tmalinen

Valtion alijäämien hoitoon ei ole olemassa ”poppakonstia”

Suomessa viime viikkoina käyty velkakeskustelu on saanut outoja piirteitä. Esimerkiksi Lauri Ahokas ja Antti Alaja ovat Helsingin Sanomien mielipideosastolla kannustaneet keskuspankin käyttöön valtion alijäämien maksamisessa. Ajatus on tietenkin poliitikoille äärimmäisen houkutteleva, koska keskuspankeille on annettu oikeus rahan liikkeellelaskuun. Ne voivat toisin sanoen millä hetkellä tahansa luoda lähes minkä tahansa summan rahaa ja lainata tai antaa sen eteenpäin. Miksi valtiot eivät siis käyttäisi tätä mahdollisuutta alijäämiensä kustantamiseen?

Syy on verrattain yksinkertainen. Kaikki modernit kansallisvaltiot ovat siirtyneet alijäämiensä markkinaehtoiseen rahoittamiseen, eli velanottoon kansainvälisiltä sijoittajilta, koska alijäämien keskuspankkiehtoinen rahoittaminen on huomattavan usein johtanut taloudelliseen katastrofiin. Taloushistoria on täynnä esimerkkejä valtioista, jotka ovat käyttäneet luomaansa rahaa velkojensa maksuun. Ennen keskuspankkeja ja paperirahaa uutta rahaa luotiin alentamalla kierrossa olevien kolikkojen arvometallipitoisuutta. Ensimmäisenä tämän teki Kreikan kaupunkivaltioita hallinnut Syrakusan Dionysius, joka keräsi rahat kansalaisilta kuolemanrangaistuksen uhalla, puolitti rahan arvon ja maksoi omalla puolikkaallaan velkansa pois. Drakmojen määrä Kreikan taloudessa toisin sanoen kaksinkertaistui. Metallikantaisissa talouksissa metallien tuotanto kuitenkin sääteli rahan määrän kasvua, vaikka rahan määrää pystyttiin kasvattamaan vähentämällä rahan metallipitoisuutta. Tämän vuoksi metalleihin perustuvissa rahajärjestelmissä koettiin vain harvoin hyperinflaatioita, joissa rahan reaalinen ostovoima laskee huomattavan nopeasti. Yleisen määritelmän mukaan maa on hyperinflaatiossa, mikäli sen kuukausittainen inflaatiovauhti ylittää 50 prosenttia.

Paperirahan käyttöönoton jälkeen kaikki dokumentoidut hyperinflaatiot tai nopean inflaation ajanjaksot ovat syntyneet tilanteissa, joissa valtiot ovat, syystä tai toisesta, alkaneet rahoittaa alijäämiään keskuspankin luomalla rahalla. Tämä on johtanut kierrossa olevan rahan määrän kasvuun ja sitä kautta rahan ostovoiman nopeaan laskuun.  Tämä on historiallinen tosiasia.

Teoriassa ei ole väliä, mistä valtio rahansa lainaa. Valtio voi siis rahoittaa alijäämänsä myös keskuspankkinsa avulla, mutta vain sillä ehdolla, että keskuspankilta saatua rahaa kohdellaan kuin mitä tahansa lainaa. Modernit kansallisvaltiot ovat siirtyneet markkinaehtoiseen rahoitukseen, koska tällöin markkinat, eivät poliitikot, huolehtivat budjettikurista. Koska nyt puhutaan valtion budjetin tasapainottamisen siirtämistä vuoteen 2017, niin harkittaisiinko menojen supista, mikäli rahaa voitaisiin lainata keskuspankista? Tuskin. Tämä on juuri se prosessi, jota seuraamalla valtiot ajautuvat velkaongelmiin ja nopeaan inflaatioon.

Jos laina otetaan keskuspankista, sitä ei ole pakko maksaa takaisin ja lisälainan saa samalla korolla kuin aikaisemmatkin lainat. Poliitikoilla ei tällöin ole mitään tarvetta tasapainottaa valtion budjettia. Velkaantuminen jatkuu, kunnes valtio ei kykene maksamaan takaisin lainojaan tai niiden korkoja. Tässä tapauksessa keskuspankki merkitsee lainat tappioksi ja kattaa tappionsa uuden rahan luomisesta saadulla voitolla. Keskuspankki luo uutta rahaa talouteen sekä maksaa rahan arvon ja sen luomisen kustannuksien erotuksella, eli seignioragella, valtiolle lainaamansa rahat. Tämä kasvattaa taloudessa kiertävän rahan määrää huomattavasti, mikä johtaa nopeaan inflaatioon. Maailmanhistoria on täynnä esimerkkejä tällaisista kehityskuluista.

Maan yksityisen sektorin kokonaistuotanto määrittelee valtion jakovaran. Valtion alijäämien kattaminen keskuspankkia hyväksikäyttäen johtaa erittäin helposti kestämättömään velkaantumiskehitykseen, minkä seurauksena maa ajautuu taloudelliseen kriisiin ja/tai nopeaan inflaatioon. Valtion alijäämien hoitoon on siis itse asiassa olemassa ”poppakonsti”, mutta tässä tapauksessa lääke johtaa lähes varmasti huonompaan lopputulokseen kuin itse vaiva.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (66 kommenttia)

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Hei,

Aiheellinen huoli.

USA:ssa on ilmeisesti löydetty toimiva setelirahoitusresepti, joka perustuu ainakin näihin asioihin:
1. Lakiin sidottu liittovaltion velkajarru, joka on kutistanut lähes -10% liittovaltion budjettialijäämän alle -5% tasolle sekä kohtuullistanut liittovaltion menoja
2. Osavaltiotason velkajarru ja taloudellinen itsenäisyys. Liittovaltio ei takaa tai rahoita osavaltioiden velkoja. Siksi myös osavaltio voi mennä konkurssiin (Detroit) ja täten välttää ylivelkaantumista
3. Reservivaluutta-asema, joka merkitsee että muut valuuttasotaa käyvät valuutta-alueet kuten esim Kiina ja Japani, ovat setelirahoituksesta huolimatta ostaneet USA:n liittovaltiovelkaa, sen inflatoitumisesta huolimatta. Nämä dollarit eivät siis pääse kotimaahan aiheuttamaan inflaatiota, vaan on sijoitettu mm. kehittyviin maihin, kuplauttaen näitä
4. Ei moraalikato-rakennelmia. USA:n osavaltioiden kansalaiset ovat silti kaikki myös liittovaltion kansalaisia. Osavaltioiden välinen vilunkipeli ei kuulu yhtenäisen kansan rakenteeseen enempää kuin se että Salo vaikka eläisi Helsingin varoilla

Näillä periaatteilla, USA:n keskuspankki on ostanut jo yli 2500 miljardia dollaria liittovaltiovelkaa eli setelirahoittanut sen. Lisäksi se on ostanut yli 1500 miljardia dollaria kiinteistövakuudellisia velkakirjoja.

http://www.usdebtclock.org/

Toki jenkkejä tämä systeemi ärsyttää silti, ja se luo myös globaaleja ongelmia, koska se heikentää dollaria ja vahvistaa esim. euroa.

Tämä onkin mielestäni harmittavin seuraus siitä että Euro-18-maat eivät voi osallistua setelipainoon, koska euro on karmean vahva ja valuuttasodassa liian vahvan valuutan maat häviävät.

Tässä vielä paras keksimäni malli tehdä setelirahoitus Euroalueella. Reiluus ennen kaikkea:

http://samimiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1393...

Hyvä muistaa että EKP:n jälkimarkkinaohjelma-SMP, oli jo suunnattu setelirahoitus, joka ehti nousta €220 miljardiin ilman että yksikään euro kohdistui Suomeen. Lisäksi se on sterilisoitu, mikä poistaa vielä valuutan heikentymishyödynkin. Kaikista huonoin mahdollinen systeemi Suomen kannalta siis. Onneksi se on lopetettu.

Tässä pohdin miksi sterilisointi on huono juttu:

http://samimiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1161...

Käyttäjän tmalinen kuva
Tuomas Malinen

Tässä on tehtävä ero setelirahoituksen ja korkoihin vaikuttamisen välillä. Setelirahoitus tarkoittaa, että valtionhallinto lainaa suoraan keskuspankilta. Fed vaikuttaa määrällisellä keventämisellä Yhdysvaltojen valtionlainojen korkoihin. Tämä on keskeinen ero, koska Yhdysvaltojen hallituksen on haettava raha kv. velkamarkkinoilta.

Tämä voi tosin johtaa ongelmiin, jos Fed päättää mitätöidä ostamansa velkakirjat. Nämä tappiothan sen olisi silloin kuitattava seignioragella, jolla voi olla inflationarisia vaikutuksia. Toisaalta dollarin asema reservivaluuttana helpottaa tätä ongelmaa.

Määrällisen keventämisen todelliset vaikutukset nähdään myös vasta siinä vaiheessa kun se on kokonaan lopetettu ja korkoja nostettu. Pidän (pidämme) ohjelman suurimpana ongelmana sitä, että se uudelleenhinnoittelee varallisuuserien riskejä.
http://gnseconomics.com/2014/01/09/keskuspankit-ja...

