*

tmalinen

Suomi tarvitsee lisää rikkaita

  • Kuvio 1. Suomi vs. Yhdysvallat
    Kuvio 1. Suomi vs. Yhdysvallat
  • Kuvio 2. Vapaatulovero
    Kuvio 2. Vapaatulovero

Sami Miettinen teki heinäkuisessa blogikirjoituksessaan ansiokkaan havainnon: Suomen rikkaat ovat maailman mittakaavassa köyhiä. Sen lisäksi heitä on vähän. Äkkiseltään jotkut voivat pitää tätä hyvänä uutisena, koska se kertoo että Suomessa tulot ovat jakautuneet tasaisesti. Rikkaiden ihmisten varallisuus ja lukumäärä kertoo kuitenkin myös jostain muusta. Maa, jossa rikkaat ovat köyhiä ja/tai heitä on vähän, on joko köyhä tai sitten maassa on esteitä rikastumiselle. Paras esimerkki jälkimmäisestä oli Neuvostoliitto, jolla oli huomattavat luonnonvarat. Neuvostoliiton eliittiin kuului hyvin pieni määrä ihmisiä, eikä sinne päässyt ilman poliittisia kytköksiä. Sama päti aikanaan suureen osaan muista sosialistimaista. Eliitti oli etukäteen määrätty ja sinne oli erittäin hankala edetä. Mitä rikkaiden ”köyhyys” sitten kertoo Suomesta? Tarkasteltaessa bruttokansantuotetta asukasta kohti olemme maailman 23 rikkain maa. Ongelma ei siis ole, ettei maamme varallisuus riittäisi rikastumiseen, vaan ongelmana täytyy olla rikastumisen esteet.

 Esko Seppänen kartoittaa kirjassaan ”Suomen rikkaat, kuka kukin on” Suomen rikkaan väestönosan ja havaitsee aineistonsa perusteella, että omalla työllä ei Suomessa rikastuta. Seppänen tekee tästä vasemmistopoliitikolle varsin tyypillisen johtopäätöksen: rikastumiseen vaaditaan aliverotettuja pääomatuloja. Useissa tutkimuksissa, kutenThomas Pikettyn kirjassa, pääomatulojen alhaisen verotuksen onkin havaittu olevan yhteydessä rikkaiden suurempaan määrään. Tämä ei kuitenkaan yksin selitä Suomen rikkaiden alhaista määrää, koska esim. Ruotsissa on huomattavasti enemmän rikkaita ja sama pääomavero kuin Suomessa. Ruotsin ja Suomen pääomaverokanta myös asetettiin alemmalle tasolle lähes samanaikaisesti 1990 -luvulla.

Ruotsin ja Suomen keskeinen ero tulee historiasta. Ruotsi oli rikas maa jo kauan ennen Suomea. Ruotsalaiset ovat siis ehtineet kerryttää varallisuuttaan jo pidemmän aikaa. Piketty esittää kirjassaan näkemyksen, jonka mukaan etenkin peritty varallisuus johtaisi maailman takaisin 1900-lukua edeltäneeseen feodaaliseen yhteiskuntaan, jossa rikkaiden pieni eliitti hallitsisi köyhiä työläisiä. Ruotsin esimerkki kertoo kuitenkin päinvastaisesta kehityksestä. Ruotsi poisti perintöveron vuonna 2005 kun havaitsi sen johtavan kotimaisten yritysten poismuuttoon. Nyt Ruotsia kehutaan jopa yritysten ”veroparatiisiksi” ja tämän seurauksena pääomatulot ja niistä maksetut verot ovat nousseet huomattavasti. Taloudellinen epätasa-arvo on kuitenkin lisääntynyt Ruotsissa vain vähän ja gini-kertoimella mitattuna tulot jakautuvat edelleen tasaisemmin kuin Suomessa. Ruotsilla on laaja teollinen pohja, jonka perustan muodostavat vuosikymmeniä toiminnassa ja ruotsalaisessa omistuksessa olleet yritykset. Tämän ja oman valuuttansa ansiosta Ruotsi on selvinnyt vuosien 2007 - 2009 finanssikriisistä huomattavasti Suomea nopeammin.

