tmalinen

Suomen valtiontalouden haasteet

  • Valtion tulot vs. menot, miljardia euroa. Lähde: Ameco ja omat laskelmat
    Valtion tulot vs. menot, miljardia euroa. Lähde: Ameco ja omat laskelmat

Komissio varoitti Suomea budjettialijäämästä Olli Rehnin suulla 15.11. Varoituksen antamista voidaan pitää melko lievänä toimenpiteenä huomioiden, että Suomen valtion menojen osuus  bruttokansantuotteesta (BKT) lähestyy huolestuttavaa rajapyykkiä. Arvioitaessa Euroopan Unionin ja OECD valtioiden menojen osuutta BKT:sta Suomen edellä on Euroopan komission tämänhetkisen arvion mukaan enää kaksi maata: Tanska ja Kreikka. Suomen valtion menojen osuus on Euroopan komission uusimpien tilastojen mukaan 57,9, Tanskan 58,19 ja Kreikan 58,21 prosenttia BKT:sta. Ruotsin valtion menojen osuus on 51,8 prosenttia BKT:sta. Ensi vuotta koskevassa ennusteessaan komissio arvioi, että Suomen valtio nousee ykköspaikalla. Suomen julkinen sektori toisin sanoen kasvaisi ensi vuonna suuremmaksi kuin Kreikan! Vaikka komission ensi vuoden ennusteeseen liittyy huomattavaa epävarmuutta, siinä mm. Kreikan julkisen sektorin oletetaan pienentyvän huomattavasti, on Suomi silti kyseenalaisessa seurassa.

Suurin syy Suomen julkisen sektorin osuuden kasvuun on BKT:n selvä lasku vuodesta 2007. Suomi toisin sanoen kuluttaa tällä hetkellä enemmän kuin tuottaa. Lyhyissä, muutaman vuoden mittaisissa suhdannetaantumissa tämä ei ole ongelma. Valtio voi (yleensä) huoletta velkaantua muutaman vuoden ajan tukeakseen talouden kokonaiskysyntää. Taantumissa valtion pakollisten investointien, kuten tiestön ja rautateiden, uusiminen on myös halvempaa. Mikäli kyse on valtion menojen ja tulojen rakenteellisesta erosta, ongelma on vakavampi. Tällä hetkellä Suomen valtion menot ylittävät EU:n komission aineiston mukaan tulot noin 5,1 miljardilla eurolla. Ensi vuodeksi komissio ennustaa vajeen kasvavan noin 5,4 miljardiin euroon.

Tulojen ja menojen tulevasta kehityksestä voidaan muodostaa yksinkertaistettu kuva, jos oletetaan, että ne jatkavat nykyisillä kasvutrendeillään. Mikäli Suomen valtion menojen kasvu jatkaa vuosien 2010 - 2013 trendillään ja tulojen kasvu niinikään vuosien 2010 - 2013 (finanssikriisin jälkeisellä) trendillään, olisi Suomen valtion budjettivaje kymmenen vuoden kuluttua noin 61 miljardia euroa! (ks. kuva). Vaikka tämä on äärimmilleen yksinkertaistettu tapa arvioida budjettivajeen kehitystä, kertoo se kuitenkin Suomen valtiontalouden tämänhetkisen haasteen. Tämän hyvin yksinkertaisen trenditarkastelun perusteella Suomen BKT:n pitäisi kasvaa noin kolmen prosentin vuosivauhtia ensi vuodesta alkaen, jotta menojen kasvu saataisiin katettua. Tämä siis olettaen, että valtion verotaakka (verojen osuus BKT:sta) pysyy ennallaan ja menojen kasvuvauhti ei kiihdy.