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Kyllä tuo $2500+1500 miljardia dollaria liittovaltiolle ja kiinteistömarkkinoille on ihan suoraa setelirahoitusta FED:in taseesta. Eipä sillä ole juuri väliä ostataanko valtiovelka suoraan primäärihuutokaupasta vai mikrosekunti myöhemmin jälkimarkkinoilta.

Ilmeisesti pidät oleellisena että annetaanko QE:n erääntyä 10 vuoden päästä, jolloin sama $4000 miljardia pitäisi hakea yksityisiltä markkinoilta. Mutta mitäs jos ei haetaakaan? Voidaan 1) potkia ponzia eteenpäin ikuisesti tai 2) mitätöidä sisäinen FED-liittovaltio velka.

Ihan sama efekti oli EKP:n 1000 miljardin € LTRO-operaatiolla, mutta sen sijaan että se olisi kohdistunut Suomen velkaan, se kohdistui kriisipankkien rahoitukseen. Kun sitä on nyt maksettu pois, euro on vahvistunut.

Sama juttu. Keskuspankin suorat arvopaperiostot heikentävät valuuttaa ja niiden erääntyminen vahvistaa valuuttaa.

Jenkit manipuloivat taalaa alaspäin jatkamalla QE:tä koko ajan, marginaalisesti hidastetulla vauhdilla. Euromaat euroa ylöspäin antamalla LTRO:n erääntyä.

Mielestäni seigniorage on hiukan hassu termi ja johtaa harhateille tässä maailmassa jossa reaalikorko on negatiivinen suurilla valuutta-alueilla ja kuitenkin niissä on yhä konkurssiriskikin.

Seigniorage on keskuspankin oikeus luoda korottomia ikuisia nollakorkopapereita, seteli. Kuitenkin mielestäni heikompi seignioragen muoto on myös liikepankin oikeus luoda erittäin lyhytaikaista M1-tilirahaa pientä talletuskorkoa vastaan.

PS. Toki vastustan euroalueen setelirahoitusta, jos se olisi esim. SMP:n muotoinen (Suomea syrjivä) tai sterilisoiva. Käsittääkseni OMT-ohjelma olisi sterilisoitu, eli rasittavan huono. Mielestäni setelirahoitus olisi ensi sijaisesti typerien eurosopimusten kuten Suomen palkkapotin inflaatiokorotusten kumoava neutraali mekanismi. Me emme siihden "indeksitaloudessa" pysty:

http://samimiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1470...

Käyttäjän tmalinen kuva
Tuomas Malinen Vastaus kommenttiin #3

Vaan eipä ole. Keskuspankkirahoituksessa valtion velalle ei muodostu välttämättä minkäänlaista (edes manipuloitua) markkinahintaa. Keskuspankki määrittää koron jolla se valtiolle rahaa lainaa (joka on yleensä hyvin alhainen) ja paljon se valtiolle lainaa (yleensä valtion pyytämän määrän). Määrällinen keventäminen vaikuttaa valtionvelan korkoihin, setelirahoitus menee suoraan valtion taseeseen. Määrällisessä keventämisessä valtio lainaa halvemmalla, kun taas setelirahoituksessa valtio lainaa (niin halutessaan) ilmaiseksi. Nämä ovat sama asia ainoastaan, mikäli valtio kohtelee keskuspankista lainattua rahaa samalla tavalla kuin mitä tahansa markkinoilta saatua velkaa.

Fedin suorittama velkakirjojen mitätöinti johtaisi tappiohin, jotka sen olisi katettava seignioragetuloilla tai liittovaltion tarjoamalla pääomituksella (sama pätee luonnollisesti EKP:hen). Kuten olemme usein puhuneet, Fedin rahan luonti tuskin aiheuttaa sen suurempia ongelmia, vaikka dollarien määrä maailmassa sen seurauksena kasvaisi.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #6

Euroalueella on jo nyt lukuisia velkakirjoja, joilla ei ole minkäänlaista markkinanoteerausta. Juhani Huopaisen Puheenvuoro-blogi sisältää mielenkiintoisia ISIN-tunnisteisia arvopaperieriä, joissa on nimellisarvot, mutta ei minkään valtakunnan noteerausta markkinoilla.

Mikä tekee näistä lappusista sitten niin mielenkiintoisia? Se, että ne löytyvät joka ainoa EKP:n rahapoliittisilta sivuilta "hyväksyttävät vakuudet".

Käyttäjän tmalinen kuva
Tuomas Malinen Vastaus kommenttiin #3

Jatkan nyt vielä sen verran, että keskeisin ero määrällisen keventämisen ja suoran setelirahoituksen välillä on poliittinen. Setelirahoituksessa valtio käytännössä määrää keskuspankin maksamaan alijäämänsä, kun taas määrällisessä keventämisessä valtio paikkaa alijäämänsä markkinoilta otetulla velalla hinnalla, jonka keskuspankki on omaehtoisesti määritellyt. Ero voi tuntua hiuksenhienolta, mutta poliittisessa päätöksenteossa tällä on suuri ero.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen Vastaus kommenttiin #8

FED:in QE-ostot jälkimarkkinoilla kohdistuvat juu teknisesti sekä velkakirjan nimellisarvoon että korkoon. Kuitenkin sen jälkeen kun paperi on ostettu pois markkinoilta, efekti on sama.

On totta että puhtaassa 100% setelirahoituksessa olisi vain pelkkä hallinnollinen korko, jonka joko valtio tai keskuspankki valitsisi ja joka voisi olla myös 0%. Voisi se olla ihan mitä tahansa muutakin.

Kutsutaan tuota jenkkimallia sitten osittaiseksi setelirahoitukseksi tai aggressiviseksi valuuttaheikennykseksi tms, koska vain $4000 miljardia on setelirahoitettu, eikä ole varmaa onko setelirahoitus pysyvää vai annetaanko sen erääntyä kun mystiset hyvät ajat ehkä tulevat tulevaisuudessa takaisin.

Kansantalouden ihka oma valuutta on siinä mielessä jännä juttu että sitä voi käyttää vain kansantalouden alueella tai sitten hamstrata valuuttavarannoksi tai muiksi reservisijoituksiksi. Suomalaisia euroja ei ole mikään pakko laittaa kiertoon Suomeen, kun on 17 muutakin vaihtoehtoa. Suomalaisen Luxemburgista ostama Applen iTunes-pelin euroläjä menee Luxemburgiin 3% veroineen ilman että "Suomen euro" täällä päässä edes heikkenee. Kun ruotsalainen tekee saman jutun, edes Ruotsin kruunu heikkenee kun kruunut vaihdetaan euroiksi.

Hiukan samaa logiikkaa on lapasesta lähtevässä "zimbabwelaisessa" setelirahoituksesta. Joku totalitaarisen suunnitelmavaltion diktaattori alkaa himakoimaan vaikka Stinger-ohjuksia, kultamaosoleumeja ja kubistista taidetta itselleen ja koko laajennetulle puoluekaveripiirilleen ja suvulleen. Niitä ei saakkaan omalla höpövaluutalla vaan printataan höpövaluuttaa, vaihdetaan ulkomaiseen valuuttaan ja ostellaan. Höpövaluutan saanut fiksu ulkomaalainen vaihtaa heti höpöt omaan rahaansa ja saadaan tuo höpövaluutta heti takaisin inflatoimaan diktaatorin omaa maata.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari Vastaus kommenttiin #10

Nokiahan teki periaatteessa mikrotason "zimbabwet", kun omalla alallaan diktatuurikuvitelmia hautonut yhtiön hallitus alkoi ostaa omia osakkeitaan pörssikurssien ehostamiseksi. Tuotekehitys jäi rajusti jälkeen kursseista, jolloin korjausliike tapahtui ja valta vaihtui.

Diktatorisista johtamismalleista voisi puhua suomalaisyritysten kohdalla enemmänkin, ovathan ne innolla siirtyneet maihin, joissa malli on edelleen sovellettavissa. En viitsi kuitenkaan enempää kiertää puukkoa haavassa.

Ruotsalainen ja saksalainen yrityskulttuuri pohjautuu enemmänkin "demokraattiseen kolonialismiin", mikä näyttää olevan tuloksellisempaa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #10

Zimbabwe näyttää olevan suosittu esimerkki näissä hyperinflaatiokeskustleuissa. Yleensä maan asioista puhuvat ja kirjoittavat eivät kuitenkaan vaivaudu miettimään, MIKSI Zimbabwe joutui ilmiön kouriin, oliko hyperinflaatio syy vai seuraus.

No, seuraushan se oli, ei syy.

Käyttäjän heikkitala kuva
Heikki Tala

Tarkoitit tietenkin, että Ahvenanmaa elää suomalaisten veronmaksajien varoilla. Eli Suomessa on tuollainen vilunkipeli ollut jo käynnissä vuosikymmeniä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Tämä on yleiseti Ahvenanmaahan liitetty virhetieto, jota pakkoruotsihuutajat jaksavat toistaa. Tosiasia on, että Ahvenanmaa on Suomelle arvokas nettomaksaja. Jo pelkästään Ahvenanmaalaisten varustamojen valtiolle tilittämät verotulot ylittävät maakunnalle annetun "valtionavun" määrän.

Jos pakkoruotsihuutajapersujen "logiikkaa" sovellettaisiin tosiasioiden perusteella käytäntöön, pitäisi ensimmäisenä luopua Savosta.

