tmalinen

Epäonnistumisen pelko uhkaa suomalaisten hyvinvointia

Teksti on kirjoitettu yhdessä Startup Sauna yrityskiihdyttämön perustajan Ville Simolan kanssa. Kirjoitus julkaistiin Talouselämässä 9.11.2012.

Viime viikkojen irtisanomiset ovat herättäneet suomalaiset karulla tavalla siihen, että Suomen talouden vahvuus on ollut osin silmänlumetta. Euroopan velkakriisin ohella Suomen talouden ongelmat johtuvat käynnissä olevasta rakennemuutoksesta. Rakennemuutoksen suojaksi meillä ei ole samanlaisia kansainvälisesti menestyviä yrityksiä kuin Ruotsilla, eikä vastaavaa perheyritysten verkostoa kuin Saksassa. Suomi ei myöskään houkuttele ulkomaalaisia yrityksiä. Tanskalais-Ruotsalaisen Øresundsinstitutetin vuonna 2010 julkaiseman tutkimuksen mukaan 67 % kansainvälisistä yrityksistä valitsi Pohjoismaiden pääkonttorinsa sijaintipaikaksi Ruotsin, kun Suomen valitsi vain 1,5 % yrityksistä. Kestävyysvajeen paikkaaminen ei tulevaisuudessa välttämättä onnistu kuin palveluja leikkaamalla ellei Suomi pysty luomaan riittävää talouskasvua.

Talouden rakennemuutos on kuitenkin avannut Suomelle talouskasvun mahdollisuuksia, jotka pitäisi nyt osata hyödyntää. Rakennemuutoksen seurauksena Suomeen on syntynyt pienimuotoinen startup -yritysbuumi. Euroopan komission tutkimuksen mukaan pienet ja keskisuuret yritykset loivat 85 % kaikista uusista työpaikoista EU:n alueella vuosina 2002 – 2010. Käytännössä kaikki Suomen uudet työpaikat ovat tuona aikana syntyneet kasvaviin pk-yrityksiin korporaatioiden sijasta. Nopeasti kasvavat yritykset myös kiihdyttävät talouskasvua. Rovio ja muut ohjelmistoalan menestystarinat ovat näyttäneet, että Suomestakin löytyy potentiaalia kasvuyrittämiseen. Ongelmana on, että tätä potentiaalia ei osata riittävällä tasolla kapitalisoida. 

Asenneilmastomme on edelleen riskiä karttava

Startup -boomista huolimatta asenneilmastomme on edelleen riskiä karttava. Tästä kertoo se, ettei Suomeen ole kohdistunut pääomasijoituksia aiempaa enemmän. Yksittäisiä isoja sijoituksia, kuten Rovio, Supercell ja Zenrobotics, lukuunottamatta summat ovat hyvin vaatimattomia. Tähän vaikuttanee suomalainen innovaatiojärjestelmä, joka on rakennettu pääsääntöisesti julkisten toimijoiden sekä niiden tarjoaman rahoituksen varaan. Julkisen rahoituksen byrokraattisuus tekee yrityksiä laiskoiksi, jolloin niillä ei enää riitä markkinointi-intoa yksityisen rahoituksen hakemiseen.

Global Entrepreneurship Monitorin vuoden 2011 maaraportin mukaan Suomen aikuisväestöstä peräti 61 % tunnistaa hyviä liiketoimintamahdollisuuksia. Noin neljäsosa aikuisväestöstä on potentiaalisia yrittäjiä, jotka eivät kuitenkaan ole perustaneet yritystä. Raportin mukaan myös Suomen yrittäjien kunnianhimo on alhaisella tasolla.

Suomeen kuitenkin tarvittaisiin lisää Rovioita. Tämä ei välttämättä tarkoita lisää peliyhtiöitä, vaan yrityksiä, jotka ovat kunnianhimoisia, ja joilla on halu olla maailman parhaita. Rovio on pystynyt osoittamaan olevan juuri tällainen yhtiö. Roviolla on yli miljardi pelilatausta, ja se kieltäytyi Zynga -peliyhtiön vuonna 2011 tekemästä vajaan kahden miljardin yritysostotarjouksesta. Tällä asenteella luodaan maailmaa muuttavia yrityksiä, joilla on kyky paikata perinteisempien alojen jätti-irtisanomisia. Menestyvien yritysten luominen on kuitenkin hankalaa ympäristössä, jossa yrityksen johtoa haukutaan “ahneiksi” tai ”typeriksi” heidän hylätessään kahden miljardin yritysostotarjouksen.

 Epäonnistumisesta ja riskinotosta pitää tehdä hyväksyttävää

Suomessa konkurssin tehneitä yrittäjiä kohdellaan valtion taholta raskaasti. The Economistin (28.7.2012) mukaan Suomessa kestää keskimäärin yli viisi vuotta ennen kuin konkurssin tehnyt yrittäjä on vapautunut veloistaan. Tämä on kolmanneksi pisin aika koko Euroopassa. Iso-Britanniassa yrittäjä vapautuu konkurssin jälkeen veloistaan noin vuodessa ja Yhdysvalloissa yleensä jopa tätä nopeammin. Tämä näkyy tilastoissa. Iso-Britanniassa start-up yrittäjien osuus väestöstä on 7,3 % ja Yhdysvalloissa peräti 12,3 %, kun taas Suomessa vastaava luku on 6,3 %.

