tmalinen

Rahoitusmarkkinavero olisi riskialtis kokeilu

Eurooppa yrittää parhaillaan yksinään ratkaista kaikkia rahoitusmarkkinoihin liittyviä ongelmia. Nyt ehdotetun rahoitusmarkkinaveron taustalla on John Maynard Keynesin vuonna 1936 esittämä transaktiovero pörssissä tapahtuvalle arvopaperikaupalle. Keynesin ajatuksena oli, että verolla pystyttäisiin rajoittamaan spekulatiivista, lyhyaikaista arvopaperikauppaa, mikä ehkäisisi muun muassa osakemarkkinakuplien syntymistä. Kokonaan toinen asia on miten määritellään spekulatiivinen kaupankäynti ja miten se aiheuttaa kuplia markkinoilla.

Euroopan komission tämänhetkinen ehdotus transaktioverosta seurailee Keynesin alkuperäistä ideaa sillä erotuksella, että veron piiriin kuuluisi myös johdannaiskauppa. Vero myös noudattaisi periaatetta, jossa transaktiosta maksettaisiin vero aina kun vastapuolena tai toimeksiannon tekijänä on veroon kuuluvan valtion (ts. EU:n) yritys tai henkilö. Euroopan komission mukaan verolla varmistettaisiin että finanssisektori osallistuu finanssikriisin kustannuksien maksamiseen, sillä vahvistettaisiin EU:n budjettia sekä ehkäistäisiin “spekulatiivista” kaupankäyntiä.

Esimerkkejä transaktioverosta on historiassa useita. Ruotsi otti käyttöön arvopaperikaupankäyntiveron vuonna 1984. Veroksi asetetiin ensin 0,5 %, mutta se nostettiin 1 %:iin vuonna 1986. Seuraukset arvopaperikaupankäynnille olivat dramaattiset. Vuoteen 1990 mennessä yli 50 % arvopaperikaupankäynnistä oli siirtynyt muualle. Ruotsi lopettikin veron vuoden 1991 alussa, jonka jälkeen huomattava osa kaupankäynnistä palasi Tukholman pörssiin.

Komission esittämän transaktioveron on sanottu ehkäisevän Ruotsin esimerkin kaltaiset ongelmat, koska siinä sovelletaan yllä selitettyä EU-osapuoliperiaatetta. Todellisuudessa asia on monimutkaisempi. Toteutuessaan osapuoliperiaate johtaisi siihen, että EU:n ulkopuoliset rahoituspalveluyritykset eivät maksaisi veroa EU alueen arvopapereista tai johdannaisista, mikäli kaupan toinen osapuoli ei myöskään kuulu EU:hun. Tämä antaisi EU:n ulkopuolisille rahoituslaitoksille kilpailuedun. Ongelma pahenee, mikäli osa EU maista ei liity vero piiriin. Tällöin esimerkiksi OP-Pohjola pystyisi välttymään EU:n ulkopuolisen arvopaperikauppansa verolta muuttamalla sijoitustoimintansa esimerkiksi Ruotsiin, joka hyvin todennäköisesti jää veron ulkopuolelle. Julkisesti noteerattujen yrityksien kannattaisi myös siirtää pääkonttorinsa veroon kuulumattomiin EU maihin. Tällä tavoin yrityksen velkakirjojen ja osakkeiden arvo todennäköisesti olisi korkeampi, koska veroalueen ulkopuolisten rahoituslaitoksien ei tarvitsisi maksaa transaktioveroa niillä käymistään kaupoista.

Suomelle syrjäytymisvaikutus voisi olla vakava ongelma, mikäli Ruotsi ja Tanska eivät veroon osallistu. Helsingin pörssi on jo menettänyt vetovoimaansa Nokian romahduksen myötä. Transaktioveron yksipuolinen käyttöönotto todennäköisesti siirtäisi huomattavan osan lopuista ulkomaalaisista institutionaalisista sijoittajista muihin pörsseihin, kuten Tukholmaan. Tämä laskisi Helsingin pörssissä noteerattujen osakkeiden arvoa, johtaisi verotulojen laskuun ja vaikeuttaisi suomalaisten kotimarkkinayritysten varainhankintaa osakeantien kautta.