Käyttäjän heikkitala kuva
Heikki Tala Vastaus kommenttiin #40

Ministeri Antti Kalliomäki teetti valtiovarainministeriössä selvityksen Ahvenanmaan tuista 2004: "Uudessa järjestelmässä tasoituksen vahvistaminen on vain tosiasian toteamista, ja aiempi joustavuus ja dynamiikka on siten hävinnyt. Sekä eduskunnan että maapäivien hyväksymä lopullinen tasoitusperusteen muuttamista koskeva järjestelmä ei siis heijasta hallituksen esityksen mukaista perusajatusta. Järjestelmä on käytännössä johtanut pattitilanteeseen, koska kumpikaan osapuoli ei ole katsonut voivansa tehdä toiselle osapuolelle epäedullisia muutoksia, kun järjestelmässä ei ole mitään lopullista tasapainottavaa toimintoa.

Todennäköisesti tästä syystä ei mitään virallista aloitetta tasoitusperusteen muuttamiseksi ole tehty. Tiettävästi osapuolten välillä ei myöskään ole käyty konkreettisia neuvotteluja tämän asian ympärillä, vaikka uuden rahoitusjärjestelmän voimassaolon kymmenen ensimmäisen vuoden aikana on muutettu valtion tilinpäätöksen periaatteita ja rakennetta ja hallintotehtäviä on siirretty. Järjestelmä on kuitenkin lyhyellä aikavälillä toiminut sen verran kohtuullisesti, että itsehallinto on saanut verrattain hyvän taloudellisen tuloksen, mutta tilanne on kestämätön pitkällä aikavälillä, koska muutoksiin sopeutumisen automatiikkaa tai osapuolten pakkoa sopeutua muutoksiin ei ole olemassa."

- Ahvenanmaa saa muita tulonsiirtoja yli valtion maksaman 0,45 %:n huomattavan määrän,

- Valtionvaranministerinä Sauli Niinistö asetti aikoinaan komitean tutkimaan rahavirtoja valtion ja Ahvenanmaan välillä. Mietintö on ollut vuosia lausunnolla Ahvenanmaan maakuntahallituksessa, koska ahvenanmaalaiset ovat eri mieltä komitean kanssa siitä, mikä on tulonsiirtoa valtion ja Ahvenanmaa välillä.

- Ahvenanmaalaiset eivät hyväksy esim. sitä, että ahvenanmaalaisille varustamoille maksettava valtion tuki lasketaan mukaan valtion antamaksi tulonsiirroksi. Riidan alaisia kohtia on 20.

- Ahvenanmaa osallistuu vain valtion tulojen jakamiseen, ei menojen. Kun valtio sijoitti Soneraan 2 miljardia markkaa, ei Ahvenanmaa osallistunut sijoitukseen mitenkään. Ennen kuin valtio myi omistustaan Sonerassa, kuittasi Ahvenanmaa siitä päältä 0,45 % eli n. 150 miljoonaa markkaa. Asukkaita Ahvenanmaalla on 26 000. Tuo yksistään ohittaa köyhän Kainuun saamat tulonsiirrot. Lisäksi Ahvenanmaa saa kaikista valtion yhtiöiden osinkotuloista päältä 0,45 %; muut maakunnat eivät mitään!

- On huomattavaa, että Ahvenanmaa ei osallistu minkään, myös Ahvenanmaalle palveluja tuottavan viraston ylläpitoon. Ahvenanmaa on itsenäinen finanssialue, mutta itsenäisyys loppuukin yllättäen, kun se alkaa vaatia tukiaisia Suomen valtiolta. Eihän Viking Line hae varustamotukea Ahvenanmaan maakuntahallitukselta, vaan mantereen veronmaksajilta.

- Valtion viroissa olevat ahvenanmaalaiset ovat keksineet uuden keinon nostaa elintasoaan mantereen kustannuksella. He vaativat Ahvenanmaalla työskenteleville valtion viranhaltijoille Ahvenanmaa-lisää. Se olisi taas uusi tulonsiirto mantereelta Ahvenanmaalle. Ahvenanmaan työvoimasta on 39 % julkisen hallinnon palveluksessa (Ålands tidningen). Hallintoa riittää vaikka muille jakaa; kuntia on lähemmäs 20 kpl eli keskimäärin yksi kunta 1300 asukasta kohti. Maakuntahallinto omine ministereineen on symmetrisesti valtion kanssa!

Se on asema johon ei saisi koskea; siitä ahvenanmaalaisten kanssa liittoutunut hallituspuolue rkp ärähtää heti.

Ahvenanmaalla on taxfree oikeus, oikeus myydä ilman ALV:ia tuotteita Manner-Suomeen. Tästä paisui niin valtava veroparatiisi, että hiljattain myynnin ylärajaa pudotettiin puoleen. Ahvenanmaalla hirveä huuto, kun pöhöttynyttä postikonttoria joudutiin hieman leikkaamaan.

Luetteloa voisi jatkaa loputtomiin. Myös viime vuonna Ahvenanmaa sai valtiolta rahaa kaksi kertaa enemmän asukasta kohti kuin Manner-Suomen maakunnat.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #42

Tämä tosiasia ei muutu miksikään: "Tosiasia on, että Ahvenanmaa on Suomelle arvokas nettomaksaja. Jo pelkästään Ahvenanmaalaisten varustamojen valtiolle tilittämät verotulot ylittävät maakunnalle annetun "valtionavun" määrän." (Katso edellinen viesti.)

Mutta tarkastelkaamme "tietojasi":

"Ministeri Antti Kalliomäki teetti valtiovarainministeriössä selvityksen Ahvenanmaan tuista 2004: "Uudessa ...sopeutumisen automatiikkaa tai osapuolten pakkoa sopeutua muutoksiin ei ole olemassa."

Ja sitten tuo suomeksi, jos osaat. Itse en löydä siitä sisältöä.

"- Ahvenanmaa saa muita tulonsiirtoja yli valtion maksaman 0,45 %:n huomattavan määrän,"

"Tosiasia on, että Ahvenanmaa on Suomelle arvokas nettomaksaja. Jo pelkästään Ahvenanmaalaisten varustamojen valtiolle tilittämät verotulot ylittävät maakunnalle annetun "valtionavun" määrän." (Katso edellinen viesti.)

"- Valtionvaranministerinä ... välillä."

Sou?

- Ahvenanmaalaiset eivät ... on 20."

Sou?

"Kun valtio sijoitti Soneraan 2 miljardia markkaa, ei Ahvenanmaa osallistunut sijoitukseen mitenkään."

Fiksua porukkaa. Eikähän olisi meille kaikille parasta antaa kongolaisten hoitaa koko maan talous?

" Ahvenanmaa saa kaikista valtion yhtiöiden osinkotuloista päältä 0,45 %; muut maakunnat eivät mitään!"

Ai, onko Suomessa muitakin itsehallinnollisia maakuntia kuin Ahvenanmaa? Uutinen minulla. Mutta jos ei ole, niin silloinhan nuo "muut maakunnat" saavat "pohjalta" (kun konglolaiset vievät päältä) peräti 99,55 %. Ainakin normaalin laskuopin mukaan. Ehkä pakkoruotsihuutajapersuilla on sitten oma laskuoppinsa, en tiedä.

"Se on asema johon ei saisi koskea; siitä ahvenanmaalaisten kanssa liittoutunut hallituspuolue rkp ärähtää heti."

Ahvenanmaan erityisasema perustuu kansaivälisiin sopimuksiin. Siinä ei RKP:lla ole sanavaltaa.

"Ahvenanmaalla on taxfree oikeus, oikeus myydä ilman ALV:ia tuotteita Manner-Suomeen."

Aivan. Liityyköhän tuo Suomen solmimaan EU-jäsenyyssopimukseen? Joo, niinhän se on.

"Myös viime vuonna Ahvenanmaa sai valtiolta rahaa kaksi kertaa enemmän asukasta kohti kuin Manner-Suomen maakunnat."

Sou? Se ei muuta tätä tosiasiaa: "Tosiasia on, että Ahvenanmaa on Suomelle arvokas nettomaksaja. Jo pelkästään Ahvenanmaalaisten varustamojen valtiolle tilittämät verotulot ylittävät maakunnalle annetun "valtionavun" määrän." (Katso edellinen viesti.)

Käyttäjän heikkitala kuva
Heikki Tala Vastaus kommenttiin #44

Taisi tulla Heynolle hankala rasti! ;-)

Mantereella ajetaan kuntia pakkotoimin yhdistymään (ja kaiken lisäksi pakkotoimiin on leivottu ruotsin kielen ylimitoitetut edut), jotta kunnat selviäisivät taloudellisesti. Miniminä pidetään 20.000 asukasta yhdelle kunnalle. Ahvenanmaan 28.000 asukkaalle on 16 kuntaa (kskimäärin vain alle 1800 asukasta per kunta), joiden ylläpito on mahdollista vain valtavasti ylimitoitetuilla valtion tuilla.

Päälle siis taxfree oikeus ja osittainen ALV-vapaus Manner-Suomeen myynnille.

Tosiasia ei todellakaan muutu miksikään, Ahnevanmaa on erittäin kallis (rahallisesti) käenpoika Suomelle.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #46

"Tosiasia on, että Ahvenanmaa on Suomelle arvokas nettomaksaja. Jo pelkästään Ahvenanmaalaisten varustamojen valtiolle tilittämät verotulot ylittävät maakunnalle annetun "valtionavun" määrän." (Katso edellinen viesti.)