 Rikastumisen pitäisi olla aina erittäin kannustettavaa silloin kun se tapahtuu markkinatalouden ehdoilla ja yhteiskunnan lakeja noudattaen. Ongelmia syntyy vasta, jos pieni rikkaiden ryhmä alkaa hallita huomattavaa osaa maan tuloista ja varallisuudesta. Yhdysvalloissa tämä piste voi olla jo lähellä, mutta Suomessa siitä puolestaan ollaan liian kaukana (ks. kuvio 1). Rikastumisen positiiviset vaikutukset syntyvät, hieman yksinkertaistaen, kahta kautta. Rikastuessaan ihmiset luovat ympärilleen vaurautta ostamalla suurempia asuntoja, arvokkaampia autoja sekä kalliimpia kulutustuotteita (vrt. Monaco). Monella yrittäjällä on yritystä perustaessaan mielessä tuotteen tai palvelunsa suosio ja rikastuminen.  Rikkaat ja heidän perustamansa yritykset ovatkin mahdollistaneet sen elintason, josta jatkuvasti kasvava osa maapallon väestöstä nauttii. Suomi tarvitsikin kipeästi uusia Nokioita ja niiden synnyttämiä rikkaita. Mitä tämän eteen voitaisiin tehdä?

Ruotsin ohella etelänaapurimme Viro on tehnyt yrittämisestä ja omistamisesta kannattavaa ja sen jälki näkyy. Kun Viro oli Maailmanpankin tilastojen mukaan maailman 62 rikkain maa BKT:llä asukasta kohden mitattuna vuonna 2000, oli se viime vuonna noussut 41 rikkaimmaksi maaksi. Mittarien pienestä epätarkkuudesta huolimatta nousu on huomattava. Miten Viro sen teki?

Viro ei verota perintöä, yritykset maksavat veroa vain ulosjaetuista voitostaan, yksityishenkilöt eivät maksa veroa pääomatulosta jos siitä on jo maksettu veroa ja henkilökohtaisesta ansiotulosta maksetaan tasaveroa 21 prosenttia (erilaisten vähennyksien vuoksi verossa on käytännössä pientä progressiota). Viro siis kannustaa rikastumaan monella tavalla. Yritykset voivat kerryttää pääomia ilman verotusta ja yksityiset henkilöt maksavat suhteessa sitä vähemmän veroa, mitä enemmän tienaavat. Yksityishenkilöt voivat myös rikastuttaa perillisiään ilman pelkoa perintöveroista. Tästä huolimatta tulot eivät ole Virossa jakautuneet erityisen epätasaisesti. Eurostatin mukaan tulojen jakaumaa mittaava gini-kerroin on Virossa 32,9 kun Suomessa vastaava luku on 25,4 (mitä pienempi luku sitä tasaisempi on tulonjako). Espanjassa gini-indeksi on 33,7 ja Ranskassa 30,5. Työttömyysaste Virossa on 6,9 %, Suomessa 9,4 % ja Espanjassa yli 24 prosenttia.   

Rikastumista edistääkseen Suomen pitäisi Viron esimerkin mukaisesti siirtyä yritysten voittojen verotuksessa verottamaan vain ulosmaksettavia voittoja (käytännössä osinkoja). Suomen pitäisi myös Viron ja Ruotsin esimerkin mukaisesti luopua perintöverosta. Suomi hyötyisi myös tuloverotuksen täydellisestä uudistamisesta. On selvää, että Suomi ei voi siirtyä Viron mallin mukaiseen tasaverotukseen, koska se olisi joko erittäin kallis (alhainen veroprosentti) tai erittäin epätasa-arvoinen (korkea veroprosentti).  Suomi voisi sen sijaan siirtyä vapaatuloverotukseen, jossa tasaveroon yhdistyy suuri veroista vapaan tulon osuus.