Hallitus esittelee tällä viikolla elokuussa linjaamansa rakenneuudistuspaketin. Paketti nojaa vahvasti tuottavuuden kohenemiseen ja talouskasvun nopeutumiseen. Mikäli vaje tosissaan aiotaan kuroa umpeen talouskasvulla ja pienillä menoleikkauksilla, alkaa niillä olla kiire. Suomen onneksi Yhdysvaltojen talous on jatkanut toipumistaan, mikä on vahvistanut kansainvälistä kysyntää. Euroopan jatkuvat talousongelmat eivät toisaalta tue Suomen nopean talouskasvuun tarvetta. Ensisijaista olisi saada Suomen investointiaste nousemaan. Tuoreessa Suomen Yrittäjien kyselyssä yhdeksi suurimmaksi kasvun ja investointien esteeksi yritykset näkivät sääntelyn. Koska leikkauksia joudutaan tekemään joka tapauksessa, hyvä talouskasvua tukeva valtion menojen leikkaamiskohde olisi yrityksien ja yksilöiden toimintaa rajoittavan sääntelyn purkaminen. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (41 kommenttia)

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Maltatko avata (tai edes joku) hieman,että miten käytännössä yt-laki estää yrityksen kasvamisen tai laittaa harkitsemaan kasvattamista?

Pekka Heliste

Noissa luvuissa on ristiriitaa, sillä veroilla ja sosiaaliturvamaksuilla ei kateta kaikkea julkisia menoja.

Alla olevast taulukosta voi laskea, että erotus on n 13 % luokkaa, mutta silti julkiset yhteisöt velkaantuvat hitaammin kuin tuo erotus

Verot ja------------Julkis-
sosiaaliturva-------yhteisöjen--------Julkinen
maksut--------------menot-------------velka
% bkt---------------% bkt-------------% bkt

2009---42,7----------------56,1---------------43,5
2010---42,4----------------55,8---------------48,6
2011---43,3----------------54,8---------------49,1
2012---43,2----------------55,0---------------53,0
2013---43,8----------------55,4---------------54,0

Välillisen julkishallinnon organisaatiot voidaan jakaa ryhmiin joko tehtäviensä tai oikeudellisen asemansa mukaan.

1.Tehtävien mukaan
Julkisia hallintotehtäviä, kuten lupapäätöksiä, rahoituspäätöksiä, tarkastusta ja valvontaa, hoitavat yksiköt, esimerkiksi riistanhoitopiirit, joilla on valtuudet myöntää pyyntilupia.

Julkista palvelutehtävää, kuten hyvinvointipalvelujen ylläpitämiseen liittyviä palveluja tai asiantuntijapalveluja, hoitavat yksiköt, esimerkiksi metsänhoitoyhdistykset ja Liikenneturva.
Markkinoilla toimivat yksiköt, esimerkiksi Raha-automaattiyhdistys.

Tai terveydenhoitopalveluita tai vanhuspalveluja myyvät yritykset

2.Oikeudellisen aseman mukaan

Itsenäiset julkisoikeudelliset laitokset, joilla on oma budjettinsa, esimerkiksi Eläketurvakeskus.

Julkisoikeudelliset yhdistykset, joille laki antaa valtuudet hoitaa julkisia tehtäviä, esimerkiksi metsänhoitoyhdistykset ja kalastuskunnat.

Julkista valtaa käyttävät tai julkisia tehtäviä hoitavat osakeyhtiöt, yhdistykset ja säätiöt tms.; esimerkiksi Veikkaus ja autokatsastuksesta huolehtivat yhtiöt.

Ohjaamalla julkista valtaa ja julkisten tehtävien hoitamista välilliselle julkishallinnolle pyritään lisäämään tämän hallinnon tason organisaatioiden itsenäisyyttä ja lisäämään niiden toiminnan joustavuutta.

Mutta näillä on omat tulonsa ja niiden tulot ja menot ,voitot ja tappiot eivät ole yhetiskunnan vastuulla, lukuunottamatta eräitä lakiin perustuvien yksiköiden tappiovastuuta.

Esim jos katsastusasema tekee tappiota niin se ei ole yhteiskunna kulu eikä kasvata julkista velkaa.

Käytännössä julkisen sektorin alijäämä koskee vain valtiota ja kuntia ja sen sopeuttaminen on heöppoa:Julkisen sektorin palkat jäädytetään 5-7 vuodeksi ja pyyhitään sillä pois Kataisen lupaamat ylisuuret korotukset, joilla Kokkomus osti vaalivoiton 2007

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

PTT:n tutkimuksesta "Miten euroalue kehittyy?":

"Useita vuosia jatkuva krooninen vaihtotaseen alijäämä velkaannuttaa asteittain kansantalouden." (s. 41)

Onko kyseessä siis vaihtotasekriisi?