Ehdotetun transaktioveron verokertymä on myös huomattavan epävarma. Komission oman arvion mukaan verolla kerätyt varat vaihtelevat riippuen siitä kuinka paljon kauppaa siirtyy verottomiin maihin ja kuinka paljon kaupankäynti veron seurauksena pienenee. Komission arviossa verokertymä vaihtelee 10 miljardista 400 miljardiin euroon riippuen yllämainituista epävarmuuksista. Verolla olisi myös suoria vaikutuksia talouteen. Hollannin valtionvarainministeriön alaisen talouden tutkimuslaitoksen raportin mukaan transaktioveron käyttöönotto vähentäisi bruttokansantuotteen kasvua 0,4 – 1,2 prosentilla. Veron vaikutus spekulatiiviseen kaupankäyntiin on myös epäselvä.

Vuosien 2008 – 2009 finanssikriisin yhtenä syynä oli luottoriskijohdannaisten avulla tehtyjen suojautumistoimenpiteiden epäonnistuminen. Johdannaiskaupankäynnin väheneminen EU:n alueella tarkoittaisi siten myös suojautumisen vähentymistä. Vaikka suojautumiseen luotettiin ennen finanssikriisiä liikaa, ei ole järkevää ajatella, että sen vähentyminen pienentäisi finanssikriisin riskiä. Koska suojautuminen vähenisi vain yhdellä alueella, vaikutus voisi olla jopa päinvastainen. Johdannaisia käytetään myös esimerkiksi  Nykyiseen velkakriisiin verolla olisi todennäköisesti vain negatiivinen vaikutus, koska se nostaisi valtioiden velkakirjoista jälkimarkkinoilla pyydettyä korkoa.

Vero näyttäytyy komission esityksen perusteella varsin riskialttiina kokeiluna, ja sen ajoitus velkakriisin keskellä on vähintäänkin ongelmallinen. Suomi kuuluu pankkiensa kautta yhteispohjoimaalaiseen rahoitusmarkkinaan. Tämän vuoksi Suomen tulisi muodostaa kaikkeen rahoitusmarkkinoita koskevaan lainsäädäntöön ja verotukseen yhteinen kanta Tanskan ja Ruotsin kanssa.

 

Kirjoitus on myös luettavissa GnS economicsin blogissa.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Pekka Heliste

Pitää miettiä Kokkomuksen todellista EU myönteisyyttä. Niin kauan kuin veronmaksajien rahaa jaettiin pankeille ja investoijille Kokoomus halusi olla EU:n ytimessä.Centtiäkään EU tuesta ei päätynyt Kreikalle vaan rahat menivät suoraan Kreikan velkojille.

Nyt kun aletaan tutkia ja valmistella transaktioveroa eikä Kokoomus halua Suomen edes selvittävän veron tarkoituksenmukaisuutta

Eli kun pitäisi maksaa nuo tuet niin se jätetäänkin palkansaajille ja sijoittajat pääsevät vastuusta ?

Eli yhtäkkiä Kokoomus haluaa Suomen vetäytyvän keskesisitä pöydistä ?

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Blogistin kansantajuiseen sanomaan ei lisättävää.

Käyttäjän raffu kuva
Rafael Rantala

Kannattaa muistaa, että kaikki tietävät tämän olevan tuhoontuomitun yrityksen, joista jo on epäonnistuneita kokeiluja mutta syyt ajamiselle onkin täysin toisaalla.

Tarkoituksena tuolla on kerätä EUlle suoraa verokertymää ja tuota kautta tuollainen saattisi onnistua livahtamaan läpi eli se olisi riittävän "populistinen", joka voitaisiin myydä asiasta tietämättömille "pahojen markkinavoimien" taltuttajana. Muutaman vuoden päästä ao. vero luonnollisesti todettaisiin toimimattomaksi, mutta siinä vaiheessa olisi pää suoraan EU-verotuksen saatu jo auki ja "menetetyt" verotulot voitaiiin rahastaa suoraan mailta.

Valitettvasti tämä iskisi jokaisen Suomalaisen kukkaroon enempi kuin kukaan osaa ajatellakkaan eläkevakuutusjärjestelmän kautta, ainoana euroopassa!

