pienemmät palkat.

Mikäli siis jatkamme euroalueen jäsenenä tässä deflatorisessa lamassa.

Mutta sehän se kivaa on.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

"... nollakasvuyhteiskunnassa yhteensä seitsemän vuoden ajan. -- Elämmekö uuden ajan 'onnelassa'?"

- Periaatteessa kyllä. Ja kohdakkoin täyttyy jo kahdeksas onnen vuosi. Ilmankos minuakin naurattaa koko ajan!

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Meillä on varaa maailman korkeimpiin kuuluvaan verotukseen ja maailman korkeimpaan julkiseen talouteen suhteessa kokonaistuotantoon. Meillä on samalla myös varaa puoleen miljoonaan työttömään ja toiseen mokomaan vajaatyöllistettyyn.

Meillä on myös varaa siihen, että puolet työssäkäyvistä saavat keskimääräisen 3.300 euroa / kk palkkatasonsa julkiselta sektorilta.

Meillä on myös varaa velkaantua kansakuntana ennätyksellisesti ulkoisen velanoton turvin.

Siis, pitäisikö olla huolissaan.... ?

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström

Palkka ale olisi hyvä aloittaa siellä julkishallinnon puolella, yksityisellä puolella ale hoituu irtisanomalla ja sitten myöhemmin palkkaamalla uutta väkeä hieman pienemmällä palkalla.

Markku Laaksonen

Kyse ei ehkä niinkään ole palkka-alesta vaan työkustannusten alentamisesta erityisesti tuottavuuden kasvun (lue automaation) avulla ja turhien toimintojen, tehtävien karsinnalla (paperinpyöritys vähenee).

Näillä toimin rutiinit kuntoon ja ylimääräinen väki pois, Suomi ei tarvitse kaiken kattavaa julkista valvontaa.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Työkustannusten alentamista olisimme voineet - jos haluaisimme - alentaa jo vuosien varrella. Todellisuus on kuitenkin mm. tämä edellisten UPM:n YT:n jälkeen:
http://www.google.fi/url?q=http://yle.fi/uutiset/s...

Jos pitäisi saada kuluja 150 milj.€ alemmaksi, sitä ei voine tehdä valmistamalla lisää paperia markkinoille, joille sitä on tarjolla jo liikaakin, VAIKKA alennettaisiin yksikkökustannuksia automaatiolla. Seuraus: työttömyys joustaa, ei yhtä nopeasti automaatio.

Auttaisiko suomalaisen paperin vientihinnan alennus 20-30%:lla? Miten se toteutettaisiin kyllin nopeasti?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

"Tuottavuuden kasvu" on usein jotain sellaista, mihin ei voida vaikuttaa kovinkaan nopeasti. Esimerkiksi Euroopan komission laatimassa syksyn talouskatsauksessa todettiin Suomen käyttävän reippaasti rahaa tutkimukseen ja kehitystyöhön, mutta villoja on tullut kovin vähän.

Kun on kyse paniikkiliikkeistä, niin ratkaisu on palkka-alet - tässä toimintaympäristössä. Kun ei devalvoidu ulkoisesti markkinoiden mukaan, niin sitten pitää devalvoida sisäisesti.

Käyttäjän MarkkuJrvinen1 kuva
Markku Järvinen

Yllä oli Hgin YO:n tutkijatohtorin laskelmiin perustuva kirjoitus.
Alla itseoppineen it-gurun, sosiaalidemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtajan Jouni Backmannin politiittiseen huippuosaamiseen perustuva lausunto(Jouni Backman, HS 2014-10-28):
"ei ole tarvetta pienentää julkisen sektorin osuutta eikä mitään järkeä ryhtyä pienentämään julkisen sektorin henkilöstömääriä". Voi voi.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Näin se menee. Tutkijatohtori puhuu teoreettisen mallin teoreettisesta tehostamisesta, Backman reaalimaaliman tilanteesta. Molemmat oikeassa omalla sarallaan.

Käyttäjän HenriKarjalainen kuva
Henri Karjalainen

Kommenttini liittyy markan kellutukseen, mutta en ole aiheeseen perehtynyt riittävästi, ja lähteet ovat wikipediasta/googlesta, eivätkä välttämättä oikeita.

Malinen kirjoituksessa:
"Vaikka kuvio ei sitä kerro, palkkamenot laskivat 1990 -luvun laman aikana selvästi. Nyt samaa ei ole jostain syystä tapahtunut."

Googlesta:
http://www.ecb.europa.eu/press/shared/img/sp001007...

Lisätty punainen viiva suurin piirtein markan kellutuksen kohdalle:
http://oi58.tinypic.com/90n8yr.jpg
(Oikeastaan tuon viivan pitäisi olla pikkuisen oikeammalla)

Wikipediasta:

"Suomen 1990-luvun alun lama oli talousvaikutuksiltaan Suomen historian pahimpia talouskriisejä, pahempi kuin 1930-luvun lama Suomessa.[1]

Vuosien 1990–1993 lamalla oli syvä vaikutus koko 1990-luvun Suomen talouteen (erityisesti työllisyyteen), kulttuuriin, politiikkaan ja ilmapiiriin. Sen aikana bruttokansantuote laski 13 % ja työttömyys nousi 3,5 %:sta 18,9 %:iin.[2][3]"
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_1990-luvun_alu...