Vapaatuloverojärjestelmässä veroa maksettaisiin vain tietyn summan ylittävistä tuloista kiinteän prosentin mukaan. Järjestelmä olisi toisin sanoen progressiivinen, mutta progressio syntyisi verovapaan tulon ja kiinteän veroprosentin yhdistelmänä. Verovapaa tulo-osuus voisi olla esimerkiksi 10 000€, jonka jälkeisistä tuloista maksettaisiin 40 % veroa. Kuviossa 2 on esitetty progression kasvu 100 000€ tuloihin asti kyseisillä raja-arvoilla. Sopivan vapaan tulon ja veroprosentin yhdistelmä jäisi veroasiantuntijoiden selvitettäväksi. Vero voisi kohdistua kaikkiin tuloihin tai erikseen palkka- ja pääomatuloihin. Vapaatulo-osuuteen sisällytettäisiin kaikki verovähennykset, joten verojärjestelmä selkeytyisi huomattavasti. Suurimpina hyötyjinä olisivat köyhät ja suuria palkkatuloja saava ylempi keskiluokka. Häviäjinä olisivat alempi keskiluokka, suuria pääomatuloja saavat sekä verovähennyksistä nauttivat suurituloiset. Vapaatuloverojärjestelmä olisi siis yhtä aikaa sekä oikeudenmukaisempi että kannustavampi kuin nykyinen järjestelmä. Vapaatulovero loisi kannusteen kasvattaa tuloja, koska progressio olisi maltillinen sekä pienillä että suurilla tuloilla. Näin vapaatuloverojärjestelmä mahdollistaisi, ainakin periaatteessa, rikastumisen myös työtuloilla.

Elinvoimainen talous tarvitsee rikkaita. Ilman riittäviä tuloeroja talous muuttuu staattiseksi luokkayhteiskunnaksi, jossa tuloluokkien välillä on vain vähän liikettä. Suomen onkin aika alkaa kannustamaan rikastumista. Me tarvitsemme sitä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Nordean Kari Stadigh arvioi keväällä, että Suomesta puuttuu n. 20.000 monimiljonääriä, joilla olisi mahdollisuuksia rahoittaa maamme yksittäisiä investointihankkeita sekä kasvuyrityksiä. Kyseessä lienee kuitenkin vain karkea arvio, ilman sen kummempaa tutkimusta.

Anna-Leena Nieminen

En nyt oikein ymmärrä. Sanot ensin ihan aiheellisesti, että rikkaita tarvitaan maassamme ja muutakin järkevää kirjoitit, mutta ratkaisuehdotuksessasi (verotuksen uudistamisessa) sanot, että häviäjiä ovat suuria pääomatuloja saavat sekä verovähennyksistä nauttivat suurituloiset? Miten tämä nyt kannustaa rikastumaan ja/tai rikkaita pysymään maassamme?

Käyttäjän tmalinen kuva
Tuomas Malinen

Joo, tässä on pieni (näennäinen) ristiriita. Vapaatuloverojärjestelmällä kannustettaisiin lisäämään työtuloja, koska veron progessio on käytännössä sitä pienempi mitä enemmän tienaat (tietyn pisteen jälkeen). Ehdotuksessani pääomatuloistakaan ei koskaan menisi enempään veroa kuin se 39,99%, jonka pitäisi riittää rikastumiseen ihan hyvin. Jos yritysten voittojen verotuksesta luovuttaisiin ja siirryttäisiin ulosotettujen tulojen verotukseen, yritykset voisivat kasvaa rauhassa, jonka seurauksena myös pääomatulot olisivat suurempia.

Käyttäjän lueskelija kuva
Teuvo Valkonen

-Suomen on aika alkaa kustantamaan rikastumista.-

Yli miljoonan euron omaisuuksilta ja tulonsaajilta kaikenlaiset verot pois.