Käyttäjän raffu kuva
Rafael Rantala

Jos Ranska ottaa tämän käyttöön ennen Suomea niin syön hatullisen sitä itseään. Puhdasta Ranskan sisäpolitiikkaa tällä hetkellä, joka haudataan aikanaan. Sarkozy on aikaisemmin todennut tuon olevan puhdasta kommunismia mutta nyt ao. "myyvyydelle" on tilausta ja siksi otsikoissa. Ranska kyllä soisi, että Saksa ottaisi tuon käyttöön.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #5

Saksakin haluaa veron käyttöön

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen Vastaus kommenttiin #5

Et sitten lukenut linkin uutista. Ranska on jo ottanut veron käyttöön 1. elokuuta tänä vuonna. Siitä vain sitä hatullista keräämään.

Käyttäjän raffu kuva
Rafael Rantala Vastaus kommenttiin #8

Todellakin, kasaa keräämään koiranjätöksistä, lounas maistuva kuin EUn ydin. Noiden kauppa siirtynee siis johdannaiskauppaan (CDF) a la Britit. Ranskassa oli/on muutoinkin joku ihmeellinen CAC lyhyeksimyyntikielto (joka vasta ehdottomasti käsittämätön olikin), ainakin jossain vaiheessa eli ranskalaisetkin pystyy omiin ihmeellisyyksiin.

Veikko Vitikainen

Transaktiovero on täysin perusteltu. Nykyisessä tietoyhteiskunnassa kaikki toimii tietokonestetussa ympäristössä. Eläkerahastojen sijoitukset ovat helposti eriytettävissä muista osakemarkkinoista. Kannatan tuota veroa siinä tapauksessa, että se koskee koko Eurooppaa. Eläkeyhtiöit on joka tapauksessa vapautettava tuosta verosta. Teknisesti se on täysin mahdollista.
Näillä eväillä vero olisi saatava voimaan mahdollisimman nopeasti.

Käyttäjän tmalinen kuva
Tuomas Malinen

Tämäkään ei ole näin yksinkertaista. Ongelmia syntyy jo "eläkeyhtiöiden" määrittelyssä. Esimerkiksi FIM on sijoitusyhtiö, jonka ainoa erotus vaikka Varmaan on, että suuri osa Varman sijoittamista rahoista tulee palkanlaskijan kautta. Monelle myös FIM on "eläkesijoitusyhtiö".

Pekka Heliste

"Vuosien 2008 – 2009 finanssikriisin yhtenä syynä oli luottoriskijohdannaisten avulla tehtyjen suojautumistoimenpiteiden epäonnistuminen. Johdannaiskaupankäynnin väheneminen EU:n alueella tarkoittaisi siten myös suojautumisen vähentymistä."

Se merkitsee myös riskien vähentymistä.
Maailman reaalitalouden koko on n 60 000 miljardia euroa.Johdannaisiin on leivottu 600 000 miljardin riskit

Kun suurimpienkin pankkien omapääoma on tuhansien miljardien luokkaa esim 2000 miljardia .

Johdannainen on vedonlyöntiä eli toinen voittaa toinen häviää.Uusilla johdannaisilla voidaan tappion realisoitumista siirtää eteenpäin mutta samalal tappiot kasaantuvat

Jossain vaiheessa tappiot realisoituvat ja kun suuruusluokka on satoja, tuhansia miljardeja euroja niin pankkien taseet nollautuvat ja pankkimenee konkurssiin.

Ei johdannainen ole aito suojautumiskeino vaan tappion siitämistä eteenpäin jamuitten maksettavaksi

Mutta lopulta se on veronmaksaja jos pankkeja ei päästetä konkurssiin.

Ei raha tule seinästä johdannaisissakaan

Pekka Heliste

Tuo on vain hyvin yleinen määritelmä, johdannaisia voi käyttää myös puhtaaseen vedonlyönnin tapaiseen toimintaan

http://www.taloussanomat.fi/talouskriisi/2011/09/1...