Yrittäjäpotentiaalin parempi hyödyntäminen vaatisi muutosta suomalaisten suhtautumisessa epäonnistumiseen. Suomessa pitäisi laajemmin hyväksyä, että riskin ottaminen tuottaa väistämättä myös epäonnistumisia. Siinä vaiheessa, kun ympäristö oppii ymmärtämään epäonnistumiset oppimiskokemuksina, myös epäonnistumisen pelko häviää. Tällöin uskalletaan yrittää ja ottaa riskejä. Asiaa voitaisiin ajatella myös brändimielessä. Suomesta voitaisiin tehdä  epäonnistumisen edelläkävijä, jossa riskinotto ja epäonnistuminen on hyväksyttävää. Lauantaina 13.10. pidetty Epäonnistumisen päivä oli askel oikeaan suuntaan.

Mitä Suomen tulisi tehdä?

Valtionhallinto voi auttaa asenneilmapiiriin muuttamisessa helpottamalla yksityishenkilöiden
velkajärjestelyjä. Olisi ensiarvoisen tärkeää, että Suomi mahdollistaisi henkilökohtaisen
konkurssin. Yrittäminen on aina riskinotto, mutta sen onnistuessa siitä hyötyy koko
yhteiskunta suurempina verotuloina, työpaikkona sekä parempina tuotteina ja palveluina.
Siksi onkin väärin ajatella, että yrittäjän pitäisi kantaa kaikki taloudelliset riskit, vaikka
koko yhteiskunta hyötyy yrittäjän mahdollisesta menestyksestä. Piilaaksossa konkurssia
pidetään yleisesti erinomaisena mahdollisuutena oppia jotain uutta. Monet yrittäjähenkiset
ihmiset jatkavat yrittämistä ensimmäisen yrityksensä epäonnistuttua, mikäli heille
tarjotaan siihen mahdollisuus. Esimerkiksi Walt Disney teki kaksi konkurssia ennenkuin
perusti Walt Disney Companyn. Suomalainen Mårten Mickos oli toimitusjohtajana MatchOn
Sports Ltd. -yrityksessä, joka päättyi konkurssiin. Tämän lisäksi Mickos oli mukana kuudessa
eri yrityksessä ennen ensimmäistä isoa hittiään, MySQL:aa.

Julkishallinnon suora osallistuminen innovaatioiden ja yritysten rahoittamiseen tulisi
arvioida ja mahdollisesti järjestellä uudelleen. Olisi tutkittava, onko julkishallinnon suora
osallistuminen rahoitukseen tehokkain keino tukea yrittäjyyttä. Valtio voisi ottaa myös
 riskilainoituksessa samanlaisen takaajan roolin kun opintolainoissa. Tällöin yksityistä
rahoitusta ei syrjäytettäisi julkisella rahalla, vaan sen avulla vähennettäisiin pankkien ja
sijoittajien tappioriskiä yrityksen epäonnistuessa.

Suomalaisen hyvinvointivaltion selviytyminen riippuu huomattavasti enemmän
kotimaassa tehtävistä päätöksistä kuin siitä mitä Euroopassa tapahtuu. Suomen pitää
pystyä varmistamaan kansalaistensa hyvinvointi riittävällä taloudellisella kasvulla.
Käynnissä olevan rakennemuutoksen kautta on tarjottu mahdollisuus luoda
talouskasvun eväät vuosiksi eteenpäin. Siihen tarvitaan kuitenkin kokonaisvaltaista asennemuutosta. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Jorma Kassinen

"Valtionhallinto voi auttaa asenneilmapiiriin muuttamisessa helpottamalla yksityishenkilöiden
velkajärjestelyjä. Olisi ensiarvoisen tärkeää, että Suomi mahdollistaisi henkilökohtaisen
konkurssin. Yrittäminen on aina riskinotto, mutta sen onnistuessa siitä hyötyy koko
yhteiskunta suurempina verotuloina, työpaikkona sekä parempina tuotteina ja palveluina.
Siksi onkin väärin ajatella, että yrittäjän pitäisi kantaa kaikki taloudelliset riskit, vaikka
koko yhteiskunta hyötyy yrittäjän mahdollisesta menestyksestä."

Hyvin kirjoitettu.
Tuo takaisi riskinottohalukkuutta ja lainanottohaluja.

Irtisanominen helpoksi ja sivukuluja hiukan pois niin se takaisi työpaikkoja lisää.

Valtion ja kuntien menoja alas ja rahat pois työn verotuksesta niin meillä olisi kotimarkkinakin ehkä kymmenen vuoden päästä.

Anna-Leena Nieminen

Syvä vasemmistolaisuus, valtiouskovaisuus ja marxilainen myytti ovat Suomen kehityksen esteitä.

Jarmo Makkonen

Valtion konkurssi, eli IMF:n käsiin joutuminen tässä on todennäköisempi vaihtoehto. Jostakin syystä Suomi on järjestelmälläisesti pyrkinyt pääsemään eroon suomalaisista yrityksistä jo 30 vuoden ajan ja pääomat karkasivat samalla, Ruotsi ei ole toiminut näin vaan on pitänyt kiinni tuottavista yrityksistään ja lopputulos näkyy tässä.

Käyttäjän tuomoluoma kuva
Tuomo Luoma

Hyvä kirjoitus, eipä voisi olla paljoa enempää samaa mieltä. Kiitos!

ulf fallenius

Mutta yksi asia täytyy muistaa Suomessa on liiaksi kotimarkkinoilla toimivia yrityksiä niin niistä ei ole veto avuksi.Uudet yritykset pitäisi nimenomaan olla vientiyrityksiä .Itse olen sitä mieltä että kaikki velat ja sotkut mitä konkurssi voi teettää niin pitäisi vanhentua 5 vuodessa ja sitten puhtaat paperit ja uusi yritys pystyyn.

Toimituksen poiminnat