Menetetyt veroeurot korvattaisiin kaikenlaisten sosiaalitukien pienentämisellä.

Palkannauttijoiden kokonaistyöaikaa tulisi nostaa esim. vuosilomien lyhentämisellä ainakin yhdellä viikolla. Sairausajan omavastuuta lisättävä muutamalla päivällä.
Työelämässä yksityisen sektorin tulisi järjestää työttömille töitä määräajaksi tai toistaiseksi yrityksen harkinnan mukaan.
Siten että heistä aiheutuvat palkka-y.m. kustannukset velvoitettaisiin ainakin joksikin aikaa valtion ja kuntien suoritettavaksi.
Yritysten johtamis- markkinointi- ja mainostoiminta tulisi antaa ulkomaisille toimijoille. Sillä on havaittu, että kotimaisin voimin homma ei näytä toimivan.
Laadukkaita tuoteitamme ei tunneta tarpeeksi hyvin maailmalla ja siksi kauppa ei käy. Valmistuspuolella kyllä osaamista riittää kunhan tekijät
ja heidän toimintansa ja niistä aiheutuvat kustannukst organisoidaan kilpailukykyiseksi.
Esimerkkinä vaikka Kaukoidän maat.
Tähän tulokseen olen tullut joidenkin lukemieni blogien ja kommentointien pohjalta. Itsehän en nuita asioita hallitse. Ja se varmaan näkyy.

Käyttäjän LauriKorhonen kuva
Lauri Korhonen

SUomalainen verotus ja kateuskulttuuri on tappanut lypsävän lehmän aikoja sitten. Vielä ei ole huomattu, ettei ruumista saa juurikaan puristettua uutta maitoa.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Näinhän se uhkaa olla, ellei asennemuutosta tule.

Aikoinaan Kekkonen kysyi "Onko maallamme malttia vaurastua?"

Nykyaikana joku valtiomies/nainen voisi kysyä "Onko maallamme malttia antaa kansalaistensa vaurastua?"

Käyttäjän HenriKarjalainen kuva
Henri Karjalainen

Minusta hyvä kirjoitus.

Seuraavassa kommentissa maallikon mielipiteitäni, joiden tueksi ei ole minkäänlaista asiantuntemusta.

"Sami Miettinen teki heinäkuisessa blogikirjoituksessaan ansiokkaan havainnon: Suomen rikkaat ovat maailman mittakaavassa köyhiä. Sen lisäksi heitä on vähän. Äkkiseltään jotkut voivat pitää tätä hyvänä uutisena, koska se kertoo että Suomessa tulot ovat jakautuneet tasaisesti. Rikkaiden ihmisten varallisuus ja lukumäärä kertoo kuitenkin myös jostain muusta. Maa, jossa rikkaat ovat köyhiä ja/tai heitä on vähän, on joko köyhä tai sitten maassa on esteitä rikastumiselle. "

Mielestäni pienet tuloerot ovat hyvä asia irrallisena siitä seikasta, mikä on erillinen vaurauden konkreettisesta määrästä. Samaa mieltä kuitenkin siitä, että selittäjä rikkaiden vähäisemmälle määrälle suhteessa Ruotsiin on vähäisempi koko kansankunnan tasolla mitattava vauraus.

Ainakin minun mielestäni olisi parempi jos Suomesta löytyisi 100 miljonääriä, kuin 1 miljardööri, eikä yhtään miljonääriä jne. (Jos yhteenlaskettu omaisuus pysyy vakiona)

Mielestäni valtion tulopolitiikan tavoitteena pitäisi olla koko kansan vaurastuminen, eikä julkisen sektorin paisuttaminen sitä mukaa kun ihmisten tulot kasvavat.

Mielestäni politiikassa pitäisi pyrkiä yhteen sovittamaan sekä vaurauden karttumista tukevia järjestelmiä että tuloerojen kehittymistä tasoittavia järjestelmiä. Tämä ei kuitenkaan voi tarkoittaa tasatuloisuuteen tähtäämistä, sillä se poistaisi kimmokkeet vaurastumiselta.