Suomesta mainitaan sivulla 69:

"Vaihtotase on ollut alijäämäinen vuonna 2011 ja sen arvioidaan olevan alijäämäinen myös vuosina 2012 ja 2013. Suomen haasteena on vahvistaa vientisektorin kilpailukyky."

Eli meidän tulee vain huolehtia siitä, että avauksessa mainittu bkt:n romahtaminen vuoden 2007 jälkeen korjataan aiemmalle tilalle. Tämä vaatii velkavetoista buumia vientimaihimme, ihan kuin se oli ennen vuoden 2008 alkanutta nikottelua.

Käyttäjän tmalinen kuva
Tuomas Malinen

Ihan hyvä aritmeettinen arvio, mutta velan mukaan ottaminen muuttaa kuvaa melko selvästi. Kun velat huomioidaan, tulee valtion velanhallintaidentiteetti muotoon: T-G=rB, missä rB on valtion velan, B, velanhoitoon liittyvät menot, kuten korot. Tällöin rB+(S-I)=X-M. Nyt velan muutoksen säätelee yhtälö:
(B/Y muutos)=(G-T)/Y+(r-g)B/Y, missä g on talouden nimellinen kasvuvauhti. Velan osuus BKT:sta (B/Y) toisin kehittyy budjettivajeen, velanhoitokustannuksien ja talouskasvun suhteena. Koska mm. budjettivaje ja talouskasvun näkymät vaikuttavat korkokantaan r, valtion menojen ja tulojen kasvu ei ole lineaarinen suhteessa velkaan. Tällöin valtion menojen kasvu on riippuvainen velasta, mikä vaikeuttaa riittävän talouskasvun laskemista huomattavasti. Mikäli meillä olisi oma keskuspankki, tilanne muuttuisi selkeämmäksi.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

"Mikäli meillä olisi oma keskuspankki, tilanne muuttuisi selkeämmäksi."

Mitä tarkoitat?

Janne Suuronen

Noniin. Ja sitten enää pitäisi saada se Suomen talouskasvu käyntiin :)

Sellaiseen nimelliseen 5-6%:n vuosivauhtiin, jotta reaalikasvu voisi saavuttaa tuossa mainitun 3%:n tason. Tähänhän koko hallitusohjelmakin perustui.

Ja vientiimme pohjautuvan taloutemme kasvuhan lähtee käyntiin Jutta Urpilaisen "säästöillä" eli runsailla veronkorotuksilla.

Asiaa voi hahmottaa myös toista kautta. Suomen julkisen talouden vajeen kokolokka on 10mrd€ ja kokonaisveroaste 45%. Nykyisellä veroasteella bruttokansantuotteemme realikasvun pitäisi olla 22mrd€ suurempi, jotta tätä vajetta ei olisi.

Aika monta uutta vihaista lintua saadaan Suomessa keksiä ja puunjalostusteollisuuden keksiä uusia liiketoimintaideoita, ennenkuin viennistä riippuva taloutemme moisen kasvun on saanut aikaiseksi. Kello tikittää mutta vallanjanoiset kyvyttömöksi todistetut Jyrki ja Jutta eivät eväänsä liikauta.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

"Säästöillä" voi vientiteollisuus lähteäkin käyntiin, mutta säästetty euro vientiteollisuuden hyväksi tarkoittanee (epäviisaasti säästökohteet valitsemalla) yli euron menetystä sisämarkkinoiden kautta valtion taloudessa.

Ajatellaan hyvin kärjistetysti esimerkin turvin. Säästöidea olisi miljardi. Pistetään puntariin säästäminen terveydenhuollosta tai säästäminen kehitysavusta. Päätämme säästää kansalaistemme terveydenhuollosta, luonnollisesti.

Sitten vientiteollisuutemme ihmettelee, kun järjestäin kaikilla on tuki- ja liikuntaelinvammoja, eikä tekijöitä löydy. Menikö jokin vikaan? Sairaalat ja leikkauspöydät täyttyvät.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #18

Tämä on oikeastaan aika järkyttävää, kun se on aivan totta. On todella merkillistä, että nämä "säästelijät" eivät koskaan esitä mitään reaalisia säästökohteita, vaan aina kohteena on "byrokratia", "turha byrokratia" tai jopa "aivan turha byrokratia". Kun sitten esittää karrikoidun reaaliesimerkin, koko "säästely" asettuu oikeisiin mittasuhteisiin.