"Vuonna 1991 markka sidottiin Euroopan valuuttayksikkö ecuun, mutta jouduttiin parin kuukauden sisään irrottamaan jälleen yhdellä 12 prosentin devalvaatiolla. Markka kellutettiin taas 1992 ja se liittyi Euroopan valuuttajärjestelmään 1996."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_markka

(8. syyskuuta)"1992 – Suomen markan kellutus alkoi ja sen arvo romahti 13 prosenttia."
http://fi.wikipedia.org/wiki/8._syyskuuta

Eikös julkisen sektorin reaalisiin palkkamenoihin vaikuttaisi valuutan arvon muuttuminen?

Käyttäjän tmalinen kuva
Tuomas Malinen

Ei, jos ne on mitattu omassa valuutassa (poikkeuksena tästä on tilanne, jossa devalvaatio johtaa inflaatioon).

Käyttäjän HenriKarjalainen kuva
Henri Karjalainen

Jotain tämän tyyppistä arvelinkin että saattaisi olla kyseessä, mutta suoraan sanottuna keskittymiskyky on vaihteen vuoksi aika matala ja vaikea kokonaisvaltaisesti yrittää käsitellä asiaa. Uskon nyt teitä kun olette asiantuntija enkä yritä pähkäillä enempää :)

Käyttäjän Yhteiskuntajutustelija kuva
Janne Koski

Mainittakoon tuosta kansanedustajien määrästä, että provosoivasta haastattelutyylistään tunnettu värikäs mediapersoona Ari "Paska" Peltonen on monesti kyseenalaistanut kansanedustajien lukumäärän tarpeellisuuden. Hän on monissa vetämissään haastatteluissa kysynyt pitäisikö eduskunnassa tehdä supistuksia kustannussyistä ja mainitsi mielenkiintoisena anekdoottina että jos Saksassa olisi asukaslukuun suhteutettuna yhtä paljon kansanedustajia kuin Suomessa niin Saksan eduskunta olisi 3000-paikkainen. 

Noin 5,5-miljoonaiselle kansalle 200 napinpainajaa on liikaa. Asukasluvultaan saman kokoluokan Euroopan maista Tanskassa (n. 5,6 miljoonaa asukasta), Slovakiassa (n. 5,43 miljoonaa) ja Norjassa (n. 5,1 miljoonaa) osataan olla tässä suhteessa pragmaattisempia ja oikeammin mitoitettuja. Tanskassa valitaan vaaleilla 179 edustajaa Kansankäräjille ja Norjan Suurkäräjävaaleissa on tarjolla 169 paikkaa Norjan parlamenttiin. Slovakian Tasavallan Kansallinen Neuvosto puolestaan on 150-paikkainen.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Olet täysin oikeassa! Oikeastaan yksikin kansanedustaja riittäisi, sillä enemmistöpäätöksiähän ne nykyisinkin ovat, ja jos enemmistö päättää, mihin se tarvitsee enemmän kuin yhden äänen, jos oppositiolle jää nolla?

Itse voisin ihan vapaaehtoisesti olla tuo yksi kansanedustaja.

Käyttäjän TuureParkkinen kuva
Tuure Parkkinen

"Kuten aikaisemmassa kirjoituksessani selitin, talouskasvu on välttämätöntä, koska teknologia kehittyy koko ajan. Mikäli talous ei kasva, työttömyys lisääntyy."

Pitääkö kotitalouden alkaa syödä 7:n ruokalajin illallisia siksi että hankitaan tiskikone?

Kasvuriippuvuus ja työnluontiparadigma ovat hupaisaa oireidenhoitoa sille, että kysyntä ei kohtaa tarjontaa yksilötasolla - koska työn YKSIKKÖ on jostain ihmeen syystä ihminen:
http://tuureparkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/176...
http://tuureparkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/179...
rootbug.org/Ns5

Ja jos sitä kasvua nyt oikeasti halutaan, pitää ihan ekaksi lopettaa liikasäästäminen. Ja itsestäänselvä ratkaisu olisi tehdä säästäminen vähemmän kannattavaksi, eli poistaa korkojen nollaraja - pääoman minimipalkka:
http://tuureparkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/176...
rootbug.org/Ns3

Käyttäjän tmalinen kuva
Tuomas Malinen

Jos hieman teoretisoidaan, niin kokonaiskysynnän ongelma voitaisiin ratkaista päättämällä rahan vanhenemisesta. Yksi keino tähän olisi asettaa negatiivinen talletuskorko, mutta se voisi johtaa valuuttapakoon ja/tai pankkipakoihin, koska monet luultavasti yrittäisivät välttää tätä pitämällä suuria määriä käteistä tai siirtämällä rahat muualle. Toinen vaihtoehto olisi verottaa talletuksia. Kummankin näiden vaihtoehtojen käytännön toteuttaminen on nähty hankalaksi. Saksassa negatiivisia talletukskorkoja kuitenkin kokeillaan: http://www.economist.com/news/finance-and-economic....