Ruohonjuuritasolta lähtien kaikkien köyhimpien monet tukijärjestelmät esimerkiksi voivat tehdä työnteon vähemmän kannattavaksi muuttamalla työnteon ja työttömyyden välisiä vaihtoehtoiskustannuksia. Sosiaaliturva voi passivoida. Vastaavasti tällaisia ongelmia ratkoessa pitäisi pyrkiä huomioimaan köyhimpien heikko sosiaalinen asema ja psyykkinen pahoinvointi.

Tämän vaurastumiseen kannustamisen pitäisi jatkua ruohonjuuritasolta kaikkein rikkaimpiin ihmisiin. Onhan hyvä jos ihmiset osallistuvat yhteiskunnan pyörittämiseen tulotasosta riippumatta. Mielestäni tuloerojen yhteydessä tapahtuva rikkaiden kritisointi on juuri sellaista kritiikkiä, joka perustuu kateuteen. Menestyminen järjestelmän puitteissa - ainakin silloin kun se tapahtuu rehellisesti - on minusta hyvä asia. Järjestelmän kritisoiminen on ihan erijuttu.

Mielestäni blogissa esitetty vapaatuloveromalli vaikuttaa sellaiselta meneltelmältä, joka vähentää byrokratiaa ja kannustaisi vaurastumaan.. Minusta menetelmässä esiintyvä kiintopiste on tosiaalta kömpelö - perustuloa muistuttava tapa muodostaa progressiivinen verotus yhden pisteen kautta - ja toisaalta kätevä: byrokratiaa voi odottaa olevan vähemmän erityisesti heidän suhteen, joiden tulot eivät ylitä tätä kiintopistettä. Ongelmallista ainakin minun mielestäni on ettei progressiivista potentiaalia hyödynnetä hyvin tuloerojen kehittymisen näkökulmasta.

Mielestäni yksi dilemma joka tuloerojen kehittymisen vähentämisen ja vaurastumiseen kannustamisen yhteydessä vallitsee on että kaikki tuloerojen kehittymistä pienentävät toimenpiteet väistämättä ainakin jonkinverran vaikuttavat ihmisten kannustimiin rikastua.

Minusta tämä keskustelunavaus on tarpeellinen ja käsittelee sellaisia arvonäkökulmia, jotka mahdollisesti Suomessa ovat pielessä. Varaustumiseen ei kannusteta ja verotuksen määrät ovat epäloogisia. Palkkatulojen verotus on sellaisella asteella, että tarkoituksena vaikuttaa olevan kaikkien pitäminen köyhinä. Veroprogressio alkaa jo hyvin pienistä tuloista. Minusta progressio pitäisi sitoa ihmisten mediaanituloihin jollain järkevällä tavalla, jolloin ihmisten tulojen kasvaessa, myös progression kiintopiste siirtyisi.

Samaa mieltä en silti voi olla siitä näkökulmasta, että suuria tuloeroja tarvittaisiin. Minusta tämä ajatus perustuu virheelliseen käsitykseen, että vauraita ihmisiä voi olla vain, jos tuloerot ovat suuret. Minusta asian voi nähdä niin, että vauraita ihmisiä voisi olla enemmän, pikemminkin kuin että niillä harvoilla (kuten rikkaimmalla yhdellä prosentilla) olisi enemmän vaurautta, mutta ei heidänkään vaurastumista pidä estää.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Yrittäjä ja yritys pitäisi selvemmin erottaa toisistaan,koska ne ovat täysin eriasia (siis varsinkin osakeyhtiössä) tai sitten kaadetaan osakeyhtiöt järjestelmänä,koska ovat liian sosialistisia. Vasta silloin voidaan saada jokin yhteiskunnallinen pohja minkä päälle voidaan alkaa rakentamaan sitä rikkautta. Asiana tässä on ne etuoikeudet mitä yrittäjät käyttävät yritysten kautta..sellaisia ei kestä mikään pitkällä aikavälillä.