Kuten itsekin olen jo pitkään yrittänyt osoittaa, jos yksityinen säästää tonnin, on säästö todella tuo tonni, mutta jos julkinen valta säästää tonnin, tuo tonni tulee maksamaan veronmaksajakansalaisille noin tuhatkaksisataa.

Jostain syystä tätä ei haluta tajuta.

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen Vastaus kommenttiin #23

Nythän Matti Viren, Turun yliopiston taloustieteen professori, ottaa kantaa asiaan.

http://www.uusisuomi.fi/raha/64437-professori-matt...

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #39

Heh, pitää katsoa ensim mitä tuo "julkinen sektori " ja julkiset menot pitävät sisällään.

Valtion ja kuntien menot olivat vuonna
1990 34,3 % bkt ja vuonna 2011 37,6 %

Ei siis mitään merkittävää kasvua 21 vuodessa

Sosiaalirahastot olivat vuonna 1990 11,9 % ja 2011 17,5 %

Mikä on muuttunut ?

Veikkaus, RAY etec ovat kasvaneet , mutta nehän rahoittavat itse itsensä .

Tai Alko, sekin rahoittaa itse itsensä

Tai katsastustoiminta sekin rahoittaa itse itsensä, ainakaan valtio ei maksa katsastusasemien tappioita.

Entäpä kalastuskunnat ? Minulle on epäselvää mikä niiden omarahoitusaste on ? Entäpä metsästysseurat ?

Tai Punainne Risti tai Kirkon ulkomaanapu, periaatteessa kaikki vapaaehtoistoiminta , joka saa avustuksia on julkista taloutta vaikka tuki olisi 0,1 %

Näyttäisi siltä, että ainoa mikä todella on muuttunut on tilastointi, julkiseen talouteen lasketaan nyt kaikki mitä säädellään jollain lailla
Hyvä esimerkki on katsastustoiminta, se pyörii markkinaehtoisesti yksityisten yritysten toimesta, mutta kun se on pakollinen niin se luetaan julkiseksi toiminnaksi

Janne Suuronen Vastaus kommenttiin #18

Juuri noin Henri. Lausahdukseni oli tarkoitettu sarkastiseksi, mutta näköjään ajatukset ehtivät hajota ennen huomautuksen loppuun asti kirjoittamista.

Käyttäjän JukkaWallinheimo kuva
Jukka Wallinheimo

Onko tässä jutussa julkinen=valtio+kunnat vai julkinen=valtio ??

Pekka Heliste

Ei saanut selvää, sillä nykyinen julkisen taloude määritelmä sisältää paljon yksityisten harjoittamaa liiketoimintaa

Esim katsastustoiminta kuuluu julkiseen talouteen, mutta sitä harjoittavat yksityiset yritykset. Jos yksityinen katsastusfirma ottaa velkaa niin onko se julkista velkaa ja kasvattaa julkisen talouden vajetta ?

Rahoitetaanko katsastustoimintaa veroilla ?

Katsatsutoiminta on yksityistä liiketoimintaa, mutta poliittisen propagandan vuoksi se halutaan laskea julkiseen talouten kuuluvaksi.

Ainoita aitoja julkisen talouden yksiköitä ovat valtio ,kunnat ja seurakunnat, ne rahoitetaan veroilla ja julkinen alijäämä koskee vain noita yksiköitä

Pekka Heliste

Katso ensimmäinen kommenttini, siinä on avattu , mitä kaikkea julkiseen talouten lasketaan

Tuo mitä linkität on yleisempää määrittelyä eikä sitä ole konkretisoitu esimerkein

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Kansantaloudestamme keskusteltaessa on huomioitava ajatusvääristymä, joka johtuu siitä, että modernin kansantaloustieteen pohjana on yhdysvaltalainen, ja yleisemmin anglosaksinen, uuslibertaristinen yhteiskuntamalli. Tässä mallissa ”valtio” on historiallisesti veronmaksajiin nähden ”ne”, ”kruunu”, joka varastaa kansalta varoja hallintoon ja itsensä elättämiseen. Pohjoismaisessa yhteiskuntamallissa tilanne on toinen: ”valtio” ja ”kansa” ovat sama asia; valtiovalta kuuluu sekä historiallisesti että lainmukaisesti kansalle. Suomi on tästä ääriesimerkki, Suomi lie ainoa maa maailmassa, jonka perustuslaissa on yksiselitteisesti todettu, että ”valtiovalta kuuluu kansalle”.