Tosiasia on myös, että hallituksen ajamassa "kuntauudistuksessa" ei ole järjen hiventä, eikä hallitus ole sille perusteita kyennyt esittämäänkään.

Joten näyttää siltä, että ratkaisu talousongelmiimme olisi antaa kongolaisten hoitaa homma. Osaavat sen näköjään paremmin.

Että ei niin mahdottoman hankala "rasti".

Mutta mistä johtuu, että pakkoruotsihuutajapersuilla, samoin kuin muillakin yskonlahkolaisilla, on aina tuo sama näkemys: Jos todellisuus ja oma usko (tässä pakkoruotsihuutopersulaisuus) ovat ristiriidassa, on todellisuus väärä?

Käyttäjän heikkitala kuva
Heikki Tala Vastaus kommenttiin #47

Aivan samasta syystä näkemys kuin JHeyno luulee tietävänsä Ahvenanmaan tuista. Perussuomalaiset ja valtiovarainministeriö sen sijaan tietävät. Peräti kahden valtiovarainministerin, Kalliomäki (sdp) ja Niinistö (kok), asettamat työryhmät päätyivät samaan tulokseen eli että Ahvenanmaa saa ylimitoitetun valtionavun.

Pahimmillaan ahnevanmaalainen varustamo käytti kinuamansa merenkulkutuen osinkoihin ja ylimäärän lahjoitti suomenruotsalaisille säätiöille. Herätti ihmetystä jopa Helsingin Sanomissa.

Tuomas Malinen teki hyvän keskustelunavauksen makrotaloudesta, mutta siitäkin näyttää olevan aika erilaisia näkemyksiä. Tosin meillä valtuuteuilla riittää Järvenpäässäkin "haasteita" tuollaisen neljännesmiljardin vuosibudjetin parissa. Yli 40.000 asukkaan kaupungissa koko budjetti on suunnilleen saman verran kuin 28.000 asukkaan Ahvenanmaa saa valtion tukiaisia!

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #52

Vieläkään, lujasta uskostasi huolimatta, todellisuus ei muutu: ""Tosiasia on, että Ahvenanmaa on Suomelle arvokas nettomaksaja. Jo pelkästään Ahvenanmaalaisten varustamojen valtiolle tilittämät verotulot ylittävät maakunnalle annetun "valtionavun" määrän." (Katso edellinen viesti.)"

Ylimitoitettu valtionapuko??? Ahvenanmaan pitäisi siis mielestäsi olla vielä nykyistä enemmän nettomaksaja?

"Yli 40.000 asukkaan kaupungissa koko budjetti on suunnilleen saman verran kuin 28.000 asukkaan Ahvenanmaa saa valtion tukiaisia!"

Pakkoruotsihuutajapersulle luontaista kateutta ei voisi enää selvemmin ilmaista! Kiitos tästä sinulle.

Käyttäjän heikkitala kuva
Heikki Tala Vastaus kommenttiin #55

JHyeno jatkaa henkilöön käyvää kirjoitteluaan ja nimittelyään, koska hänellä ei ole faktoja kumota sitä, että Ahvenanmaa saa paljon enemmän valtion tukea kuin sille oikeudenmukaisesti kuuluisi. Tämäkö olisi kateutta? Ei vaan oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon vaatimista.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #57

Vain sinä olet puhunt tässä "oikeudenmukaisuudesta". Vai etkö lue tekstejä, joihin olet vastaavinasi?

Minä olen vain todennut, että Ahvenanmaa on nettomaksaja. Se, mikä on "oikeudenmukaista", on politiikkaa, ja pakkoruotsihuutajapersujen politiikkahan on tiedossa.

Se, mitä tarkoittaa "nettomaksaja", sen sijaan on pelkkää matematiikkaa, eikä liity kuvitteelliseen "oikeudenmukaisuuteen": Esimerkiksi esille tuomasi Järvenpää on selvä nettosaaja, vielä enemmän muiden muassa Helsinki, joka muodostaa yhdessä muun pääkaupunkiseudun kanssa Suomen suurimman kehitysaluetukea saavan kokonaisuuden.

En ole muomannut, että olisit missään kritisoinut pääkaupunkiseudun kohtuutonta tukea.

Käyttäjän heikkitala kuva
Heikki Tala Vastaus kommenttiin #58

Tiesin toki jo etukäteen, että JHeyno ei ole kiinnostunut tosiasioista. Ei kieli- eikä talouspolitiikassa. Onneksi monet päättäjät ovat jo tajunneet ja esimerkiksi valtiovarainministeriö puolitti hiljattain Ahvenanmaan ALV-vapauden. Jatkossa tulee lisää, vaikka erään pääministerin valtiosihteeri minulle sanoikin, että Ahvenanmaa on mafia. Valtiovarainministeriön selvityksissä se ilmaistaan, että on pattitilanne. Mutta toistaseksi rahaa virtaa Ahvenanmaalle kaksi kertaa enemmän nuppia kohti kuin mihinkään muuhun osaan Suomen tasavaltaa. Osa rahasta "lahjoitetaan" suomenruotsalaisille säätiöille.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #59

Vieläkään, lujasta uskostasi huolimatta, todellisuus ei muutu: ""Tosiasia on, että Ahvenanmaa on Suomelle arvokas nettomaksaja. Jo pelkästään Ahvenanmaalaisten varustamojen valtiolle tilittämät verotulot ylittävät maakunnalle annetun "valtionavun" määrän." (Katso edellinen viesti.)"

Kielipolitiikastako tässä blogissa olikin kyse, eikä valtiontaloudesta? No, kuten olen jo aiemmin todennut, että on tutkittu tosiasia, että Pohjois-Korean diktatuuri kaatuisi heti, jos Suomen kielilainsäädäntöä muutettaisiin pakkoruotsihuutajapersujen tahdon mukaiseksi, sillä ruotsin kielen asema Suomessa on kaiken pahan alku ja juuri koko maailmassa.

Niin, ja Aku Ankkakin saisi jo vihdoin ostettua housut, jos kaksikielisyys lopetettaisiin.

Sellaista aihetta ei näytä löytyvän, johon pakkruotsihuutajapersu ei pysty sotkemaan Suomen kielilainsäädäntöä. Tiesittekö muuten, että Somalian kaoottinen poliittinen tilanne johtuu Suomen virallisesta kaksikielisyydestä? Ihan totta! Kysykää vaikka Talalta tai suoraan Suomalaisuuden Liitosta!

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina La

Eikö voi tehdä niin, että Suomi lainaa omalta keskuspankilta ja maksaa takaisin, siis maksaa korot omalle keskuspankilleen.

Koska onhan kansainvälisiltä markkinoiltakin otettu laina usein luotu tyhjästä.

Petteri Sahinjoki

Sitä muutkin ovat ihmetelleet, että miksi pitää lainata ulkomailta tätä tyhjästä tehtyä rahaa? Miksei valtio voi luoda itse vaihdonvälinettä keskinäiseen taloudenpitoomme ?

Vain ulkomaankauppaan voi tarvita periaatteessa jonkin verran ulkomaanvaluuttaa, jollei käydä vaihtokauppaa.

Aivan hyvin valtion oma rahalaitos voisi tulostaa rahaa yhteiskunnalle tehtyä työpanosta vastaan (esim. sairaanhoitajien palkat) ja jos inflaatiota on tullakseen, niin tätä rahaa voi kerätä pois kierrosta verotuksella.

Ulkomailta lainattu raha voi myöskin aiheuttaa inflaation. Vai eikö asuntojen hinnoissa ole viimeiset 10-vuotta ollut yhtään inflaatiota ?

Tätä ulkomailta johdettua inflaatiota (tai sen puutetta) on vaikeampi täällä paikallisesti hallita. Syy on se että, valtiomme johdolla ei ole enää rahapoliittista päätöksentekovaltaa. Olemme kansainvälisten rahanväärentäjien armoilla.

Nykytilanteessa mm.sosiaalimenot yritetään kattaa joko viennillä (joka on toivoton yritys), tai ottamalla velkaa kansainvälisiltä rahanväärentäjiltä. Tällainen syömävelan ottaminen on tyhmää. Ja vaarallista.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina La Vastaus kommenttiin #67

Ulkomaankauppaan voidaan käyttää vielä monenlaista eri valuuttaa. On juania, dollaria, kultaa, rublia, bitcoineja jne. Aina on kannattavinta seurata valuuttakursseja.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Modernit kansallisvaltiot ovat siirtyneet markkinaehtoiseen rahoitukseen, koska tällöin markkinat, eivät poliitikot, huolehtivat budjettikurista."

EU:ssa poliitikot määräävät budjettikurista ja se näkyy varsinkin euroalueen taloudessa, toisaalta Ruotsi pärjää erinomaisesti omalla keskuspankillaan, ehkä ei ole tarpeeksi moderni valtio.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Tämähän ei ole juuri millään tavalla vaikuttanut poliitikkojen hinkuun jakaa tuloksia talouden kasvuedellytyksiä nopeammin, eli harjoittamasta periaatteessa inflatorista politiikkaa.