Tällä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä sen kanssa, että sääntelyä olisi talouden kannalta hyvä rajoittaa.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Saksassa tuo koski muistaakseni vain pientä osaa (suurtallettajia).

Suomessa "negatiivinen talletuskorko" hoidetaan kätevämmin nimikkeellä "palvelumaksu".

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #29

Suomessa pankit perivät palvelumaksua itsepalvelusta: nerokasta.

Käyttäjän TuureParkkinen kuva
Tuure Parkkinen

..mutta sillä on paljon väliä sen kannalta miksi "talouskasvu on välttämätöntä" ;) Kyllä, paljon nykyisestä sääntelystä on hyvinkin turhaa oireidenhoitoa tai eturyhmäpoliittista kädenvääntöä. Ulkoisvaikutuksista sakottaminen, kartellien estäminen ja rajallisten resurssien (kuten sijainnin) verottaminen olisivat markkinoita tehostavaa "sääntelyä".

niin, nuo parin pisteen negatiiviset korot ovat triviaaleja - jo pelkkä inflaation putoaminen 2%:sta lähelle 0%:aa nostaa reaalikorkoja moninkertaisesti tähän verrattuna.

ja tietysti merkittävät negatiiviset nominaalikorot johtaisivatkin käteispakoon. Siksi tehokkaat vaihtoehdot negatiivisten reaalikorkojen mahdollistamiseen ovat:
1. korkeampi (5-7%:n) tavoiteinflaatiotaso, joka rokottaisi aivan yhtälailla käteistä, tai
2. käteisen poistaminen käytöstä kokonaan. Nykyisellä elektronisten maksupalveluiden kehityksellä käteinen on pian turha kirjanpitoväline.

Jos nämä tehdään koko valuutta-alueen tasolla, ei raha varsinaisesti voi "paeta" minnekään. Seuraus hyvinkin voi olla, että kansalaiset ja yritykset preferoisivat muissa valuutoissa määriteltyjä arvopapereita sijoituskohteina. Ja tästä seuraisi? Oman valuuttamme devalvoituminen - ilman että keskuspankin tarvitsee tehdä tappiollisia ulkomaisten arvopapereiden ostoja.* Ja tämä devalvaatio lisäisi työvoiman hintakilpailukykyä.

Eli kun romutetaan kilpailukyky täysin tuottamattomasta riskittömästä krediitistä, maksimoidaan kilpailukyky reaalisista, tuottavista investoinneista!

Sekä korkojen nollarajan poistaminen (yhdessä maan verotuksen kanssa, rootbug.org/Ns3 ; rootbug.org/Ns1 ) että hinnan laittaminen valtion talletustakaukselle ( rootbug.org/Ns5 ) olisivat siten erittäin kilpailukykyisiä strategioita ja samalla mahdollistaisivat talouden sisäisen tasapainottamisen ilman valtion velkaantumista ;) Katsoitko jo videot?

*(Rahaa ei voi muuttaa toiseksi valuutaksi, vaan pitää myydä oman valuutan arvopaperit muissa valuutoissa määritettyjä arvopapereita vastaan. Ihmiset hankkisivat valuuttaamme vain väliaikaisesti tuotteidemme ostamista ja reaalisia investointeja varten - eivät hamstraisi kansalaistemme velkaa.)

Käyttäjän tmalinen kuva
Tuomas Malinen Vastaus kommenttiin #30

Prof. Miles Kimball on muistaakseni ehdottanut tuota käteisen rahan poistoa jokin aika sitten. Ehkä siihen jossain vaiheessa mennään, mutta siinä tapauksessa rahan tilalle tullee jokin globaali virtuaalivaluutta. Talouskasvua tarvitaan riippumatta rahan kiertonopeudesta, ja rahankierron nopeutuminen itseasiassa johtaa suurella todennäköisyydellä myös talouskasvun kiihtymiseen.

Käyttäjän juhakuittinen kuva
Juha Kuittinen

Oma valuutta ja keskuspankki ja omat päättäjät päättämässä valtion asioista. Päätöksenteko olisi nopeampaa, moraaalisempaa ja dynaamisempaa kuin EU-tasoinen jälkijunassa laahaaminen.

Oma täysivaltainen päätösenteko toimisi pohjana realistisen talouskasvun edistämiselle.

markku palonen

Tässä taannoin joku politiikoista ilmais mielipiteensä televisiossa suurinpiirtein näin"Hyvätuloiset maksavat suurimman osan veroista"
Eikös työttömistä pitäisi tehdä ensin ruotsinkielentaitoisia ja sitten hyväpalkkaisia virkamiehiä jotta suomen verotulot kasvaisivat.

http://velkakello.fi/

Toimituksen poiminnat