Kansantaloustieteessä ero on merkittävä siksi, että kansantaloustiede on yhteiskuntatiedettä, jonka tavoite on sovellettavuus. Toki on selvää, että analyysirusteet ja -tavat ova yhteneviä yhteiskuntamuodosta riippumatta. Sen sijaan johtopäätökset eroavat merkittävästi. Näin myös silloin, kun pohditaan ”julkisen” ja ”yksityisen” talouden osuuksien merkityksiä ja vaikutuksia. Tämä blogi antaa hyviä esimerkkejä tuon eron havainnointiin:

” että Suomen valtion menojen osuus  bruttokansantuotteesta (BKT) lähestyy huolestuttavaa rajapyykkiä....Suomen julkinen sektori toisin sanoen kasvaisi ensi vuonna suuremmaksi kuin Kreikan! Vaikka komission ensi vuoden ennusteeseen liittyy huomattavaa epävarmuutta, siinä mm. Kreikan julkisen sektorin oletetaan pienentyvän huomattavasti, on Suomi silti kyseenalaisessa seurassa. ”

Tämä ”peruskammotus”, julkisen talouden osuuden kasvu, kulminoituu juuri edellä kuvatussa tilanteessa. Se, mikä Kreikassa on julkista sektoria ei ole sama kuin Suomessa, noin karkeasti todeten. Suomessa julkinen valta hoitaa ”Eurooppaan” verrattuna massiivisen määrän toimintoja, jotka muualla kuuluvat yksityisen sektorin piiriin. Jotta käsiteltävät suhdeluvut olisivat vertailukelpoisia, pitäisi suomalaisesta ”julksesta sektorista” tilastoissa puhdistaa kaikki sellainen toiminta, mikä ei ole kaikille osavaltioille yhteistä. Hyvän esimerkin, vaikka ei välttämättä rahallisesti merkittävintä, antaa suomalainen koulujärjestelmä, jossa esimerkiksi yliopistokoulutus on julkisin varoin täysin kustannettua. Useimmissa muissa maissa se on joko yksityistä tai joka tapauksessa ainakin osin lukukausimaksurahotteista.

”Suomi toisin sanoen kuluttaa tällä hetkellä enemmän kuin tuottaa. ”

Myös tämä käsitys sisältyy tuohon ideologiseen perusasetelmaan: anglosaksisessa taloustieteellisessä analyysinäkemyksessä ”julkinen” on periaatteessa pelkästään kulu, joka ei tuota mitään. Tässä ajattelutavassa pohjoismaisen yhteiskunnan malli näyttää tilastoissa absurdilta: terveyskeskus on kulu, mutta ”terveystalo Herhiläinen” tuottaa. Maksajina ovat kuitenkin aivan samat veronmaksajakansalaiset ja ”tuotos” on aivan sama. Ylipäätään pohjoismaisen mallin kannalta koko jako on tässä suhteessa järjetön: Koko BKT menee kulutukseen, siitä riippumatta, onko kulutus ”julkista” vai ”yksityistä”.

Se, että kyse on nimenomaan ideologisista, ei varsinaisesti kansantaloudellisista, eroista, näkyy, kun otetaan esimerkkejä Euroopan ulkopuolelta:

"Taantumissa valtion pakollisten investointien, kuten tiestön ja rautateiden, uusiminen on myös halvempaa.”

Kuten Pakistanin esimerkki osoittaa, nämä eivät suinkaan ole ”pakollisia investointeja”; tuossa maassa tiestön keskeinen osa, esim. moottoritiet, ovat yksityisten toimijoiden hallussa.