Jälkiä on toki peitelty senkin edestä tilastointimenetelmien viilaamisella ja muilla kikkakolmosilla. Ehkä räikein Suomen käyttämä vippaskonsti on ollut julkisten palvelujen yksityistäminen, joka kyllä luo talouskasvua ja kasvattaa erityisesti arvonlisäverojen tuottoa. Eläkejärjestelmän kestämätön rahoitusalijäämä on toinen suuri kupru.

Todellisuudessa kuitenkin julkisen sektorin kustannukset kasvavat paljon tuottoja nopeammin, koska alv on erittäin tehokas leikkuri yksityiseen kulutukseen ja vaikutusten kumuloituessa aiheuttaa köyhyysloukkuja yhä korkeammissa tuloluokissa ja kulutuksen suuntaamista entistä suuremmassa määrin halvempiin tuontituotteisiin.

Työllisyyden kannalta on myös erittäin ongelmallista, että palkkoihin ei sisälly lainkaan alv-vähennysoikeutta. Yritysten eläkemaksurasitus sen sijaan kohdistuu puhtaasti palkkamenoihin, minkä asiakas maksaa arvonlisäverolla korotettuna.

Markkinoilta lainattaessa ongelmat velanhoitokyvyssä rangaistaan välittömästi korkeammilla korkokustannuksilla. Poliitikkoihin verrattuna en pitäisi markkinasijoittajia yhtään terveempänä ratkaisuna. Mikäli meidän on hyväksyttävä poliittisten virheiden kustannusleikkaukset kokonaisuudessaan, äänestäjien pitäisi palkita suomalaiset päättäjät euroviisuista tutummilla lukemilla; zero votes.

Olen jo pitkään ihmetellyt talousasiantuntijoiden vaitonaisuutta sellaisista konkreettisista vaihtoehdoista, joilla tämä talousjärjestelmää ikiaikaisesti vaivannut boom & bust-ominaisuus saataisiin poistetuksi tai edes paremmin aisoihin.

Markkinoiden vapauttaminen ainakin näyttää johtaneen aivan valtavaan kuplatalouden muodostumiseen ja reaalitalouden puolella siitä aiheutuva tuho etenee lähes pandeemisella vimmalla eri puolilla talousmaailmaa.

Ongelmia näytetään lähestyvän enemmänkin merkonomi-tasoisella argumentoinnilla ja näyttää ilmeiseltä, että poliittisen taloustieteen aakkoset on ohitettu kokonaan niin puheissa kuin varsinkin teoissa.

Toivottavasti blogisti alan asiantuntijana osaa paikata tässä suhteessa mahdollisesti sivistykseeni jääneitä aukkoja.

Käyttäjän tmalinen kuva
Tuomas Malinen

Kuvaamasi "boom-and-bust" sykli, eli markkinatalouksien taipumus kasvaa nopeasti ja romahtaa sen jälkeen, on markkinatalouksien kiusallinen ominaisuus. Sen selittäminen, mitä taloustiede nykyään tuota mekaniikasta tietää, vaatii oman blogikirjoituksensa. Teen sen varmasti jossain vaiheessa.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Tutkijan perusominaisuuksiin luonnollisesti kuuluukin lähinnä mekanismien ja ilmiöiden selvittäminen teorioiden pohjalta. Ilmeisesti poliittiset kannanotot yhteiskunnallisista vaikutuksista ovat kokonaan kiellettyä aihepiiriä.

Itse pidän tätä hyvin ongelmallisena julkisen keskustelun kannalta. Kriittiseen tarkasteluun olisi aihetta, koska yhteiskunnallinen tilanne ajautuu yhä syvempiin ristiriitoihin talousjärjestelmän ominaisuuksien vuoksi.

Melko akuutteja lisätarpeita tuovat lähitulevaisuudessa muutamien keskeisten resurssien ehtyminen. Mielestäni on täysin anteeksiantamatonta, jos aiheutamme suunnattomat inhimilliset kärsimykset vain sen vuoksi, että kätemme ovat sidotut itse luomaamme, mutta ilmeisen epäkelpoon talousjärjestelmään, joka käytännössä hidastaa tai estää kokonaan tarpeelliset uudistukset.

Osaamista ja työvoimaa on vähintäänkin riittävästi, mutta ei edellytyksiä käyttää niitä järkevällä tavalla.

Käyttäjän donnybird kuva
tuula pakarinen-curry

Rahajärjestelmän keksineet tiesivät, että raha palaa aina sen liikkeelle
laskijalle.

Niinpä eivät huomioineet muita suuria vaikutuksia. Tai sitten tiesivät,
että systeemi myös mahdollistaa valtioiden riistämisen.

Lopula raha tähtää vain voittoon, ja sen hinnaksi on tullut koko elämä maapallolla. Jos voi ostaa ilmastocreditin, ja sen arvo nousee ilman mukana, pitäisi jokaisen tajuta, että nykyinen systeemi täytyy tuhota,
ennenkuin se tuhoaa koko maapallon.

Niinpä amerikoissa painetaan rahaa, jotta ihmiset tajuaisivat muuttaa
työnsä toisenlaiseen arvoon.
Sveitsissä tämä on jo kokeiltu vuosia, joten tiedetään että sekin onnistuu.

Käyttäjän KajRisberg kuva
Kaj Risberg

"Taloushistoria on täynnä esimerkkejä valtioista, jotka ovat käyttäneet luomaansa rahaa velkojensa maksuun."

Tohtori menee nyt komeasti metsään. Kaikki raha on velkaa ja oman rahan luonti on velkaa valtiolle itselle. Ei se voi maksaa velkoja itselleen, velkaa luomalla. Ongelmat ovat påinvastoin seurausta siitä, että se ei ole kuluttanut omalla rahallaan.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Argentiinassa ja Venezuelassa setelirahoitus ja sen aiheuttama inflaatio on johtanut vallanpitäjät vastatoimiin, joiden mukana on mennyt lehdistönvapaus ja omaisuudensuoja. Lisäksi nämä maat ovat ajautuneet vapaiden kansainvälisten markkinoiden ulkopuolelle. Tässä Argentiinasta:

http://www.economist.com/news/americas/21591882-of...

Ja tässä Venezuelasta:

http://mikkonummelin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1539...

Ruotsi voi olla menestystarina, mutta se on vaatinut valtionhallinnon budjettikuria olla käymättä liian innokkaasti keskuspankin taskuissa.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström

Mistä syntyy se käsitys, jos siirryttäisiin itsenäiseen rahapolitiikan, niin sen jälkeen budjettikurilla ei olisi mitään merkitystä. Kas kun sitä budjettikin olisi helpompi hallita kun kaikki työvälineet on omassa käytössä. En todella ymmärrä, mihin me tarvitaan muiden neuvoja meidän omien asioiden hoitamiseksi, lienee sosialidemokratian mukana tuotua holhousta.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

" Mistä syntyy se käsitys, jos siirryttäisiin itsenäiseen rahapolitiikan, niin sen jälkeen budjettikurilla ei olisi mitään merkitystä. "

Suomessa huomattavan suuri osa niistä pienpuolueista, joissa on vakavasti haluja erota eurosta, on myös takana äärikansallismielinen tai sosialistinen agenda tai molemmat, joihin liittyy myös toiveita hoitaa suomalainen sosiaaliturva setelirahoituksella ja tarvittaessa repiä nykyään EU:n edes kohtalaisesti takaamat tavaroiden, palveluiden ja työvoiman vapaata liikkuvuutta turvaavat sopimukset. Tällainen kauhistuttaa minua. Sellaisia puheenvuoroja taas en ole nähnyt, jossa haluttaisiin Suomen palaavan markkaan siksi, että haluttaisiin tarvittaessa vahvempaa valuuttaa kuin euro on, mikä kertoo myös paljon. Piraattipuolue on eduskunnan ulkopuolisista rekisteröidyistä puolueista tietääkseni ainoa, joka ohjelmassaan kannattaa Suomen pysymistä Euroopan Unionissa ja euroalueessa myös jatkossa, joskin tietyin varaumin.

Palautan mieleen myös tämän viime marraskuisen blogikirjoituksen, jossa olen analysoinut vapaakaupan sitovan samaan rahapolitiikkaan enemmän kuin yhteisvaluutan.

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen Vastaus kommenttiin #24

Markkaan pitää palata kelluvalla järjestelmällä siksi että silloin oma raha hakee arvonsa markkinoilla jolloin se saavuttaa taloutemme suoritus- ja kilpailutasoon nähden oikean tason.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin Vastaus kommenttiin #25

Ei ole olemassa valuuttojen vapaata kellumisjärjestelmää, johon ei vaikuttaisi politiikka. Keskuspankilla on käytössään ohjauskorko, velkakirjojen ostomahdollisuudet ja muiden valuuttojen valuuttavarantoon ostamisen mahdollisuudet. Unkari on myös kokeillut keskuspankkinsa alistamista oman parlamenttinsa ja hallituksensa valvontaan.