Käyttäjän tmalinen kuva
Tuomas Malinen Vastaus kommenttiin #16

Kyllä voi, mutta johdannaisia käytetään paljon muuhunkin. Finanssikriisissä kyse oli ns. arvopaperistetuista velkakirjoista ja johdannaisista. Ongelma oli arvopaperistaminen ei johdannaiset itsessään. Pitää myös muistaa, että CDS markkina on osoittautunut hyvin toimivaksi (mm. Lehmanin konkurssin yhteydessä). Tässä pitäisi varoa yleistämästä.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #18

Jos johdannaismarkkina pistää koko pankkijärjestelmän kontalleen niin tuskinpa se kovin hyvä ja hyödyllinen asia on ? Siis muille paitsi pankiireille, jotka pelastetaan verovaroin jaloilleen.

Mitätulee Lehmaniin sehän pilkottiiin viikossa, joten mitään häiriöitä normaaleille rahoitusmarkkinoille ei syntynyt vaikka muuta väitetään

Veikko Vitikainen

Onko Pekka Heliste sitä mieltä että kaikki yhteiskuntien toiminta on mahdollista vain pörssiyhtiöiden osakepelurien määräämällä arvomaailmalla.
Tämä pörssimeklarien ja pörssipelurien huijaus ja pelikulttuuri olisi kokonaan saatava alkuperäiseen tarkoituksenmukaiseen ja järjelliseen sijoituskulttuuriin. Eli kaikki suursijoittajat ja huijarit olisi ohjattava pois huijaamasta työn tuloksien ryöstämiskulttuurista. Niin kauan kun valkokaulushuijarit nyppivät kaiken työn tuloksiin pohjautuvat rahat, niin paluuta ei ole sivistyneen yhteiskunnan tolkulliseen oikeudenmukaiseen tulonjakoon. Ongelma vain on siinä, että yhteiskuntien toimintarakenteet toimivat valtaeliittien järjettömien kaavojen mukaisesti.

Käyttäjän villepaivansalo kuva
Ville Päivänsalo

Oleellista olisi saada Britannia ja Yhdysvallat mukaan rahoitusmarkkinaveroon, jotta tämä vero voisi toimia jokseenkin vakaasti. Lontoon Cityssä ei kuitenkaan olla asiasta innostuneita osittain ymmärrettävästi siksi, että sen virkamiesten laskelmien mukaan jopa 80% EU:ssa sovellettavan veron tuotoista voisi tulla Lontoosta. (http://www.bbc.co.uk/news/business-15090761)

Samalla tämä laskelma kertoo siitä, että Lontoon Cityyn on virrannut todella paljon rahaa. Jos paikan veroparatiisiluonne alkaa sitten käydä selvemmäksi, niin jotain sanktioitahan sille pitäisi vastalääkkeeksi asettaa -- vähintään moraalista paheksuntaa.

Obama puolestaan linjasi vajaa vuosi sitten G20-maiden kokouksessa, ettei Yhdysvallat ole rahoitusmarkkinaverossa mukana. Samalla hän kuitenkin painotti, että rahoistussektori on saatava kantamaan osavastuuta talouskriisin hoitamisesta.
(http://www.reuters.com/article/2011/11/04/g20-tax-...)

Eiköhän Olli Rehnin & kumppaneiden nyt vain pitäisi soitella Obamalle, että millä keinoilla eteenpäin, ja sitten Lontookin mukaan.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Olli Rehn & co. voisi todellakin pistää kilauttelemaan Valkoiseen taloon. Ja olla tekemättä yhtään mitään muuta ennenkuin Washingtonista tulee myönnytys verolle. Sama London Cityn ja Cameronin kanssa. Kun molemmista suunnista kehitellään yhdessä veroa ne me koko EU:ssa sitten mukaan.

Jäisi se muu kriisinlevittely kokonaan pois. Parempi niin.

Käyttäjän villepaivansalo kuva
Ville Päivänsalo

Cameronilla näyttää tosin nyt olevan sellainen asenne, että punaista mattoa vaan rahakkaille, jotka olisivat tulossa Lontooseen esim. Ranskasta. (http://www.dailymail.co.uk/news/article-2161151/Wi...)

Ei Suomi eivätkä edes Saksa ja Ranska voi saada tällä rintamalla kovin paljon aikaiseksi, jos solidaarisuutta muualta ei heru.

Toimituksen poiminnat