Myös seuraava sisältää ideologisen perusvirheen, joka juontaa ajatuksesta ”verotus on varkautta”:

”Tulojen ja menojen tulevasta, pidemmän aikavälin kehityksestä voidaan muodostaa yksinkertaistettu kuva, jos oletetaan, että ne jatkavat pitkän aikavälin kasvutrendeillään. ...Tämän hyvin yksinkertaisen trenditarkastelun perusteella Suomen BKT:n pitäisi kasvaa noin kolmen prosentin vuosivauhtia ensi vuodesta alkaen, jotta menojen kasvu saataisiin katettua. Tämä siis olettaen, että valtion verotaakka (verojen osuus BKT:sta) pysyy ennallaan ja menojen kasvuvauhti ei kiihdy. ”

BKT:n kasvuvauhti sinänsä ei ratkaise asiaa, koska BKT sisältää myös julkisen vallan, siis verovaroin, julkisin menoin, aikaan saatua tuotantoa. Esitetyllä logiikalla tilanne ”karkaa” automaattisesti. Samoin, ”verotaakka” on tuotannontekijä, ei kustannus – reaalimaailmassa. Viittaaan alussa mainitsemaani eroon anglosaksisessa ja pohjoismaisessa ajattleoussa. USA:ssa verotaakka tosiaan on pois kulutuksesta, hallinnon menoja, Suomessa ”verotaakka” on lähinnä julkisen kulutuksen kattamista, sekä suoraan että epäsuorasti. Juuri siksi veroremontti ei suinkaan lisäisi ”verotaakkaa”, vaan lisäisi sen jakautumisen oikeudenmukaisuutta ja selkiyttäisi taloustilannetta yleisemmin.

”Hallitus esittelee tällä viikolla elokuussa linjaamansa rakenneuudistuspaketin. ”

!!! 3 kk sitten!!! Miksi viive?

Ja taas sama ongelma:

”Ensisijaista olisi saada Suomen investointiaste nousemaan. ”

Näin tosiaan on. Mutta yhteiskunnassamme tähän tulee laskea myös julkisen taloude investoinnit!

”Koska leikkauksia joudutaan tekemään joka tapauksessa,”

Tämä on puhtaasti poliittinen mantra, joka ei saa tukea sen enempää realiteeteista kuin taloustieteestäkään. Katso edellä julkisen talouden investoinneista.

Käyttäjän tmalinen kuva
Tuomas Malinen

Myös julkinen sektori voi ylivelkaantua. Mikäli julkisella kulutuksella saadaan aikaiseksi riittävä talouskasvu, ongelmaa ei luonnollisesti ole. Tästä taloushistoria ei vain tunne (onnistuneita) esimerkkejä.

Pekka Heliste

USA on hyvä esimerkki, talouskasvu on perustunut Reaganin ajoista lähtien velanoottoon

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #12

Totta. USA on Suomen ohella hyvä esimerkki onnistumisesta, vaikka sen kasvu onkin luonteeltaan toisen laista, johtuen maan erikoisesta kesuspankkijärjestelystä. USA:n julkinen vleka onkin melko moiselta osaltaan tästä johtuva kirjanpitoharha.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #12

Kääntyi kun Reaganista päästiin eroon, kunnes finanssikriisi sotki kuviota.

Jenkkien liittovaltion budjettivaje / BKT: http://research.stlouisfed.org/fred2/series/FYFSDF...

Liittovaltion velka / BKT: http://research.stlouisfed.org/fred2/series/GFDEGD...

Liittovaltion kymppivuotisen velkakirjan korko
http://research.stlouisfed.org/fred2/series/IRLTLT...

Vuosi, valtionvelka/bkt, korkotaso, korkomeno/bkt
1980 30% 15% 5 %
1990 55% 7,5% 4 %
2000 55% 5% 3 %
2010 87% 4% 3 %
2013 101% 1,91% 2 %

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #29

Tässä täytyy muistaa, että USA:n julkien velka ei ole vertailukelpoinen muiden maiden kanssa maan erikoisen rahajärjestelmän takia: USA:n keskuspankki on yksityinen liikeyritys. Siksi periaatteessa KOKO liikkeellä oleva dollarikanta on "julkista velkaa".

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #29

Clinton tasapainotti valtiontalouden, mutta Bush nuorempi avasi taas hanoja , vähän vähemmän kuin isä-Bush ja Reagan.

Bush junior loi ansan, joka suisti talouden taas velkaantumisen puolelle

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Loistava esimerkki tällaisesta onnistumisesta on Suomi, jossa pitkän aikavälin kasvu on käytännössä kokonaan perustunut tulonsiirtoihin ja julkisen talouden kasvuun aina 60-luvulta asti. Ja koko ajan on valitettu, että julkisen tlaouden kasvu on ollut liiallista. Se kuitenkin on ollut ainoa tekijä, joka on ylläpitänyt ja lisännyt kotimasita kysyntää.