Pienen maan keskuspankki, joka hallinnoi omaa valuuttaa isolla vapaakauppa-alueella, kuten esimerkiksi Ruotsin keskuspankki, joutuu jatkuvasti varautumaan siihen, että se joutuu reagoimaan ristiriitaisiin signaaleihin, tyypillisesti siihen, että oman maan työmarkkinat ja vientiteollisuus haluaisivat matalampaa korkoa ja elvyttävää rahapolitiikkaa ja ulkomaiset sijoittajat korkeampaa korkoa ja kireämpää rahapolitiikkaa. Molempia osapuolia ei voi miellyttää yhtä aikaa. Jos kotimaisten osapuolten tarpeet tyydytetään täysin, saattavat ulkomaiset osapuolet reagoida valuuttapaolla, jos taas ulkomaisten osapuolten tarpeet tyydytetään täysin, saattaa kotimainen työttömyys kasvaa ikäviin lukemiin, joskin rahan arvo ja luottamus säilyvät.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Ei mitään syytä huoleen. Verhot kiinni ja ollaan matkustavinnamme. Kyllä se siitä! Totesi kansallisankarimme ja sotasankarimme Mauno Koivisto.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Asiallinen blogi ja mielenkiintoista keskustelua (erityisesti Miettinen, Malinen ja Isosaari). Näitä lisää - ilman mitään "puolueitten paatosta".

Käyttäjän donnybird kuva
tuula pakarinen-curry

Me emme ehkä huomaa, että nykyisen rahan arvon säilyttäminen on sopimus.

Jos arvo laskee sen mukaan, miten paljon rahaa on liikkeellä.

Dollarivelkaa sanotaan olevan koko maailman bruttokansan verran.

Eli kaikkien työ ja tulot vuoden aikana.

Ei mitenkään enää järkeenkäyvä yhdistelmä.

Ilmankos vuosia on monessa maassa ollut jo monia rahajärjestelmiä.

Meidän tulisi ottaa vaihdannaispankki, kuten jokin corner exchange rahan
rinnalle. Ei ihme, että bitcoin ja kaikki muu on niin suosittua.

http://www.youtube.com/watch?v=ogqZ6pnWM7o

Olli Makkonen

Tyhmyri kommentoi hiukan ohi sen, mitä Malinen väittää. Eihän Malinen tuossa kirjoita, että pelkkä setelirahoitus aiheuttaisi aina väistämättömän hyperinflaation. Hän kirjoittaa, että alijäämien rahoittaminen keskuspankilla johtaa budjettikurin löystymiseen ja se on tie, josta ei yleensä palata ilman että rahan arvolle käy hassusti.

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen

Malinen pelaa inflaatiokorttia koska ihmisille on iskostettu virheellinen käsitys siitä että rahanpainaminen johtaa aina hyperinflaatioon.

Jos tuntuu, että tällainen rahanluontimekanismi ei voi olla totta, voi katsoa paljonko euroalueelle on tehtailtu rahaa vuosina 1998 - 2007 -> M2: 4000 Mrd. -> 8000 Mrd. Mistä tämä 100 % lisäys on tullut, jos kukaan ei voi omin päin lisätä nollia tililleen ja valtio ei saa luoda rahaa?? (M2 = käteinen raha, ihmisten käyttötilit, määräaikaistalletukset)

Kymmenelle vuodelle jaettuna 7 % lisää rahaa joka vuosi. Samaan aikaan kun BKT:n kasvu kertoo reaalitalouden kasvaneen euroalueella 3 % vuosivauhtia.
Liikepankkien takahuoneessa on painokone ja me pyöritämme reaalitaloutta niiltä vuokratulla rahalla...rahaa hengittämäämme ilmaa vastaan =).

http://jarmonevalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/15...

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen

Vielä sen verran että kun kaikenmaailman ekenomistit toitottavat että poliitikkoja ei saa missään nimessä päästää teutaroimaan keskuspankkirahan kanssa.

Nyt meillä on alansa "parhaat" miehet EKP:ssä. Todelliset talouden jättiläiset ja homma kusee pahemmin kuin koskaan..miksiköhän?

Ari Lotvonen

On, homous. Homo pelastaa kaiken ja kaikki on kivaa.

///

Elekää välittäkö ali-/ylijäämästä. Homo on tärkeä.

(alkaa ottaan takaraivoon)

////

Tuo ei nyt toimi, mutta ei toimi muukaan.

Cheers man!

Käyttäjän Mikko-VilleMtt kuva
Mikko-Ville Määttä

"Teoriassa ei ole väliä, mistä valtio rahansa lainaa. Valtio voi siis rahoittaa alijäämänsä myös keskuspankkinsa avulla, mutta vain sillä ehdolla, että keskuspankilta saatua rahaa kohdellaan kuin mitä tahansa lainaa. Modernit kansallisvaltiot ovat siirtyneet markkinaehtoiseen rahoitukseen, koska tällöin markkinat, eivät poliitikot, huolehtivat budjettikurista."

Niin, kehittyneissä maissa keskuspankilla on jokin tavoite, jonka se pyrkii saavuttamaan. Yleisinhän nykyään on inflaatiotavoite, mutta varsinkin euroalueen tapauksessa kyllä epäilen sen järkevyyttä. Nykyisessä tilanteessahan EKP:n pitäisi varmistaa, että se hieman ylittää inflaatiotavoitteensa, jotta kriisimaiden urakka olisi helpompi tai edes mahdollinen. Tällöin euron kurssikaan ei olisi ihan niin korkea kuin nyt, emmekä olisi näin pahassa liemässä.

Mitä mieltä olisit euroalueen tapauksessa tuosta Lars Christesenin ratkaisuehdotuksesta:
http://marketmonetarist.com/2013/11/01/end-the-eur...

Periaatteessahan tuo sisälttää suoraa valtioiden rahoittamista, mutta mielestäni tämä ehto kuitenkin tekee siitä selkeästi rahapoliittisen operaation:
"Effective today the ECB will start to undertake monetary operations to ensure that euro zone M3 growth will average 10% every year until the euro zone output gap has been closed."

Eli painokone pyörisi vain tuotantokuilun sulkemiseen asti.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

jaa. että on fiksumpaa maksaa ykstyiselle velkojalle korkoja kuin itselleen vaikka omistaa setelipainon. näkemys tuokin. homman vitsi vaan on että meillä on tasan yksi keino selvitä tulevasta järkestelmän muutoksesta. tai jos keksit jonkin muun, innolla kuuntelen.

http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/15919...

siellä on vajaat 300 muutakin blokia. toi vaan selitys miten. tossa selitys miksi
http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/15159...

tietänet että usa hoiti 30 luvun laman velkarahoituksella eikä maksanut koskaan velkojaan?

se tietty on selvää että kun kataisen kopla tajuaa kuinka setelipaino toimii, ne innostuu painamaan biljoonan euron seteleitä. sille ei voi mitään. tämä nyt näköjään menee laidasta laitaan. välillä houritaan vahvaa markkaa, sen jälkeen ollaankin 30% devalvaatiossa. syynä ei ole kylläkään markkinatalous vaan tyhmyys. kait sitä kuoppia tulee tiehen jos huonoimman reitin valitsee.

Käyttäjän MauriNygard kuva
Mauri Nygård

Vahva markka johtui EU- ja EMU-hankkeesta, siis eurosta ja sisäänpääsyehdoista, joita noudatettiin ennen virallisia päätöksiäkin. Russofobistinen mediajohto meillä tähän ajoi. Vaikuttaa vieläkin ja ns. taloustieteilijätkin tietävät, että kun ideologia määrää, niin suurinta viisautta on olla väärässä oikeaan aikaan. Tyhmintä, jos omaa etua vain ajattelee, on olla oikeassa väärään aikaan. Kyllä tosiaan koko eliittimme on hapantunut.

Euron dollarikurssi nousi pahimmillaan viime vuosikymmenellä 94 %. Eipä ole paljon siitä palkankorotuksesta tieteilijöiden keskustelua näkynyt. Muutaman prosentin kymmenyksen palkkaneuvottelut sen sijaan ovat elämää suurempi kysymys, vaikka euroalue on vain 30 prossan luokkaa viennistä.

Joku vielä luulee, että kaupankäynti loppuisi EU:sta erottaessa, vaikka olemme koko ajan myös ETAn jäseniä. Vuonna 1994 pelkästään sen varassa ja vapaakauppasopimus EEC:n kanssa tehtiin 1973. Grönlanti siitä muuten erosi 1984. Färsaaret eivät myöskään kuulu unioniin eikä Shengen alueeseenkaan.

Toivottavasti markka saadaan devalvoitumaan, kun siihen siirrytään.

Tämä oli ipulainen näkemys.

Käyttäjän tmalinen kuva
Tuomas Malinen

Yleiskommentti Tyhmyrille ja muille. Tässä ei ole kyse keskuspankkipolitiikasta, ym., vaan valtion alijäämien rahoituksesta. Hyperinflaatiojaksot ovat aina liittyneet valtion alijäämien setelirahoitukseen. Setelirahoitus ei ole ollut riittävä, mutta pakollinen ehto hyperinflaatiolle. Suomenkielellä: hyperinflaatiojaksoja ei ole voinut syntyä ilman setelirahoitusta.

Keskuspankki voi myös toimia negatiivisella pääomalla, mutta vain teoriassa. Klassinen virhetulkinta on, että keskuspankit eivät voisi mennä konkurssiin: http://cepr.org.uk/pubs/PolicyInsights/CEPR_Policy.... Viimeisin esimerkkinä tästä on Zimbabwen keskuspankin tekninen konkurssi.