Tuloeroja on kovin hankala arvioida etukäteen..vasta silloin ne ovat liian suuret,kun arvostukset eivät kohtaa enään varattomalla ja rikkaalla.

Toinen on sitten se rahalla vaikuttaminen omien etuoikeuksien kartuttamiseen..siihen,kun keksitään järkevä este,rajoittamatta muiden toimintaa niin olisin kovin tyytyväinen.

Jyrki Paldán

"Rikkaiden ihmisten varallisuus ja lukumäärä kertoo kuitenkin myös jostain muusta. Maa, jossa rikkaat ovat köyhiä ja/tai heitä on vähän, on joko köyhä"

Millä perusteilla? Miksi ihmeessä pienet tuloerot tarkoittaisivat automaattisesti yhteenlasketun varallisuuden olevan pienempi kuin suurien tuloerojen alueella?

"...tai sitten maassa on esteitä rikastumiselle."

Jos este rikastumiselle on vaikka tuloerojen tasausmekanismi(=tasoittaa yhteiskunnallisia etuoikeuksia ja hajauttaa valtaa), mikse se olisi lähtökohtaisesti huono asia?

"Paras esimerkki jälkimmäisestä oli Neuvostoliitto, jolla oli huomattavat luonnonvarat. Neuvostoliiton eliittiin kuului hyvin pieni määrä ihmisiä, eikä sinne päässyt ilman poliittisia kytköksiä."

Kirsikoiden poimiminen kakusta ja ennalta-arvattava täysin asiaan liittymätön NL-kortti saa kirjoituksesi vaikuttamaan huonolta propagandalta. Miten olisi esimerkkinä NL:n sijasta vaikka mielummin tuo sosialistinen 70-luvun Suomi, jossa kansa oli maailman mittakaavassa erinomaisen hyvinvoivaa, koulutettua ja varakasta, mutta tuloerot minimaalisia? Poliittinen valtakin oli hajautettu vallan kolmijaon ja demokratian avulla. Eliittiä ei ollut olemassakaan jos vertaa NL:n politbyroon ylitsepursuavaan valtaan tai vaikka nykyisiin ökyrikkaisiin. Yhteiskunnallinen liikkuvuuskin oli maailman parhaita, miltei kaikilla oli mahdollisuus kouluttautua kykyjensä mukaan ja se koulutus oikeasti merkitsi jotain.

"Tarkasteltaessa bruttokansantuotetta asukasta kohti olemme maailman 23 rikkain maa."

Eikö tämä tarkoita että olemme varakas kansa? Jos tuloerot ovat vielä verrattain pieniä, voimme olettaa että myös tavalliset ihmiset ovat erittäin varakkaita kansainvälisessä mittakaavassa? Miksi se on huono asia? Miksi varallisuus olisi tarkoituksenmukaista jakaa epätasaisemmin?

"Taloudellinen epätasa-arvo on kuitenkin lisääntynyt Ruotsissa vain vähän ja gini-kertoimella mitattuna tulot jakautuvat edelleen tasaisemmin kuin Suomessa."

Minkä datan perusteella? Itse löydän etsimällä hyvin ristiriitaisia tuloksia niin vuosilta 2000 kuin vuodelta 2008. Tulos vaihtelee vahvasti lähteestä ja laskentatavasta riippuen. Ruotsissa pienen eliitin hallussa on huomattavasti suurempi osuus maan varallisuudesta kuin Suomessa vastaava lukema.

Niin tai näin, eikö ole vähintääkin paradoksaalista paasata siitä miten tuloeroja pitäisi kasvattaa, argumentoiden sitä sillä että naapurimaassa tuloerot ovat GINI-indeksin mukaan pienempiä ja siellä menee paremmin?

"Rikastumisen pitäisi olla aina erittäin kannustettavaa silloin kun se tapahtuu markkinatalouden ehdoilla ja yhteiskunnan lakeja noudattaen."