Käyttäjän MikkelinMies kuva
Seppo Vartiainen Vastaus kommenttiin #13

Eikös tulonsiirroilla ole jaettu sitä hyvinvointia( perustui tuottavuuden kasvuun), joka lähinnä saatiin yksityisellä sektorilla aikaan?
Kasvu on perustunut mielestäni suurelta osin tuottavuuden paranemiseen ja suurempaan työpanokseen. Sen hedelmiä on jaettu tulonsiirtoina kaikille, myös huonosti toimeentuleville

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #16

Lähtökohtaisesti tulonsiirrot nimenomaan loivat sitä kysyntää, joka ylipäätään loi tuottavauutta, joka voisi kasvaa. Tarkemmin verotuksen vaikutuksista ja tulonsiirroista:

http://jheyno.puheenvuoro.uusisuomi.fi/142150-kans...

erityisesti keskiolutpubiesimerkki.

Janne Suuronen Vastaus kommenttiin #13

Eiköhän kasvu kuitenkin perustu lisääntyneeseen työmäärään (sisältää tehostumisen), eikä väittämääsi tehdyn työmäärän hedelmien jakamiseen.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #17

Ei perustu. Kasvu perustuu lisääntyneeseen kysyntään ja sen arvoon, rahan kiertoon. Tehdyn työn määrällä ei oikeastaan ole asian kanssa suurtakaan tekemistä.

Käyttäjän MikkelinMies kuva
Seppo Vartiainen Vastaus kommenttiin #20

Mielipidehän se on tuokin. Jouko on uskossaan vahva, arvostan sitä :))

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #21

Kyseessä ei ole mielipide. Kyseessä on historiallinen tosiasia. Noin se nyt vian meni.

Ei ole tuotantoa, jos ei ole kysyntää. Ei siis voi olla tuotannon kasvuakaan, jos ei ole kysyntää ja kysynnän kasvua. Ja kysyntä ja sen kasvu luotiin tuolonsiirtojärjestelmillä ja julkisen talouden kasvulla.

Siksi sodanjälkeisessä talousmaailmassaa pitäisikin puhua Suomen, ei Saksan talousihmeestä - Saksan Wirschaftwunder kun rakennettiin USA:sta saaduilla tulonsiirroilla, Suomen Talousihme oli ihan kotikutoista.

Käyttäjän donnybird kuva
tuula pakarinen-curry Vastaus kommenttiin #22

Onkin hauskaa, kuinka maan sisäistä taloutta ei ymmärretä.
Raha on vaihdon väline. Vahinko sekin, että se tuodaan käyttöön velkana, vai oliko se tarkoituskin.
Minua huvittaa se dollarin värimaailma. On nääs ihan samat värit kuin lasten monopolipelissäkin.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #38

Rahan käsittäminen pelkästään vaihdon välineeksi on todellisuuden turhaa ha jopa vaarallista yksinkertaistamista.

Se, mitä raha on, löytyy lyhyesti täältä: http://jheyno.puheenvuoro.uusisuomi.fi/123703-raha...

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #17

Eniten töitä tehtin 1900 luvun alussa, sen jälkeen tehtyjen työtuntien määrä on vähentynyt esim 1989-2010 n 10 %

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #25

Juuri näin. Ja elintaso ja hyvinvointi on lisääntynyt lähes käänteistä vauhtia.

Tuo kakojen päässä edeleen pyörivä ajatus, "vain työ tuottaa hyvinvointia", onkin historiallisesti 1600 -luvun merkantilismia, joka 1800-luvun monetaristisessa siirtomaataloudessa sai huipentumansa nk. teollisen vallankumouksen seurauksena. Sen jälkeen sekä kansantaloustiede että kansantalous on kehittynyt huimasti. Aivan liian huimaa vauhtia peruskakojuntin ymmärtää.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #26

Mitä Kreikassa sitten tehtiin väärin, jonka johdosta maan talous on romahtanut ja julkinen sektori on jotunut rajujen leikkausten kohteeksi ?