Hyvä, että tästä varsin talousteoreettisesta aiheesta on syntynyt keskustelua.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Tämä "Suomenkielellä: hyperinflaatiojaksoja ei ole voinut syntyä ilman setelirahoitusta." on yksiselitteisesti epähistoriallinen väite. Hyperinflaatiojakso syntyi myös 1500-luvulla Amerikan löytämisen seurauksena, kun metallikannassa vellovaan Eurooppaan virtasi suunnaton määrä rahametallia uudelta mantereelta. Asioista VOI ottaa selvää myös ENNEN kuin ryhtyy antamaan pikkunokkelia "asiantuntijalausuntoja".

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

On täysin käsittämätöntä, että "PhD" esittää jotain näin epähistoriallista puppua omalta alaltaan, paitsi, jos tarkoitus on ajaa poliittisia tavoitteita, ei kansantaloutemme etuja. Joten tarkastelkaamme muutamaa "kummallisuutta":

" Kaikki modernit kansallisvaltiot ovat siirtyneet alijäämiensä markkinaehtoiseen rahoittamiseen, eli velanottoon kansainvälisiltä sijoittajilta,"

Näin todella on tapahtunut. Mutta syynä ovat olleet ideologiset, eivät kansantaloudelliset, lähtökohdat.

"koska alijäämien keskuspankkiehtoinen rahoittaminen on huomattavan usein johtanut taloudelliseen katastrofiin."

Näin ei KOSKAAN ole käynyt. Vai saisimmeko edes yhden esimerkin, jossa keskuspankkirahoitus on ollut katastrofin SYY, ei SEURAUS?

"Paperirahan käyttöönoton jälkeen kaikki dokumentoidut hyperinflaatiot tai nopean inflaation ajanjaksot ovat syntyneet tilanteissa, joissa valtiot ovat, syystä tai toisesta, alkaneet rahoittaa alijäämiään keskuspankin luomalla rahalla."

Juuri nämä syyt ovat oleellisia, eikä niitä voi kuitata sanomalla vain "syystä tai toisesta". Jos halutaan esittää asiantuntijaa, pitää myös esittää asiaa.

"vain sillä ehdolla, että keskuspankilta saatua rahaa kohdellaan kuin mitä tahansa lainaa."

Tällaista ehtoa ei voi edellyttää, sillä YHTEISKUNTA EI OLE LIIKEYRITYS. Tämä on jostain syystä kauppaopin ammattilaisille yleisemminkin vaikeaa tajuta.

"Jos laina otetaan keskuspankista, sitä ei ole pakko maksaa takaisin ja lisälainan saa samalla korolla kuin aikaisemmatkin lainat."

Valtioiden ei yleisemminkään ole mikään pakko maksaa takaisin: http://jheyno.puheenvuoro.uusisuomi.fi/144348-kans...

"Tämä kasvattaa taloudessa kiertävän rahan määrää huomattavasti, mikä johtaa nopeaan inflaatioon. Maailmanhistoria on täynnä esimerkkejä tällaisista kehityskuluista."

Aivan. Inflaation merkitysestä kansantaloudelle: http://jheyno.puheenvuoro.uusisuomi.fi/138848-kans...

"Maan yksityisen sektorin kokonaistuotanto määrittelee valtion jakovaran."

Täysin tuulesta temmattu väite, jonka pohja on 1600-luvun merkantilismissa: Miksi "terveystalo" ja terveyskeskus olisivat kansantalouden kannalta eri asemassa? Entä Posti-Tele (valtion laitos) ja toistaalta Suomen Posti + Itella (yksityinen yritys)? No, eivät ne olekaan.

"Valtion alijäämien kattaminen keskuspankkia hyväksikäyttäen johtaa erittäin helposti kestämättömään velkaantumiskehitykseen, minkä seurauksena maa ajautuu taloudelliseen kriisiin ja/tai nopeaan inflaatioon."

Täysin epähistoriallinen ja populistinen väite, jolle ei ole tässä blogissa esitetty yhtään esimerkkiä. Sellaisia kun ei ole.

Käyttäjän tmalinen kuva
Tuomas Malinen

Parahin Jouko. Lue Reinhartin ja Rogoffin "This Time is Different". Siinä on esitetty useita historiallisiin tilastoihin perustuvia esimerkkejä mainitsemistani "historiallisista faktoista".

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Koska tämä ei ole minun ja sinun välinen keskustelu, edellytän, että sinä esität "faktasi" täällä - hyperinflaation ja setelirahan yhteyden osoitin jo virheelliseksi. Mitä muuta löytyykään?

Käyttäjän tmalinen kuva
Tuomas Malinen

Vielä yksi linkki johon lopetan kommentoinnin. Kiitos kaikille osallistumisesta.
http://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&sou...

Käyttäjän tmalinen kuva
Tuomas Malinen

Linkki vie artikkeliin: Inflation and hyperinflation in the 20th century.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

UGH! Olet puhunut.

Mutta niitä esimerkkejä ei sitten tullut tähän keskusteluun, tuon virheeliseksi osoittamani hyperinflaation ja setelirahan yhdistämisen lisäksi.

Eipä yllättänyt.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Otetaanpa tällainen pieni ajatusleikki rahan kierrosta.

Velka = pääomat eli raha. Tämä on siis fakta Emu-alueella. Velkapaperin allekirjoittamalla luot uutta pääomaa velkasumman verran, ja lyhentämällä velkaa tuhoat lyhennyksen verran pääomaa eli rahaa.

Talouden kasvu riippuu talouden transaktioista, joka riippuu liikkeellä olevan rahan määrästä. Rahan kiertonopeuteen vaikuttamisen voimme unohtaa näinä binäärirahan aikoina. Eli että talous kasvaisi on talouden kiertoon tultava lisää rahaa.

Kierrossaolevan rahan määrä on lisääntynyt koko ajan, niin julkisen kuin yksityisenkin velkaantumisen kautta, enemmän kuin talous on kasvanut tai inflaatio syönyt rahan arvoa.

Miksi valtioiden velkaantuminen ei ole stimuloinut taloutta niinkuin voisi olettaa. Tälle on vain yksi selitys ja se on se ettei kierrossaolevan rahan määrä ole sittenkään lisääntynyt jostain syystä, vaikka valtiot puskevat sitä kulutuksensa kautta talouteen. Tämä taas voi johtua siitä että yksityinen puoli pyrkii velkaantumisen sijasta lyhentämään velkaansa (joka ei todennäköisesti ole ainut oikea selitys) tai raha holvaantuu jostain syystä. Holvaantumiselle taasen voidaan nähdä kaksi selitystä. Aivan tavalliset ihmiset, siis pääosa kansalaisista, panttaavat kulutustaan, koska kokevat tulevaisuuden uhkaavana. Tämä johtaa tietenkin lopulta siihen että kuluttamatta jätetyt eli holvatut rahat menevät asunto ym. lainojen lyhentämiseen ja siten raha katoaa. Toinen holvaantumisen selitys on se varsinainen tulonjakoon liittyvä holvaantuminen. Tuloerojen kasvaessa yhä suurempi osa rahasta alkaa holvaantumaan henkilöille, jotka eivät kuluta sitä tehokkaasti kuten keskituloiset perheet. Raha ei välttämättä palaa kieroon enää kiinteistö ym. kauppojenkaan kautta kun merkittävä osa sijoitusomaisuudesta on jo harvojen hallinnassa. Sijoittajat ymmärtävät sijoitusomaisuuden arvon olevan korkeamman kuin talouden tunnusluvut antaisivat ymmärtää ja rahan paluu kiertoon sijoittajien ja holvaajien tileiltä tyrehtyy. Rikkaat odottavat tilaisuutta hyödyntää romahduksen tuomat alihinnat, ja keskituloiset panttaavat kulutusta/investointeja. Talous halvaantuu. Ainut ryhmä joka toimii kuten ennekin ovat pienituloiset koska heidän tulonsa menee jokapäiväiseen leipään. Toki tämä ryhmä kasvaa joka päivä, mutta se ei ole taloudelle positiivista.

Kuinka saisimme nämä holvaantuneet pääomat liikkeelle kulutukseen ja investointeihin, ja siten katkaisisimme valtioiden velkaantumiskehityksen (jos se katsotan tarpeelliseksi). Tässä kohdassa täytyykin kysyä: Miksi ylipäätään pääomien annetaan kertyä harvoille siten että ne alkaa holvaantua? Tähän ongelmaan on ollut aina hyvä lääke -VEROTUS. Vallitsevan talousideologian mukaan verotusta on kevennetty erityisesti korkeatuloisilta, ja täten pahennettu tätä valtioiden ”ahdinkoa”. Rahan holvaantuminen yhdessä euro-ajan verokilpailun kanssa on johtanut kriisiin josta ei ole paluuta entiseen. Joko luovutaan hyvinvointiyhteiskunta tavoitteista tai eurosta sellaisena kun se on nyt. Tämän ratkaisee se pitävätkö poliitikkomme tärkeämpänä omia kasvojaan vai kansaansa.

30 vuoden aikana kehitetty lainsäädäntö on johtanut suoraviivaisesti tähän tilanteeseen ettei valtioiden toimilla voida kompensoida markkinoiden poukkoilua.