Olen samaa mieltä, niin kauon kun tuloksena on hyvinvointia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ja myös heikommista pidetään huolta. Jos joku noista kohdista ei täyty, voi yhden rikastumisesta olla suurta haittaa kokonaiskuvan kannalta.

Esimerkiksi jos 1000 henkeä työllistävä tehtaanomistaja valmistaa hyödykkeitä uusiutuvalla energialla, mutta yksi päivä keksiikin automatisoida koko prosessin ja siirtyä halvempaan kivihiilienergiaan pitäen hinnat samana, monikertaistaa hän tulonsa ja rikastuu hyvin nopeasti automaatio-investoinnin maksettua itsensä takaisin. Voittonsa hän kierrättää verojärjestelyn kautta ulkomaille ja sijoittaa rahansa erittäin tuottavaan sijoitussalkkuun, joka spekuloi talouskasvua vastaan ja rikastuu lisää. Tällöin rikastuminen on tehty täysin markkintalouden ehdoilla ja lakeja kunnioittaen, mutta hyvinvointia ei luotu yhtään lisää(työttömiä kylläkin), ympäristövaikutukset ovat erittäin negatiivisia ja ennen koko aluetta rikastuttanut varallisuus katoaa välittömästi rajojen ulkopuolelle ja ennen kulutusta/yrittämistä stimuloinut varallisuus katoaa täysin spekulatiiviseen rahoitusinstrumenttiin, josta ei ole konkreettista hyötyä kenellekään. Rikastuminen ei todellakaan ole yksiselitteisesti kannustettava tai hyvä asia. Se tosin voi olla sitä.

"Suomi tarvitsikin kipeästi uusia Nokioita ja niiden synnyttämiä rikkaita. Mitä tämän eteen voitaisiin tehdä?"

Näkisin että tuon voisi saavuttaa vaikka kannustamalla yrittämiseen, takaamalla kaikille turvattu elämä(ei tarvitse pelätä nälkäkuolemaa/paleltumista/byrokraattien pompottelua), kannustamalla joukkorahoitusta, lisäämällä demokratiaa ja luomalla kokonaisuudessaan hyvinvoiva yhteiskunta(vaatii pienet tuloerot). Yrittäjät, jotka aloittavat yrittämisen rahankiilto silmissään harvoin saavuttavat mitään merkittävää. Ihmiset, jotka toteuttavat intohimoaan turvallisessa ja kannustavassa ilmapiirissä(vaikka täysin ilman ökyrikastumisen mahdollisuutta) saavat aikaan valtavasti hyvää ja kaunista. Raha on tutkitusti erittäin huono motivaattori.

"Rikastuessaan ihmiset luovat ympärilleen vaurautta ostamalla suurempia asuntoja, arvokkaampia autoja sekä kalliimpia kulutustuotteita (vrt. Monaco). "

"Kun Viro oli Maailmanpankin tilastojen mukaan maailman 62 rikkain maa BKT:llä asukasta kohden mitattuna vuonna 2000, oli se viime vuonna noussut 41 rikkaimmaksi maaksi. Mittarien pienestä epätarkkuudesta huolimatta nousu on huomattava. Miten Viro sen teki?"

Virossa tuloerot ovat hyvinkin korkeat. Eikä nämä kaksi heittoa tarkoita että Virossa täytyisi tavallisen kansankin olla rikastunut ennennäkemättömästi? Käyppäs huviksesi vierailemassa paikallisessa sosiaaliturvatoimistossa ja näet valtavan määrän epätoivoa, tuskaa ja kurjuutta. Mielestäsi tarvitaan ilmeisesti entistä korkeampia tuloeroja tilanteen parantamiseksi?

Verotusmallisi sen sijaan on varsin mielenkiintoinen ja ainakin näennäisesti varsin suuressa ristiriidassa muun blogisi kanssa.

Toimituksen poiminnat