Sama taloustiede ja teoria ei päde esim. pieneen viennistä riippuvaiseen Suomeen, jolla ei enää ole itsenäistä rahapolitiikkaa tai keskuspankkia EMU:n jäsenenä TAI verraten Yhdysvaltoihin, jolla on oma valuutta, oma keskuspankki ja periaatteessa maa pärjäisi itsellisesti aivan hyvin, ilman sanottavaa vientiä tai tuontia tuottaen kaiken tarvitsemansa aivan itse.

Siis, mitä tapahtui Kreikalle ?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #27

"Mitä Kreikassa sitten tehtiin väärin, jonka johdosta maan talous on romahtanut ja julkinen sektori on jotunut rajujen leikkausten kohteeksi ?"

Hoidettiin talouspolitiikkaa huonosti: kulutettiin verorahoja, joita ei kerätty. "Erotus" maksettiin lainalla, jota ei maksettu. Ei kai tuossa mitään uutta? Julkista sektoria on leikattu, koska veroja ei edelleenkään haluta kerätä. Perusoletus on, että kaiken maailman "suomet" kyllä maksavat. Kreikka itsenäistyi 1836 eikä ole sen jälkeen maksanut lanttiakaan ulkomaista velkaansa. Nytkin "Kreikka-apu" meni pankeille, ei Kreikalle. Pankit, joille tuki meni, ovat pääasiassa saksalaisessa, englantilaisessa ja ranskalaisessa omistuksessa. Ketä siis oikein tuimmekaan? Arvaapa, miksi naureskelivat Urpilaisen "takuille".

"Sama taloustiede ja teoria ei päde esim. pieneen viennistä riippuvaiseen Suomeen,"

Väärin. Sama taloustiede ja teoria pätee kaikkiin. Sama talousPOLITIIKKA ei sovi kaikille, mutta se on jo toinen juttu, niin kuin Kipling asian esittää.

Mitäkö "tapahtui Kreikalle"? No, muut maksoivat - taas - tuon suunnattoman rikkaan maan velat.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #28

Eikö niiden verorahojen kuluttaminen, jota ei ole kerätty, ole juuri kansantalouden velkaantumista ( myöhemmäksi siirrettyä verotusta ), jota et aiemmin ole suurena huolena pitänyt.

Toki olet oikeassa, että kunkin maan tulisi noudattaa maalle sopivinta talouspolitiikkaa taloustieteen- ja teorioiden lähtökohdista ajatellen parhaalla katsomallaan tavalla, mutta esim. Suomi ei pysty enää tekemään tätä Ruotsin tapaan rahapoliittisten toimenpiteden ollessa EKP:n päätäntävallassa.

Mikä olikaan se talousteoria taloustieteessä, jonka itse näkisit sopivan nykyiseen taloutemme tilanteeseen, johon meillä ole olemassa mitään aikaisempaa todellista empiiristä ja adekvaattia perustaa ?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #31

"Eikö niiden verorahojen kuluttaminen, jota ei ole kerätty, ole juuri kansantalouden velkaantumista, jota et aiemmin ole suurena huolena pitänyt."

Ei. Jos Suomessa on veroprosentti X, ja verotaja kerää tuon veroprosentin X, ja sitten loppu tarvittava lainataan ulkomailta, on kyseessä kansantalouden velkaantuminen. Kun Kreikassa on veroprosentti X ja verottaja kerää 0,1 % siitä, ja lainaa otetaan niin paljon kuin saadaan, on tilanne aivan toinen. Kreikan keräämättä jättämät verot kattaisivat tarvittavan vajeen vaikka eilen.

"mutta esim. Suomi ei pysty enää tekemään tätä Ruotsin tapaan rahapoliittisten toimenpiteden ollessa EKP:n päätäntävallassa."

Rahapoliittiset toimenpiteet eivät ole valtiovallan ainoa keino.

"Mikä olikaan se talousteoria taloustieteessä, jonka itse näkisit sopivan nykyiseen taloutemme tilanteeseen, johon meillä ole olemassa mitään aikaisempaa todellista empiiristä ja adekvaattia perustaa ?"

Nyt en ymmärrä. Talouden tilanteeseen, johon ei ole empiiristä ja adekvaattia perustaa?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #32

Mitä taloustieteen teoriaa Heyno pitää parhaana "työkaluna" ?

Toimituksen poiminnat