Siis kuinka holvaantuneet rahat saadaan kiertoon? Verottamalla niitä jotka alkavat holvaamaan. Helpoin tapa on jyrkentää veroprogressiota merkittävästi. Euro-aikana tämä ei ole helppoa, mutta lopulta välttämätöntä. Tarvitaan täydellinen verouudistus joka koskettaa niin yksityisiä kuin yhteisöjäkin. Tämä aihepiiri vaatii paljon enemmän pohdintaa kuin tässä kannattaa esittää.

Toinen hyvä tapa saada pääomat kieroon on kasvattaa inflaatiota merkittävästi. Kun holvaajat tajuavat ettei holvaaminen kannata, alkaa sijoittaminen ja ehkä investoinnitkin. Tässä on kuitenkin riskinä kuplat eri sijoituskohteissa, joten tilanteen korjaaminen vaatii joka tapauksessa verotuksellisia toimia.

Olemme ansassa. Vallitseva ideologia on ongelmien lähde, joten korjaustoimet vaativat radikaalia ajattelun muutosta.

Helpoin tapa kriisin ratkaisemiseksi on edelleen julkinen kuluttaminen niin rajusti että saavutetaan täystyöllisyys ja palautetaan tulevaisuuden usko. Toki jotain saataisiin aikaan myös reilulla perustulolla.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina La

Hyvä kommentti. Kiitos Pasi!

Meidän pitäisi sen verran muuttaa ainakin ajatusmaailmaamme, ettemme enää toivoisi täystyöllisyyttä. Koska maapallomme, emmekä mekään kestä, näin kovaa kulutusta.

Teknologian kehittymisen takia työt tulevat olemaan pätkätöitä. Tämän takia meidän pitää suunnitella miten saadaan työtä jakautumaan tasaisesti, niin ettei ketään jäisi täysin työmarkkinoiden ulkopuolelle. Koulutusjärjestelmää täytyy muuttaa ja kehittää aika lailla. Pitää kouluttaa ihmisiä myös aikuisena aloille, joilla tarvitaan työvoimaa.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Niin, teemme aivan vääriä asioita tällä hetkellä. Valitettavasti taloudellisessa kriisissä ei synny mitään uutta suuntaa talouden tulevaisuudelle. Täystyöllisyyteen kannattaa pyrkiä, mutta mitä teemme ja tuotamme onkin eri asia. Ennen kuin talous on kasvussa ei ekologisemmalle keskustelulle ole tilaa mediassa eikä muuallakaan.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina La Vastaus kommenttiin #56

Tottakai voi pyrkiä täystyöllisyyteen ja monilla aloilla on työtä jaettava esim. palvelualoilla. Sitten taas tuotannollisilla aloilla tulee varmasti olemaan pätkätöitä. Tietty jokin tuotannollinen pätkätyö voi kestää muutaman vuoden, kunnes tuotteen kysyntä hiipuu.

Käyttäjän tmalinen kuva
Tuomas Malinen

Ehkä pitäisi pysyttäytyä aikaisemmassa päätöksessäni lopettaa kommentointi, mutta yritän nyt vielä selventää sanomaani.

Missään kohdassa kirjoitusta en väitä, että pelkkä setelirahoitus johtaisi nopeaan inflaatioon. Historiallisesti se on aina yhdistynyt valtion tarpeeseen (sota, talouskriisi, ym.) tai haluun rahoittaa alijäämiään keskuspankin avulla (esim. Zimbabwe). Siis, poliittinen päätös -> setelirahoitus -> inflaatio. Inflaatio voi olla puhtaasti rahataloudellinen ilmiö, mutta hyperinflaatio on aina fiskaalipolitiikan ja setelirahoituksen yhdistelmä.

Keskuspankkirahoituksen ongelma on, että se muuttaa valtionhallinnon budjettirajoitteen teoreettiseksi. Poliitikkojen ei tarvitse rajoittaa menojen kasvua, koska he pystyvät lainaamaan keskuspankista käytännössä ilmaiseksi. Tämä johtaa hyvin herkästi liialliseen keskuspankkirahoituksen käyttöön, huomattavan nopeaan rahan määrän kasvuun ja sitä kautta inflaatioon.

Ahokas ilmeisesti olettaa, että poliitikot pystyvät tekemään rationaalisia päätöksiä valtion menoista siitä huolimatta, että budjettirajoitetta ei käytännössä ole. Mikäli näin on, valtion kulutus vastaa tuotantoa ja rahan määrä taloudessa ei setelirahoitusta käytettäessä kasva liian suureksi tuotantoresursseihin nähden. Valitettavasti en ole löytänyt historiasta yhtään esimerkkiä, missä setelirahoitus ei olisi johtanut nopeaan inflaatioon ennemmin tai myöhemmin.

Raskas työviikko odottaa, joten lopetan kommentointini (varmasti) tähän. Kaikille asiasta kiinnostuneille suosittelen yllä jakaami linkkiä "Inflation and hyperinflation in the 20th century" -artikkeliin. Siinä käydään läpi hyperinflaation teorioita ja esitetään useita esimerkkejä maista, jotka ovat kohdanneet nopeita inflaatiota ja hyperinflaatioita.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Kumma juttu kun hyvinvointivaltion perusta onnistuttiin rakentamaan inflatorisena aikana. Jospa se inflaation haitallisuus ei olekaan "teoreettisesti" pitävä vaan kyseessä on puhtaasti ideologia julkilausumattomine tavoitteineen.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

historia ei tunne valtiota joka olisi kestänyt edes viittä tuhatta vuotta joten raha menettää arvonsa joka tapauksessa aikaa myöten, tekipä mitä hyvänsä.

väitteesi että kaikki politikot ovat syyntakeettomia voi pitää paikkansa tuntemiesi suhteen, ei normaalien.

on kyllä totta, keskuspankki rahoitus poistaa syyn tuhota maa. ja melkoisen luultavasti johtaa rahan arvon radikaaliin heikkenemiseen sen jälkeen kun joku katainen sitä pääsee peukaloimaan.

kumpi on tärkeämpi, 5 milj suomalaista vai bitit tietokoneen muistissa. nykyinen sekoilu väistämättä tuhoaa reaalitalouden.

tuossa on malli siitä mitä tapahtuu jahka setelirahoitus käynnistyy ja vallassa on syyntakeelliset politikot:
http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/87216...

Käyttäjän rahanvalhe kuva
Ville Iivarinen

"Valitettavasti en ole löytänyt historiasta yhtään esimerkkiä, missä setelirahoitus ei olisi johtanut nopeaan inflaatioon..."

Voin vähän auttaa tässä: Yhdysvallat on tehnyt näin useitakin kertoja.

Sisällissodan aikana Lincolnin hallinto päätti ratkaista sodan rahoituksen lanseeraamalla uuden maksuvälineen, Greenback dollarin, jota ei ollut lainattu mistään ja jota ei voinut vaihtaa kultaan. Ja kun USA:lla ei ollut edes keskuspankkia noihin aikoihin, niin kyseessä oli rahanpainamista puhtaimmillaan. Vuosina 1862 ja 1863 greenbackit maksoivat noin 40% pohjoisen sotamenoista. Inflaatio oli melko korkea sodan aikana, niinkuin sota-aikana monesti on, mutta ei missään nimessä mikään hyperinflaatio ja greenbackit olivat USA:ssa tärkein maksuväline vielä monta vuosikymmentä sodan jälkeenkin.

Ehkä parempi esimerkki löytyy toisen maailmansodan ajalta USA:sta. Fediltä vietiin sen itsenäisyys vuosiksi 1941-1951 ja se velvoitettiin ostamaan rajattomasti valtion velkapapereita, jotta niiden korot pidettäisiin lähes nollassa. USA:n sotamenot olivat 45% BKT:stä, eli noin kaksi kertaa se, mitä valtio kuluttaa tänä päivänä. Lama USA:ssa päättyi heti ja seurauksena oli 15% kasvua kolme vuotta peräkkäin, mikä on USA:n historian ennätys. Inflaatio oli sodan kolmen viimeisen vuoden aikana 3% vuodessa ja tänä aikana USA:sta tuli maailman johtava teollisuusmahti. Samaa jatkettiin vielä sodan jälkeen, maksettiin Marshall apu, Euroopan ja Japanin jälleenrakennus, Korean sota ja mm GI bill, joka maksoi terveydenhuollon, koulutuksen, asunnon ja työpaikan 16 miljoonalle sotaveteraanille. Nopean inflaation sijaan koettiin vain nopeaa talouskasvua.

http://www.modernmoneynetwork.org/uploads/1/2/5/3/...

Jos kaipaat lisää esimerkkejä onnistuneista setelirahoituksista, niin voit tutkia vaikka, kuinka Saksassa valtio rahoitti laajat julkiset hankkeet ja uudelleenvarustautumisen vuoden 1933 jälkeen.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Ahokas ilmeisesti olettaa, että poliitikot pystyvät tekemään rationaalisia päätöksiä valtion menoista siitä huolimatta, että budjettirajoitetta ei käytännössä ole."

Politikkojen olisi kyllä syytä pitää näppinsä erossa valtionyhtiöistä ja keskuspankista, varsinkin keskuspankista. Siitä ei hyvä seuraa. Valtionyritykset alkavat sakkaamaan ja inflaatio kiihtyy, voi tulla vaikka hyperinflaatio. Politikoille rahan painattaminen on aivan liian houkuttava ja koukuttava ajatus.

Toimituksen poiminnat